Pioglitatsonilla ei yhteyttä virtsarakon syöpään?

Tyypin 2 diabeteslääke pioglitatsonia (Actos, Takeda) pitkään käyttäneillä potilailla ei havaittu tilastollisesti merkitsevästi suurentunutta vaaraa sairastua virtsarakkosyöpään. Lääkkeen valmistaja kertoo, että tulos saatiin 10 vuotta kestäneestä potilaiden seurannasta, eikä vaara näyttänyt lisääntyvän kumulatiivisen annoksen tai hoidon pituuden kasvaessa. Tulos erosi 5 vuoden kohdalla vuonna 2012 tehdystä välianalyysista, jossa syöpävaara näytti lisääntyneen. Aikaisemmissa rekisteritutkimuksissa ja mm. neljän tutkimuksen meta-analyysissa on herännyt epäilyjä kasvaneesta virtsarakkosyövän vaarasta pioglitatsonin käyttäjillä (SLL 2012;67:1931). Takeda ei ole antanut tietoon yksityiskohtia nyt julkistetusta tutkimuksesta, mutta aikoo julkaista sen tieteellisessä lehdessä ja toimittaa tulokset lääkevalvontaviranomaisten, kuten Yhdysvaltojen FDA:n ja Euroopan lääkelaitos EMA:n arvioitavaksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ohjeita ja rajoituksia mikrobilääkkeille eläinlääkinnässä

Euroopan lääkelaitos EMA Lontoossa on julkaissut alustavat ohjeet lausunnoille mikrobilääkkeiden käytöstä eläinlääkinnässä. Mikrobilääkeresistenssin ehkäisemiseksi ja infektioiden torjumiseen tarvittavien lääkkeiden tehon varmistamiseksi on välttämätöntä siirtyä huolellisesti harkittuun mikrobilääkkeiden käyttöön. Ohjeissa mikrobilääkkeet esitetään jaettavaksi kolmeen ryhmään. Ensimmäisen ryhmään kuuluvien mm. penisilliinin, tetrasykliinin, rifamysiinin tai erytromysiinin käyttöön eläinlääkinnässä liittyy vain matala tai rajoittunut vaara kansanterveydelle, mutta lääkinnällisen käytön on oltava vastuullista ja valvottua. Toisen ryhmän aineiden, kuten 3-4. polven kefalosporiinien ja fluorokinolonien käyttö eläinlääkinnässä muodostaa edellisiä suuremman riskin kansanterveydelle. Kolmannen ryhmän lääkkeitä kuten karbapeneemeja, glykopeptidejä (vankomysiini) ja uusimpia kefalosporiinijohdoksia ei ole hyväksytty eläinlääkintään. Ohjeiston vuosia jatkuneen kehittelyn arviointi- ja valmisteluasiakirjat ovat luettavissa Euroopan lääkelaitoksen sivuilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Keski-ikäisen miehen pitkittynyt yskä - osa 2

35-vuotias tupakoimaton mies hakeutui yleislääkärin vastaanotolle kärsittyään kuukauden ajan puuskittaisesta kuivasta yskästä.

Raili Kauppinen

Tajuttomana autotallissa

Nainen löysi miehensä tajuttomana autotallista. Mies oli johtanut auton pakokaasut sisälle autoon.

Teemu Elomaa

Itsemurhaturismi lisääntyy

Avustettua itsemurhaa haluavien, Sveitsiin matkustavien ulkomaalaisten määrä on kaksinkertaistunut viime vuosina. Avustettu itsemurha tehdään suurella tiopentaalin annoksella tai hengittämällä heliumia. Zürichin oikeuslääkelaitoksen mukaan vuosina 2008-2012 itsemurhassa avustettiin 611:tä ulkomaalaista 31 maasta. Saksalaisia oli 268, brittejä 126, ranskalaisia 66, italialaisia 44 ja yhdysvaltalaisia 21. Sveitsissä toimii neljä "oikeus kuolla" -organisaatiota, jotka tarjoavat palveluja ulkomaalaisille. Halvaus, neurologiset sairaudet, Parkinsonin tauti, reumaattiset sairaudet, MS-tauti ja syöpä ovat itsemurhan syitä. Iät vaihtelevat 23-97 vuoden välillä ja naisia joukossa on 58 %.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Auttaako adrenaliini sydämenpysähdyksissä?

Adrenaliini on 1960-luvulta alkaen kuulunut elvytyslääkkeenä mm. sydämenpysähdyksen hoitoon. Lääkkeen tehon tutkimusnäyttö on joutunut nyt kriittisen arvioinnin kohteeksi. Adrenaliinin käytöstä sydämenpysähdyksessä on vain muutama tutkimus potilailla. Yhdessä niistä yli 3 mg:n annos vähensi eloonjäämistä. Britanniassa käynnistyy 8 000 sydämenpysähdyspotilasta käsittävä tutkimus, jossa puolet saa adrenaliini- ja puolet lumeinjektion. Kun potilaat ovat tajuttomia, heidän tietoon perustuva vapaaehtoinen suostumuksensa ei ole mahdollinen, ja tutkimusasetelman eettisyys aiheuttaa arvostelua. Toisaalta epävarmuus adrenaliinin hyödyistä antaa tutkimukselle eettisen selkänojan. On paradoksaalista, että on helpompaa jatkaa sellaisten lääkkeiden käyttöä, jotka eivät ehkä auta tai ovat jopa haitallisia, kuin edellyttää niiden hyödyistä tieteellistä näyttöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Bromokriptiinille rajoituksia maidonerityksen ehkäisyssä

Euroopan lääkeviraston mukaan bromokriptiiniä (Parlodel, Meda) ei tule käyttää rutiininomaisesti synnytyksen jälkeisen maidonerityksen ehkäisyyn tai keskeytykseen. 1970-luvun alusta lähtien käytettyyn lääkkeeseen on Ranskassa liittynyt mm. verenpaineen kohoamista, kouristeluja, hallusinaatioita ja maanisia kohtauksia. Lääke soveltuisi synnytyksen jälkeiseen maidonerityksen ehkäisyyn vain lääketieteellisesti pakottavissa tilanteissa, kuten lapsen menetyksestä johtuvassa äidin stressissä tai HIV-infektiossa. Valmisteyhteenvetoon liitettävät rajoitukset edellyttävät vielä Euroopan komission hyväksynnän.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diklofenaakista matala-annoksinen tabletti

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt nivelrikon hoitoon tulehduskipulääke diklofenaakista pienihiukkasisen tablettirakenteen. Hiukkaset ovat 20 kertaa pienempiä kuin tavanomaisessa diklofenaakkitabletissa. Hiukkasten pieni koko lisää lääkkeen imeytymispintaa, nopeuttaa tabletin hajoamista ja lääkkeen imeytymistä. Etuna on lääkkeen tavanomaista noin puolta pienempi annos, minkä uskotaan parantavan hoidon turvallisuutta. Tulehduskipulääkkeiden suuriin annoksiin on liittynyt lisääntynyt riski sydänsairauksiin ja aivohalvaukseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Antikoagulantti pegnivakogiinin tutkimukset keskeytettiin

Yhdysvaltain FDA puuttui laajaan antikoagulantti pegnivakogiinin (Revolixys, Redago Biosciences Inc.) III vaiheen tutkimukseen (REGULATE-PCI), jonka jälkeen yritys lopetti tutkimuksen vakavien allergisten reaktioiden vuoksi. Pegnivakogiini on suora hyytymistekijä IXa:n estäjä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Parasetamoli takaisin apteekkeihin Ruotsissa

Ruotsin lääkeviranomainen esittää, että reseptittä ostettavia parasetamolitabletteja ei saa myydä muissa paikoissa kuin apteekeissa maaliskuun 2015 jälkeen. Syynä ovat parasetamolimyrkytykset, jotka ovat lisääntyneet viime vuosina, kun lääkkeen on saattanut ostaa mm. päivittäistavarakaupoista. Ruotsissa helpotettiin vuonna 2009 kansalaisten mahdollisuuksia ostaa tiettyjä reseptittä myytäviä lääkkeitä (n = 615) myös muualta kuin apteekeista. Kuumeen ja kivun lievitykseen haluttiin apteekkien aukioloajoista riippumaton lääkkeen hankinta lyhytkestoiseen hoitoon. Vuonna 2006 Ruotsin myrkytyskeskus sai parasetamolimyrkytyksistä 2 500 puhelinsoittoa ja vuonna 2013 soittoja tuli 4 400. Terveydenhuollon toimiyksiköistä ilmoitettiin 529 parasetamolimyrkytystä vuonna 2006 ja vastaavasti 1 161 vuonna 2013.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä