6188 osumaa

Lääketutkimustuloksiin lisää läpinäkyvyyttä

Euroopan lääkevirasto hyväksyi käytännön, jonka mukaan vuoden 2015 alusta uuden lääkkeen hyväksymisen perusteena olevat kliiniset tutkimukset julkaistaan. Näin pyritään varmistamaan, että hyväksymispäätöksestä riippumattomat asiantuntijat voivat tarkastella tieteellistä näyttöä lääkkeestä esitetyistä väitteistä. Muutama vuosi sitten influenssalääke oseltamiviiristä (Tamiflu, Roche) vaadittiin arvioitavaksi kaikki tutkimukset. Valmistaja väitti lääkkeen tehoavan, mutta tutkijat esittivät epäilyjä. Uudessa käytännössä lääkkeen valmistaja voi edelleenkin poistaa tutkimusaineistosta osia. Näin voidaan tehdä rajatuissa tapauksissa, kun tiedot ovat kaupallisesti luottamuksellisia. Käytössä olevilla lääkkeillä tehdyt tutkimukset jäävät menettelyn ulkopuolelle. Kriitikot pitävät muutosta askeleena oikeaan suuntaan, mutta ei riittävänä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Matkapahoinvointilääke ja näköhäiriöt

Tanskan lääkeviranomainen Sundhedsstyrelsen muistuttaa skopolamiinia sisältävään depotlaastariin (Scopoderm, Novartis) liittyneistä visuaalisista hallusinaatioista ja muista näköhäiriöistä, kuten kaksoiskuvista. Niiden ilmetessä laastari on poistettava, ja oireiden jatkuessa potilas on toimitettava sairaalaan. Haittavaikutukset on kuvattu valmisteyhteenvedossa. Lääkkeen tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu alle 10-vuotiailla. Valmiste on tarkoitettu matkapahoinvoinnin ohella merisairauden oireiden hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tutkimustulosten ilmoittamatta jättäminen

Merkittävä osa terveydenhuollon vaaratapahtumista on tiedonsiirron ongelmia. Tiedonsiirron ongelmia tapahtuu terveydenhuollon ammattihenkilöiden välillä, kun aikaisemmat tutkimustulokset taikka hoito-ohjeet jäävät huomioimatta hoitovastuun vaihtuessa. Tiedonsiirron ongelmia on usein myös potilaan ja hoitoa toteuttavan henkilökunnan välillä. Potilaalle voi jäädä epäselväksi, miten tutkimustuloksista tiedotetaan hänelle tai keneen hänen tulee olla yhteydessä saadakseen tietoa jatkohoidosta. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa otetaan kantaa tilanteeseen, jossa diagnostisten tutkimusten tuloksen ilmoittaminen potilaalle on viivästynyt.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Tulehduskipulääkkeet yhteydessä laskimotukoksiin

Tulehduskipulääkkeiden käyttäjillä näyttäisi olevan 1,8-kertainen riski sairastua laskimotromboosiin mukaan lukien syvät laskimotukokset. Selektiivisiä COX-2-estäjiä käyttäneillä laskimotromboosien riski oli edellistäkin suurempi. Meta-analyysi käsitti useita kymmeniä tuhansia potilaita ja verrokkeja havainnoivista tutkimuksista Britanniasta, Ranskasta, Alankomaista, Tanskasta ja Ruotsista. Tutkijat arvelevat suurentuneen riskin johtuvan ensisijaisesti COX-2-estäjistä, kun taas COX-1-estäjät ja asetyylisalisyylihappo tunnetaan laskimotromboosia ehkäisevistä vaikutuksistaan. Vaikutusmekanismi on epäselvä, mutta se liittynee verihiutaleiden toimintaan. Tutkimuksessa oli useita tuloksia sekoittavia tekijöitä, mutta tulehduskipulääkkeiden laajan käytön vuoksi laskimotromboosien riski voi olla merkittävä terveydellinen ongelma.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pahoinvointilääkkeisiin liittyy serotoniinioireyhtymän riski

Australian lääkeviranomainen (TGA) opastaa kuluttajia ja terveydenhuoltohenkilöstöä viime vuosina käyttöön tulleista pahoinvointia ja oksentelua ehkäisevistä 5-HT3-reseptorin antagoneista (setroneista), joihin voi liittyä serotoniinioireyhtymä. Suomessa markkinoilla olevia setroneja ovat dolasetroni, granisetroni, ondansetroni ja palonosetroni, joita käytetään mm. solunsalpaaja- ja sädehoitoon ja postoperatiivisiin tiloihin liittyvän pahoinvoinnin ehkäisyyn. Serotoniinioireyhtymässä serotoniini kasautuu elimistöön, jolloin ilmenee mm. sekavuutta, kiihtyneisyyttä, hikoilua, refleksien kiihtymistä, vapinaa. Tila voi johtaa koomaan ja menehtymiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030