Akneen isotretinoiinia vain kirjallisella suostumuksella

Isotretinoiini (Suomessa Roaccutane) on voimakastehoinen aknelääke, jonka käyttöön liittyy hankalia haittavaikutuksia. Vastuukysymysten selkiyttämiseksi on Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) yhdessä lääkkeen valmistajan (Hoffmann-La Roche) kanssa kehittänyt kirjallisen sopimusmallin. Sen allekirjoittavat potilas ja hoitava lääkäri ennen hoidon aloitusta. Lapsipotilaan kyseessä ollessa allekirjoituksen antaa hänen vanhempansa tai laillinen edustajansa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimuksista direktiivi EU-maille

EU:n komissio on äskettäin vahvistanut lääketutkimuksia säätelevän ja mm. niiden eettistä arviointia koskevan direktiivin. Se pyrkii erityisesti tehostamaan tutkimuksiin osallistuvien henkilöiden suojaa ja turvallisuutta. Direktiivi antaa eettisille toimikunnille lisätehtäviä ja -velvoitteita ja niiden työmäärä tuleekin kasvamaan. Suomessa vuonna 1999 uudistettua lainsäädäntöä eettisistä toimikunnista jouduttaneen tarkistamaan. Aihetta käsitellään myös tämän Lääkärilehden pääkirjoituksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimuksen eettisyys kyseenalaistettiin julkisesti

Latinalaisessa Amerikassa lasten intensiivisen hoidon yksiköissä käynnistetty tutkimus vastasyntyneiden hengitysvaikeusoireyhtymästä (respiratory distress syndrome, RDS) on joutunut kriittiseen tarkasteluun. Tutkimuksessa verrataan Discovery Laboratories -yrityksen kehittämää uutta synteettistä surfaktanttia (Surfaxin) lumelääkkeeseen sekä käytössä jo olevaan surfaktanttiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Antihistamiinit astemitsoli ja terfenadiini kummittelevat yhä Kanadassa

Kanadan lääkeviranomainen (Therapeutic Products Programme) on julkaissut erityisohjeet kuluttajille jo vuonna 1999 käytöstä poistetuista astemitsolia ja terfenadiinia sisältäneistä antihistamiinivalmisteista. Terfenadiinia myytiin itsehoitolääkkeeksi peräti 24:nä erinimisenä valmisteena, mutta astemitsolista oli myynnissä vain yksi valmiste eli Hismanal. Huolta aiheuttaa kuluttajien varastoissa yhä olevat valmisteet ja lisääntyvä tietämys haitallisista yhteisvaikutuksista, kuten joskus jopa fataaleista rytmihäiriöistä, jos näitä lääkkeitä käyttää samanaikaisesti tiettyjen muiden lääkkeiden kanssa. Nimeltä mainitut terfenadiinia ja astemitsolia sisältävät lääkevalmisteet kehotetaan nyt palauttamaan apteekkeihin hävitettäviksi. Kanada on näin lääketurvallisuuden etulinjassa, sillä tuskin missään muussa maassa on käynnistetty vastaavaa kampanjaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tupakasta vieroittavan masennuslääkkeen turvallisuus

Englannin lääkelaitos (Medicines Control Agency, MCA) on julkaissut ensikokemukset bupropionin (Zyban) turvallisuudesta. Lääke hyväksyttiin tukihoitona tupakasta vieroittamiseen mm. Englannissa ja monessa muussa EU-maassa vuoden 2000 aikana. Sitävastoin mm. Suomi ei myöntänyt valmisteelle myyntilupaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Priorisointi - mahdoton yhtälö?

Priorisointia pohtinut neuvottelukunta totesi kannanotossaan, että toistaiseksi priorisointia ei Suomessa tarvita, vaan nykyisen järjestelmän tehostaminen ja kehittäminen saavat riittää. Neuvottelukunta suhtautui kielteisesti oregonilaiseen hoitojen listaamiseen tärkeysjärjestyksessä ja suositteli terveydenhuollon bkt-osuuden lisäämistä vertailukelpoisten OECD-maiden tasolle. Kuitenkin lääkäri joutuu käytännön työssään priorisoimaan joka päivä, koska kaikkeen hyvään kaikille ei ole varaa. Kirjoittajan mielestä yhteiskunnan olisi hyväksyttävä tämä tosiasia ja annettava lääkärille priorisointivastuun lisäksi myös priorisointivaltaa.

