Lääkeyhdistelmistä hyötyä vaikeassa influenssassa?

Vaikean influenssan hoitoon käytettyjen viruslääkkeiden teho on osoittautunut vaatimattomaksi, ja resistenssi niille ilmenee nopeasti viruksissa. Voisivatko eri mekanismeilla vaikuttavien lääkkeiden yhdistelmät olla avuksi, pohtii asiantuntijaryhmä. Neuraminidaasia estävät tsanamiviiri ja oseltamiviiri ovat vaikutuksiltaan additiivisia, mutta eivät toisiaan tehostavia. Niillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia, joita ei tunneta tai ole tutkittu. Useimmat influenssavirukset ovat vastustuskykyisiä amantadiinille, ja resistenssi voi kehittyä jo hoidon aikana. Sen ja neuramidaasin estäjien yhdistelmä voisi olla kokeilemisen arvoinen vaikeassa infektiossa. Uusina lääkkeinä kehitteillä ovat mm. favipiraviiri, nitatsoksanidi ja arbidoli. Näytöt yhdistelmien hyödyistä ja haitoista kaipaisivat kuitenkin mittavia tutkimuksia. Yhdysvaltain kansallinen allergian ja tulehdussairauksien laitos on käynnistänyt viruslääkeyhdistelmistä tutkimuksen influenssan hoidossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tupakasta vieroituslääke varenikliiniin varoitus

Tupakoinnin lopettamiseen tarkoitettuun varenikliiniin (Champix, Pfizer) liitettiin varoitus sen käyttöön mahdollisesti liittyvästä masennuksesta, itsetuhoajatuksista, itsetuhoisesta käyttäytymisestä ja itsemurhayrityksistä. Valmistaja esitti Yhdysvaltain elintarvike- ja lääketurvallisuuvirasto FDA:lle rajoituksen poistamista lähinnä havainnoivien lisätutkimustensa perusteella. Viranomainen oli kuitenkin saanut puolentoista vuoden aikana 260 ilmoitusta sanotuista haitoista. Neuvonantajakokous esitti varoituksen jatkamista äänin 11/18, ja muutamat jäsenet jopa ehdottivat varoitustekstin vahvistamista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeettisen makulaturvotuksen lääkkeitä verrattiin

Yhdysvaltain kansallinen terveyslaitos NIH rahoitti riippumattoman vertailevan tutkimuksen afliberseptin (Eylea, Bayer), bevasitsumabin (Avastin, Roche) ja ranibitsumabin (Lucentis, Novartis) hoidollisesta tehosta diabetekseen liittyvässä makulaturvotuksessa (DME). Silmänsisäisenä injektiona annettu aflibersepti paransi näön tarkkuutta enemmän kuin bevasitsumabi tai ranibitsumabi. Tutkimus kesti 52 viikkoa, ja 660 potilasta satunnaistettiin saamaan jotakin testatuista lääkkeistä. Hoitojen sekä paikalliset että systeemiset haittavaikutukset olivat lähes samaa luokkaa. Vaikutuksien seuranta jatkuu kahden vuoden ajan. Kaikki kolme ovat biologisia lääkkeitä ja verisuonen endoteelikasvutekijän (VEGF) estäjiä. Bevatsitsumabille ei ole virallisesti hyväksytty käyttötarkoitukseksi diabeettista makulaturvotusta, mutta se on kuitenkin käytössä taudin hoidossa off label -lääkkeenä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sekukinumabi plakkipsoriaasiin

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääketurvallisuusvirasto FDA:n neuvonantajapaneeli suositti yksimielisesti interleukiini-17:n (IL-17) estäjän sekukinumabin (AIN 457, Novartis) hyväksymistä injektioina keskivaikean ja vaikean plakkipsoriaasin hoitoon. Lähes 4 000 potilasta käsittäneissä tutkimuksissa lääkettä on verrattu mm. lumeeseen. Haittavaikutuksista yleisimpiä olivat nenän ja nielun tulehdus, ripuli ja ihon kutina. Lääke on myös Euroopan lääkeviraston käsiteltävänä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Beetainterferoni, mikroangiopatia ja nefroottinen oireyhtymä

MS-taudin hoitoon käytettyihin beetainterferonivalmisteisiin voi liittyä vakava tromboottinen mikroangiopatia ja nefroottinen oireyhtymä, tiedottaa Britannian lääkeviranomainen MHRA. Mikroangiopatian oireita ovat trombosytopenia, verenpaineen nousu, kuume, sekavuus ja munuaisten vajaatoiminta. Beetainterferonihoidossa munuaisten toimintaa on seurattava säännöllisesti. Turvotukset, proteinuria ja munuaisten vajaatoiminta ovat nefroottisen oireyhtymän oireita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Voisiko tuberkuloosin lääkehoitoa lyhentää?

Kolmessa mittavassa tutkimuksessa testattiin, voitaisiinko tuberkuloosin lääkehoitoa lyhentää tavanomaisesta kuudesta kuukaudesta neljään käyttämällä osin tavanomaisten lääkkeiden sijasta fluorokinoloneja, kuten moksifloksasiinia tai gatifloksasiinia. Lääkityksen lyhentäminen lisäisi hoitomyöntyvyyttä ja parantaisi hoitotuloksia erityisesti kehittyvissä maissa. Vakuuttavia myönteisiä tuloksia ei saatu ja hoitojen selvittelyä jatketaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Parkinson-lääkkeet ja impulssikontrollin häiriöt

Joka kymmenennellä dopamiinireseptorin agonisteja Parkinsonin tautiin käyttäneistä ilmeni vakavia impulssikontrollin häiriöitä kuten uhkapelaamista, hyperseksuaalisuutta ja pakonomaista ostelua. FDA:n haittavaikutusrekisterissä ja reseptitiedostossa analysoitiin lähes 3 miljoonaa haittavaikutusilmoitusta Parkinson-potilailta kymmenen vuoden ajalta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sinun influenssarokotuksesi on osa potilasturvallisuutta

Terveydenhuollon henkilöstön vuosittaiset influenssarokotukset ovat olennainen osa vakavasti perussairaiden henkilöiden epäsuoraa suojaamista influenssainfektiota vastaan. Erityisesti lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvilla influenssainfektio voi johtaa vakavaan sairaala- tai jopa tehohoitoa vaativaan tautiin.

Ilkka Julkunen, Anu Haveri, Carita Savolainen-Kopra, Outi Lyytikäinen, Eeva Ruotsalainen, Anu Kantele, Veli-Jukka Anttila, Hanna Nohynek

Epilepsialääke natriumvalproaatin käyttöön rajoitus

Epilepsian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon tarkoitettuihin natriumvalproaattivalmisteisiin esitetään EU-maissa rajoituksia, kun hoidetaan tyttöjä ja naisia, jotka ovat raskaana tai voivat tulla raskaaksi. Lääkehoito on paikallaan vain, jos muut hoidot ovat tehottomia tai potilas ei niitä siedä. Jos natriumvalproaatti on ainoa hoitovaihtoehto, on käytettävä tehokasta raskauden ehkäisyä. EU:n lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea PRAC toteaa, että sikiökaudella lääkkeelle altistuneista 30-40 %:lla on todettu esikouluiässä kehityshäiriöitä, kuten kävelyn, puheen ja älyllisen kehittymisen viivästymistä sekä muistiongelmia. Synnynnäisten epämuodostumien vaara on heillä arviolta 11 %, kun se normaalisti on vastasyntyneillä 2-3 %. Suomessa on käytössä useita natriumvalproaattia sisältäviä valmisteita. Ehdotus menee vielä ihmislääkkeiden tunnustamis- ja hajautetun menettelyn koordinaatioryhmän (CMDh) käsiteltäväksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sytostaattihoidon aiheuttamaan pahoinvointiin uusi lääke

Yhdysvaltain lääke- ja elintarvikevirasto FDA hyväksyi palonosetronin ja netupitantin kiinteän yhdistelmän (Akynzeo, Eisai) syövän kemoterapiaan liittyvän välittömän ja viivästyneen pahoinvoinnin ja oksentelun ehkäisyyn. Aikaisemmin käyttöön hyväksytty palonosetroni on 5-HT3-reseptorin antagonisti, joka estää pahoinvointia välittömästi hoidon jälkeen 24 tunnin ajan. Netupitantti on selektiivinen neurokiniini-1-reseptorin (NK1-reseptori) antagonisti, joka estää pahoinvointia 120 tuntiin asti solunsalpaajahoidon jälkeen. Kahdessa lääketutkimuksessa yhdistelmälääke esti välitöntä pahoinvointia 98 %:lla ja viivästynyttä pahoinvointia 90 %:lla kemoterapiapotilaista (n = 1 720). Pelkällä palonosetronihoidolla vastaavat osuudet olivat 90 ja 80 %. Haittavaikutuksista yleisimpiä olivat päänsärky, heikotus, ruuansulatushäiriöt ja ummetus.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä