THL:n ylilääkäri Heikki Virkkunen uskoo Kanta-lääkityslistan helpottavan lääkärien työtä, mutta yksi keskeinen muutos voi vaatia kliinikolta totuttelua.
Liikennelääketieteen yhdistyksen mukaan lääkärinlausuntojen tulisi olla tiukemmassa: – Ajokorttilausuntoshoppailu on aivan tosiasia.
Palvelujen yhdenvertainen saatavuus on vaarassa.
Opetusvaradekaani Kaija-Leena Kolhon mukaan tiedontarve koskee myös vauvojen parissa työskenteleviä ammattilaisia.
Emme tarvitse työelämään lisää ylätason jargonia työn merkityksellisyydestä, kirjoittaa Sally Leskinen.
Vuoden erikoislääkärikouluttajaksi Lääketiedepäivillä valittu lastentautien erikoislääkäri Kjell Helenius kannustaa päivystäjää pohtimaan itse ratkaisuja.
Kelan järjestämä kuntoutus näyttää jäävän tutkimusnäyttövaatimuksen ulkopuolelle, kirjoittavat Jari Ylinen, Timo Pohjolainen ja Juhani Airaksinen.
Pelkkä kliininen osaaminen ei riitä, jos yhteistyö takkuaa.
emeritaprofessori
– Siinä on hyvät saumat saada aikaiseksi enemmän haittaa kuin hyötyä, Lääkäriliiton Jukka Mattila katsoo.
Professori Jyrki Korkeilan mukaan hoidon vaikutus oli ”silmin havaittava”.
Mykoplasmaepidemiassa esiintyi vaikeaa tautia
Tietojärjestelmien tuki lääkärin työlle vaihtelee alueittain
Vastuullisuus erikoissairaanhoidossa on enemmän kuin kierrätystä
Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen afasia vaikuttaa laajasti kognitioon
Ruohonleikkurit aiheuttavat lapsille vakavia vammoja, jopa amputaatioita
Potilaan somaattinen tutkiminen on myös rituaali, joka synnyttää hoitosuhdetta, kirjoittaa arkkiatri Päivi Hietanen.
Lupa- ja valvontaviraston mukaan ongelmat ovat jatkuneet perusterveydenhuollossa pitkään ja tilanne on selkeästi lainvastainen.
– Valinnanvapauskokeilun kautta lääkärin hoitoon on päässyt varhaisempia vaiheita tai pienemmän riskitason sairauksia kuin julkisessa sairaanhoidossa keskimäärin, sanoo Kelan tutkijalääkäri Tero Kujanpää.
Oireiden lievittyminen on tärkeä havainto, mutta se ei yksin osoita hoidon vaikuttavuutta tai riittävyyttä, kirjoittaa psykoterapiayhdistyksen hallitus.
Lääkärit kritisoivat kaupallisia ”allergiatestejä”: Vastuuttomia ja pahimmillaan dramaattisia
”En tiedä, haluanko alaa, jolla on vähän joustamisen mahdollisuuksia”
”Ei tarvitse enää juoda, kun ei ahdista”
Onnistunut kaihileikkauspäivä palkitsee – silmäkirurgi voi leikata 11 silmää päivässä
Pohde irtisanoo urakalla sosiaalityöntekijöitä, mukana myös psykiatriset osastot.
Ensimmäinen asia on suoja ja toinen vesi, ilman ruokaa pärjää jopa viikkoja, kertoo LKT, erikoislääkäri Heikki Karinen.
Alueella ei ole ollut kahteen vuoteen yhtään vuokralääkäriä, kertoo Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö.
Muistisairauden riski pieneni 15 prosenttia.
Liian herkkä tekoäly teki merkityksettömiä havaintoja keuhkokuvista
Työssäkäyvien mielenterveys on eriytynyt
Ravintolarajoitukset vähensivät alkoholiin liittyviä päivystysleikkauksia
Lisäksi yhtiö edellyttää henkilöstöltä vähintään kahta läsnätyöpäivää viikossa.
Menetelmän avulla hoitosuunnitelma mukautetaan potilaan senhetkiseen anatomiaan.
Lieviäkin pahenemisvaiheita kokeneilla riski on suurentunut.
Säädösten tulee olla laissa, täsmällisiä ja riittävän tarkkarajaisia ja niiden pitää antaa kohteelle oikeusturva, kirjoittaa Kalle Mäki.
– Edelleen keskustellaan siitä, kenelle hoito on oikeutettua, ihmettelee Kysin lastenendokrinologi Antti Saari.
Ulkoministeriöstä kerrotaan, että hankkeiden pisteyttäminen oli pitkä urakka ja venyi kesälomien jälkeen.
Nuoren tutkijan palkinnon Neurologipäivillä saanut Eino Solje sanoo, että uusien tieteellisten löytöjen käyttöönottoa estävät pitkälti asenteet.
Valtimoiden kovettumista todetaan jo nuorilla aikuisilla.
Suomen rokotussuositukset eivät ole ajan tasalla, kirjoittaa Heikki Ekroos.
Myös sairaalat olisivat toivoneet Palkolta suositusta sosiaalisin perustein annettaviin hedelmöityshoitoihin, mutta asia vaatisi lakimuutoksen.
Keskusteluista tuntuu unohtuvan käsitys siitä, että puhumme tutkinnosta, emme palkan kokemuslisästä, kirjoittaa Ellen Huttunen.
Erikoistutkija Karoliina Karjalainen kertoo, mitä asialle pitäisi tehdä.
Keuhkojen ulkopuolisia ilmentymiä oli kuitenkin aiempaa vähemmän.
– Vähäisemmän sairastavuustiedon malleilla pystytään arvioimaan hyvinvointialueiden palvelutarvetta kohtuullisen hyvin terveydenhuollossa, sanoo Liina-Kaisa Tynkkynen.
