Uusia lääkkeitä glaukoomaan

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt bimatoprostin (Lumigan, Allergan) ja travoprostin (Travatan, Alcon) glaukooman hoitoon ja vaihtoehdoiksi potilaille, jotka eivät siedä muita lääkkeitä. Molemmat lääkkeet osoittivat yhtäläistä tehoa silmänpaineen laskussa. Haittavaikutuksina todettiin silmän ja luomien värin tummumista sekä silmäripsien paksuuntumista, lisääntymistä ja tummumista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Farmako-genetiikan avulla täsmähoitoihin

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa saatiin uutta rohkaisevaa näyttöä siitä, että farmakogenetiikan avulla voidaan kenties pian valikoida sellaiset potilaat, joilla lääkehoito antaa entistä optimaalisemman tuloksen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lasten kuntoutuksen etiikasta

Vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten kuntoutus on terveydenhuollon toimintaa, joka ei säihky julkisuuden valokeilassa eikä sitä useimmiten voida perustella satunnaistetuissa tieteellisissä tutkimuksissa saadulla tiedolla. Asianosaisille lapsille ja perheille kysymys kuntoutuksen saamisesta tai sen epäämisestä on kuitenkin suuri. Kirjoituksessa tarkastellaan lasten kuntoutuksen taustalla olevia eettisiä arvoja ja lainsäädäntöä.

Matti Koivikko, Pekka Louhiala

Keskivertolääkäri määräsi lääkkeitä 331 000 markan edestä vuonna 2000

Vuonna 2000 Kelan reseptirekisteri sisälsi tiedot lähes 25 miljoonasta lääkemääräyksestä, joiden keskimääräinen hinta oli 248 markkaa. Reseptien kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta noin 2 %, mutta niiden kustannukset lähes 9 %. Selitys tälle on ollut sama jo pitkään: lääkevalikoima uusiutuu, ja uudet lääkkeet ovat aikaisempaa kalliimpia. Kalleimpia reseptejä olivat määränneet syöpälääkärit ja neurologit, joilla resepti maksoi keskimäärin yli 700 mk. Kela on näinä aikoina lähettämässä lääkäreille henkilökohtaisen palautteen heidän vuoden 2000 aikana määräämistään lääkkeistä.

Timo Klaukka, Pekka Koivisto, Jaana Martikainen, Sinikka Rajaniemi

Kipulääkitys on Suomessa kovin erilaista verrattuna muihin Pohjoismaihin

Suomessa lääkitään kipua harvemmin kuin Tanskassa ja Ruotsissa, ja lääkevalintamme näyttävät muihin Pohjoismaihin verrattuna omaperäisiltä. Lääkeaineiden välinen suosiojärjestys on meillä vaihdellut tiheästi. Ensin ibuprofeeni syrjäytti ketoprofeenin kivun reseptilääkityksessä, ja vuonna 2000 nousi eniten käytetyksi aineeksi nimesulidi, jota Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ei ole markkinoilla.

Risto Huupponen, Arja Helin-Salmivaara, Sirpa Sairanen, Timo Klaukka

Ongelmana ketoprofeeni

Euroopan komissio hyväksyi äskettäin geneerisen rinnakkaisvalmisteen Aventiksen Profenid (Suomessa Orudis) -valmisteelle, mutta lisäsi valmisteyhteenvetoon vasta-aiheeksi sydämen toiminnanvajauksen ja listasi sen myös haittavaikutuksiin. Tämä valmiste eroaa nyt informaatiossaan sadoista muista EU-maissa kaupan olevista ketoprofeenivalmisteista, mikä aiheuttaa sekaannusta ja päänvaivaa lääkevalvontaviranomaisille. Aloite em. muutoksista tuli Ruotsista, missä ne on jo sisällytetty valmisteyhteenvetoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tutkimuksen keskeytys kaupallisista syistä oli virhe

Novartiksen fluvastatiinitutkimusta (FAME) 70-85 -vuotiailla hyperkolesterolemia-potilailla suorittaneet tutkijat arvostelevat Novartista siitä, että se keskeytti tutkimuksen vaiheessa, jossa mukana oli jo yli 1200 potilasta. Keskeytyksen syynä tutkijat pitävät uhkaa, että kilpaileva pravastatiini olisi edennyt samoihin tutkimustuloksiin aikaisemmin. Tutkijat pitävät tehtaan menettelyä moraalisesti ja eettisesti kyseenalaisena potilaiden kannalta, jotka olivat nähneet vaivaa ja olivat antaneet aikaansa tutkimukseen ilman, että siitä saatiin tuloksia. Keskeytyksen katsotaan rikkovan myös Helsingin julistusta, joka korostaa, että tutkimukseen osallistuvan hyvinvointi on asetettava tieteen ja yhteiskunnan edun edelle.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Informaatioteknologia ja lääkehoito: lunastettuja lupauksia ja mahdollisuuksia

Tietotekniikka tulee voimalla lääkärin työn osaksi. Sen tarkoituksena on helpottaa päätöksentekoa ja säästää lääkärille aikaa potilaan ongelmiin keskittymistä varten. Pohjoismaisen lääkelautakunnan järjestämässä kongressissa huhtikuussa katsastettiin tilannetta eri maissa. Ratkaisut ja niiden toteutusaste vaihtelevat suuresti maiden kesken ja myös maiden sisällä. Seminaari antoikin opastusta järkevistä kehityssuunnista, mutta myös muiden tekemistä virheistä, joita tulisi meillä välttää.

Arja Helin-Salmivaara, Ilkka Kunnamo

Virheellinen endoproteesi potilasvahinkona

Potilasvahinkolain 2 pykälä:n 1 momentin mukaan potilasvahinkona korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai välineen viasta. Sairaanhoitolaitetta tai -välinettä käytetään terveydenhuollon toimintayksikön tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta potilaan hoidossa. Sen sijaan potilaaseen pysyväisluonteisesti asennetut implantit tai potilaan omaan käyttöönsä hankkimat terveysvaikutteiset tuotteet eivät ole potilasvahinkolaissa tarkoitettuja sairaanhoitovälineitä tai -laitteita. Ne, kuten sairaanhoitolaitteet ja -välineet, voivat kuitenkin olla sellaisia tavaroita, joita koskevat tuotevastuulain (L 694/1990) säännökset.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Lääketieteen olemus

Sanakirjoista löytyy määritelmiä lääketieteelle, mutta ne eivät onnistu kovin hyvin kuvaamaan sitä tieteen ja käytännön yhdistelmää, jota lääketieteeksi kutsumme. Voiko lääketiede ylipäänsä olla tiedettä tai tieteellistä? Ja jos se on tiedettä, mitä tieteellä silloin tarkoitetaan? Raimo Puustinen ehdottaa seuraavassa omaperäistä uutta ratkaisua. Risto Pelkonen, Hannu Sariola ja Pekka Louhiala kommentoivat.

Raimo Puustinen