Samuli Saarni

3,2 miljoonaa reseptilääkkeiden käyttäjää vuonna 2000 Statiinit edelleen nopeimmassa kasvussa

Vuonna 2000 sai 3,2 miljoonaa henkilöä korvausta sairausvakuutuksesta lääkärin määräämien lääkkeiden käytöstä. Henkilömäärä kasvoi edellisvuodesta hieman, mutta selvästi vähemmän kuin kustannukset. Nopeimmin kasvaneita lääkeryhmiä olivat edelleen mm. statiinit ja depressiolääkkeet, ja myös uusimpien psykoosilääkkeiden vaikutus näkyi neuroleptiryhmän kustannusten kasvussa. Kipulääkityksessä nimesulidi ohitti käyttäjämäärässä ibuprofeenin. Tiedot perustuvat Kelan reseptitiedoston vuotta 2000 koskeviin lukuihin.

Timo Klaukka

Allopurinoli ja aplastinen anemia

Ruotsin lääkelaitos (Läkemedelsverket) on saanut ilmoituksen kuudesta kuolemaan päättyneestä aplastisesta anemiapotilaasta, jotka käyttivät allopurinolia kihdin hoitoon. Viisi potilaista oli yli 70-vuotiaita, ja lääkkeen annos vaihteli 100-300 mg:n välillä. Yhdellä potilaalla oli alentunut munuaisfunktio. Allopurinolin käyttöön liittyneitä aplastisia anemioita on julkaistu tieteellisessä kirjallisuudessa useita ja useimmiten potilailla, joilla on ollut alentunut munuaisten toiminta. Allopurinoli ja sen metaboliitit erittyvät munuaisten kautta. Munuaisvaurio voi johtaa kanta-aineen ja sen metaboliittien kumulaatioon, mikä saattaisi selittää em. toksiset vaikutukset. Ruotsin lääkevirasto kehottaa varovaisuuteen annostelussa, jos potilaalla on alentunut munuaisten toiminta. Verenkuvan seuraaminen näillä, kuten myös iäkkäillä potilailla on aiheellista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Koksibi vai muu tulehduskipulääke - onko haittavaikutuksissa eroja?

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on arvioinut asiantuntijakomiteansa avulla ovatko koksibit (rofekoksibi ja selekoksibi) käyttäjälleen turvallisempia, kun niitä verrataan jo pitkään käytössä olleisiin tulehduskipulääkkeisiin diklofenaakkiin, ibuprofeeniin tai naprokseeniin. Arvio perustui lähinnä kahteen äskettäin valmistuneeseen tutkimukseen, joista CLASS selvitteli selekoksibia ja VIGOR rofekoksibia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mitä itsehoitovalmisteen käyttöohjeesta luetaan?

Tanskan lääkelaitos (Legemiddelstyrelsen) tutki 10 apteekissa asiakkaiden täyttämän lomakkeen (1 000 lomakkeesta 688 palautettiin) avulla, miten itsehoitolääkkeen käyttäjä tutustuu valmisteen käyttöohjeeseen. Ohjeen kertoi lukevansa aina 62 %, usein 19 % ja ei koskaan 2 % vastanneista. Lääkkeen annoksen ilmoitti tarkistavansa 56 %, lääkkeen koostumukseen tutustui 43 % ja 50 % tutki mihin tarkoitukseen lääke otetaan. Haittavaikutuksiin tutustui 87 % ja varoituksiin 74 %. Ohjeet katsoi helposti ymmärrettäviksi 53 %, vaikeiksi 2 % ja melko ymmärrettäviksi 43 %. Lääkärin tai apteekkihenkilöstön kanssa oli keskustellut joskus 8 %, harvoin 23 % ja ei koskaan 68 % vastanneista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä