Onko loratadiini turvallinen itselääkityksessä?

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviraston (Food and Drug Administration, FDA) asiantuntijakomitea on suosittanut kolmen antihistamiinivalmisteen, loratadiinin (Claritin, Schering-Plough), feksofenadiinin (Allegra, Aventis) ja setiritsiinin (Zyrtec, Pfizer), siirtämistä reseptiltä itsehoitolääkkeiksi. Lääkkeiden valmistajat vastustavat siirtoa ennenaikaisena ja pitävät sitä uhkana potilasturvallisuudelle, koska itselääkitsijä ei pysty aina määrittämään oikein tautiaan ja lääkäriin meno voi viivästyä. Valmisteiden turvallisuudesta itsehoitolääkkeinä ei myöskään tiedetä vielä riittävästi. Lisäargumentteina lääkeyritykset ovat todenneet allergian olevan usein krooninen ja monimutkainen sairaus, johon liittyy muitakin lääkärin seurantaa vaativia sairauksia. Teollisuus vastustaa siirtoa myös taloudellisin perustein.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tupakkavierotuslääke tarkkailuun Australiassa

Useissa maissa - mutta ei toistaiseksi Suomessa - tupakasta vieroittamiseen hyväksytty ja myös masennuslääkkeenä käytetty bupropioni (Zyban) on asetettu turvallisuustarkkailuun Australiassa. Valmiste on ollut käytössä siellä noin viisi kuukautta, minä aikana ilmoitettiin 780 sen käyttöön liittynyttä haittavaikutustapausta. Kuten aikaisemmin Britanniassa (ks. SLL 2001;56:1396) myös Australiassa raportoitiin eniten urtikariaa, unettomuutta ja kouristeluja sekä lisäksi angioödeemaa (62 tapausta) sekä 33 käyttäjällä seerumtaudin kaltaisia reaktioita, joissa ihottumaan tai urtikariaan liittyi nivelkipuja tai -turvotuksia. Kuolemantapauksia ilmoitettiin Australiassa yhdeksän ja Britanniassa niitä on aikaisemmin ilmoitettu 35 tapausta (ks. SLL 2001;56:2277). Havaintojen tulkintaa vaikeuttaa se, että valmistetta määrätään usein sellaisille tupakoiville, joilla on lisääntynyt riski mm. kardiovaskulaarisiin komplikaatioihin. Lääkityksen suora syy-yhteys kuolemantapauksiin jääkin useimmiten epäselväksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Missä on vika, kun potilas ei ymmärrä omaa parastaan?

On pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että diabeetikko tai verenpainepotilas ilmaantuu vastaanotolle vähintään yhtä pyylevänä kuin edelliselläkin käyntikerralla - tai astmapotilas ei pysty luopumaan tupakoinnistaan. Missä on hoitoon sitoutumisen salaisuus? ROHTO-ohjelma ja Suomen Lääkärilehti kutsuivat 30 käytännön työntekijää pohtimaan tätä monen kansantaudin hoidon avainkysymystä. Ratkaisuja etsittiin erityisesti lääkäreiden, hoitajien ja apteekkilaisten vuorovaikutustaidoista sekä hoitoketjujen toiminnasta. Yhtä ja toista keksittiinkin. Esimerkkitautina oli tyypin 2 diabetes.

Timo Klaukka, Arja Helin-Salmivaara, Pirjo Ilanne-Parikka

Painonhallintaan opas ohjaajalle

Samana päivänä diabetes- ja laihdutusaiheisen ROHTO-työpajan kanssa tuli painosta Pertti Mustajoen ja Raimo Lappalaisen kirjauutuus, joka on tarkoitettu painonhallintaa ohjaavien oppaaksi. Kirja paneutuu syömisongelmien taustoihin ja antaa ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille sekä ryhmässä tapahtuvaan että yksilöohjaukseen. Oppaan tavoitteena on tukea ohjausta, jonka avulla pyritään pysyviin elämäntapojen muutoksiin.

Väestön ikääntyminen lisää lähivuosina lääkekustannuksia melko vähän

Suomen ikärakenne on nuorempi kuin Ruotsin, mutta suurten ikäluokkien ikääntyessä ja eliniän pidetessä väestömme vanhenee nopeammin kuin naapurimaassa. Seuraavien kymmenen vuoden kuluessa tämän erillisvaikutukset lääkekustannuksiin ovat lähes samansuuruiset, kuin mitä kustannukset nousevat nykyisin vuodessa. Ikääntyminen alkaakin vaikuttaa erityisesti vuoden 2010 jälkeen. Lääkekustannuksia kasvattaa selvästi eniten siirtyminen uusiin valmisteisiin.

Timo Klaukka

Hyödyttääkö tupakasta vieroitus lääkkein?

Tanskan lääkelaitos (Laegemiddelstyrelsen) on julkaissut selvityksen tupakasta vierottamiseen käytettyjen lääkkeiden kulutuksesta ja tupakoinnin yleisyydestä Tanskassa vuosina 1996-2000. Ilman reseptiä hankittavien nikotiinivalmisteiden käyttö (päiväannoksia 1 000 asukasta kohti) lisääntyi tällä aikavälillä noin 69 % ja niihin käytetty rahamäärä kasvoi noin 80 % ( 88,5 miljoonasta 159 miljoonaan kruunuun). Saman tarkastelujakson aikana yli 13-vuotiaiden päivittäin tupakoivien määrä väheni vain 34 %:sta 30 %:iin, mutta suurpolttajien (yli 15 savuketta päivässä) määrä pysyi lähes ennallaan. Noin 67 % valmisteiden käytöstä kohdistui nikotiinipurukumiin ja vain 21 % depotlaastariin. Tämä viittaa siihen, että valtaosa käyttäjistä haluaa vain vähentää tupakanpolttoaan, mutta ei vieroittua tupakasta kokonaan näillä valmisteilla. Selvitys ei kerro mitään tupakkasairauksien mahdollisesta vähenemisestä, ja koko mainittujen nikotiinivalmisteiden käytön lopullinen hyöty jääkin epäselväksi. Vastaavanlainen selvitys olisi syytä tehdä myös Suomessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tupakkavieroitus-lääkkeestä varoitus

Tupakasta vieroittamiseen useissa EU-maissa - mutta ei ainakaan toistaiseksi Suomessa - hyväksytyn, myös masennuslääkkeenä käytetyn bupropionin (Zyban) turvallisuuskokemuksia selostettiin aikaisemmin tällä palstalla (ks. SLL 2001;56:1396). Nyt Britannian lääkelaitos (Medicines Control Agency, MCA) on todennut, että lääkkeen käyttöön on raportoitu liittyneen yhä enemmän kuolemantapauksia. Laitos on vastaanottanut 4 986 lääkkeen käyttöön liittynyttä haittavaikutusilmoitusta, joista 35 oli kuolemantapauksia. Arviolta 360 000 henkilöä on käyttänyt bupropionia Britanniassa. Britannian lääkelaitos toteaa, että valmistetta määrätään usein potilaille, joilla tupakointi aiheuttaa lisääntyneen sairastavuusriskin, ja enemmistössä kuolemantapauksista potilaalla oli jokin myötävaikuttava sairaus. Valmiste on asetettu erityiseen turvallisuusseurantaan ja lääkäreitä kehotetaan noudattamaan tarkoin tuoteselostetta valitessaan niitä potilaita, joille he määräävät Zybania tupakasta vieroittamiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hoitoon liittyvät haittatapahtumat ja virheet ilmoitettava Britanniassa

Britannian terveysministeriö käynnistää ilmoitusvelvollisuuden terveydenhuoltojärjestelmän piirissä sattuneille haitallisille hoitotapahtumille, erehdyksille ja virheille. Vuosittain näitä arvioidaan olevan noin 850 000, eli niiden osuus sairaalaanotoista olisi noin 10 %. Tämä aiheuttaa tuntuvan lisän terveydenhuollon menoihin. Lääkityksen virheitä on arviolta 25 % tapauksista, ja sen vuoksi esitetään selvennyksiä lääkevalmisteiden pakkauksiin ja tuoteselosteisiin, erityisesti solunsalpaajien ja verivalmisteiden. Perustettava kansallinen potilaan turvallisuuslaitos tulee keräämään ja analysoimaan ilmoitukset sekä esittämään ehkäisykeinoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Postoperatiivisen tromboosiprofylaksian puutteellisuus potilasvahinkona

Operatiiviseen toimintaan liittyy yhtenä riskinä leikkauksen jälkeisen immobilisaation aiheuttama tromboosialttius. Tätä tromboosialttiutta voidaan estää asianmukaisella veren hyytymisjärjestelmään vaikuttavalla lääkityksellä. Kirurgiseen toimintaan liittyy toisaalta merkittävä vuotoriski, joten joissain tilanteissa veren hyytymistä heikentävän hoidon aloittaminen on vasta-aiheista. Käytännöt sen suhteen, millaisen riskin potilailla ja millaisten operaatioiden yhteydessä tromboosiprofylaksia aloitetaan sekä miten tromboosiprofylaksia käytännössä toteutetaan vaihtelevat keskuksittain. Postoperatiivisen tromboosiprofylaksian asianmukainen toteuttaminen on ollut potilasvahinkolautakunnan arvioitavana useissa tapauksissa, joista joissain kysymys on ollut jopa potilaan menehtymisestä keuhkoemboliaan suhteellisen vähäriskisenä pidetyn operaation jälkeen.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Luontaistuotteiden mainoksista lähes joka toinen on lainvastainen

Erilaisten luontaistuotteiden käyttö on yleistynyt ja niiden mainonta ja markkinointi käy vilkkaana. Lääkkeellisten väittämien esittäminen mainonnassa on peräti kahdella lailla kiellettyä. Analyysi mainonnasta osoitti kuitenkin, että luontaistuotteiden mainokset ovat suurelta osin näiden lakien vastaisia.

Timo Klaukka