Toiminnallinen unettomuus - aiheetta väheksytty vaiva?

Unettomuuden syiden selvittelyyn ja korjaamiseen lääkkeettömin vaihtoehdoin olisi paneuduttava nykyistä enemmän. Lääkehoitoakin tarvitaan, mutta erityisesti sairaaloissa ja muissa laitoksissa potilaita ohjataan turvautumaan lääkkeisiin vielä sairaalasta päästyäkin. Suomen sairaaloissa käytetäänkin unilääkkeitä kaksi kertaa niin paljon kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Yhteistyö eri ammattiryhmien kesken ryhdistäisi hoitokäytäntöjä. Toiminnallisen unettomuuden hoitoa pohdittiin toukokuussa Suomen Lääkärilehden ja ROHTO-projektin järjestämässä seminaarissa.

Arja Helin-Salmivaara, Timo Klaukka, Sirpa Sairanen, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Maaria Seppälä

Sairaala-apteekin tehtävät kliinisissä lääketutkimuksissa Tampereella

Kliinisissä lääketutkimuksissa käytettävien lääkkeiden hankkimisesta, varastoinnista ja toimittamisesta on huolehdittava asianmukaisesti. Parhaiten tämä onnistuu sairaala-apteekilta. Sen tehtäviin kliinisissä lääketutkimuksissa kuuluu mm. tutkimuslääkkeiden vastaanotto, varastointi, kirjanpito, toimittaminen, toimitusten tallennus ja seuranta sekä palautuneista lääkkeistä huolehtiminen. Tarvittaessa sairaala-apteekki myös satunnaistaa, valmistaa, pakkaa ja etiketöi tutkimuslääkkeet. Näin apteekki osallistuu keskeisesti kliinisten lääketutkimusten toteuttamiseen GCP-vaatimusten mukaisesti.

Anu Gummerus, Marja Iso-Mustajärvi, Pauli Ylitalo

Yllätys hypertonian lääketutkimuksessa

Kuusi vuotta jatkuneessa ja yli 25000 potilasta käsittäneessä verenpainetaudin lääketutkimuksessa (Antihypertensive and Lipid Lowering Treatment to Prevent Heart Attack Trial, ALLHAT) jouduttiin ennenaikaisesti lopettamaan se haara (yli 9 000 potilasta), jossa potilaat saivat alfa-adrenergisten reseptorien salpaajaa doksatsonia. Välianalyysi osoitti, että doksatsonia hoidoksi saaneilla oli noin 25 % enemmän haitallisia kardiovaskulaarisia tapahtumia ja heidän riskinsä joutua sairaalahoitoon sydämen toiminnanvajauksen vuoksi oli kaksi kertaa suurempi kuin klooritalidoni-diureettia saaneilla. Klooritalidoni ja doksatsoni vähensivät yhtälailla koronaarikuolleisuuden ja sydäninfarktin riskiä. Tutkimuksessa testattiin verenpainelääkkeinä myös kalsiumantagonistia amlodipiinia ja ACE-estäjää lisinopriilia ja näiden osalta pitkäaikaistutkimus jatkuu.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lopetetaanko poliorokotukset?

WHO on käynnistänyt keskustelut poliorokotuksen tarpeellisuudesta ja rokotuksen lopetuksen aiheuttamista riskeistä vuoden 2005 jälkeen, jolloin polio on pystytty toivottavasti hävittämään maapallolta. Vuonna 1999 arvioituja tapauksia oli 20 000 ja ne esiintyivät lähinnä Bangladeshissa, Etiopiassa, Intiassa, Nigeriassa ja Pakistanissa. Jopa sotien runtelemissa maissa, kuten Kongossa, Angolassa, Afganistanissa, Somaliassa ja Etelä-Sudanissa, on onnistuttu viime vuonna rokottamaan miljoonia lapsia poliota vastaan myönteisin tuloksin. Tämä on lisännyt uskoa siihen, että vuosi 2005 saattaisi olla realistinen päämäärä polion hävittämisessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Suomen vaarallisin lääke?

Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitos pitää myrkytyskuolemissa todetuista lääkkeistä yleisyyden mukaista listaa. Vuodesta 1996 alkaen ovat neuroleptit jälleen ottaneet paikkansa yleisimpänä lääkeryhmänä. Viisi useimmin todettua lääkettä ovat olleet dekstropropoksifeeni, amitriptyliini, levomepromatsiini, doksepiini ja promatsiini. Yksittäisen lääkeaineen aiheuttamien kuolemantapausten lukumäärää parempi arvio lääkkeen vaarasta saadaan, jos löydökset suhteutetaan lääkkeen saatavuuteen. Lääketilastoissa yleisyyden mittarina käytetään myynnistä laskettua Defined Daily Dose/1 000 asukasta/ vrk -yksikköä. Laskennallinen luku kertoo kuinka monta ihmistä tuhannesta käyttää päivittäin ko. lääkeainetta määritetyllä annoksella.

Erkki Vuori

Apteekkien omistuspohja muuttuu Norjassa

Apteekkien määrää, sijaintia, omistusta ja toimintaa on perinteisesti säännelty Pohjoismaissa tiukasti mm. lainsäädännöllisin keinoin. Tavoitteena on ollut varmistaa lääkkeiden saatavuus myös harvaan asutuilla alueilla, ja apteekkien ammatillinen taso on haluttu pitää korkeana, kun apteekkariksi pyrkivän on pitänyt täyttää tietyt koulutukselliset vaatimukset sekä omata kokemusta käytännön työstä. Apteekkioikeudet on myöntänyt valtio tai sen valtuuttama viranomainen, kuten Suomessa Lääkelaitos.

Timo Klaukka

Väsyttävätkö uusimmat antihistamiinit?

Englannissa on hiljattain julkaistu tutkimus, jossa antihistamiinireseptejä kirjoittaneilta yleislääkäreiltä tiedusteltiin olivatko potilaat kertoneet myöhemmin näiden lääkkeiden käyttöön liittyneitä haittavaikutuksia ja erityisesti väsymystä tai tapaturmia. Tutkimus kohdistui noin 7 800 akrivastiinin (Semprex), noin 9 500 feksofenadiinin (terfenadiinin sukulaisaine, ei kaupan Suomessa), 9 300 loratadiinin (Clarityn) ja 9 500 setiritsiinin (Zyrtec) käyttäjään. Mukana ei sitävastoin ollut ebastiinia (Kestine), mitsolastiinia (Mizollen) tai terfenadiinia (Teldanex), jotka ovat muita meillä kaupan olevia ja edellisten kanssa samoin vähiten sedatiivisiin antihistamiineihin kuuluvia aineita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vaikeisiin sairaalainfektioihin lupaava antibiootti

Yhdysvaltojen Lääke- ja elintarvikevirasto (FDA) on hyväksynyt uudentyyppisen oksatsolidinoni ryhmään kuuluvan lupaavan antibiootin linetsolidiinin (Zyvox, Pharmacia and Upjohn). Aine tehoaa vankomysiinille resistenttiin Enterococcus faeciumiin (VREF) ja myös metisilliinille resistentin Stafylococcus aureuksen (MRSA) aiheuttamiin sairaalainfektioihin, kuten pneumoniaan ja komplisoituihin ihoinfektioihin. FDA ilmoittaa linetsolidiinin olevan ensimmäinen lääke yli 40 vuoteen, joka lopulta tehoaa myös MRSA infektioihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Klopidogreeli ja trombosytopeeninen purppura

Valtimotukosten ehkäisyyn iskeemisen aivohalvauksen ja sydäninfarktin jälkeen käytetyn klopidogreelin (Suomessa Plavix, Sanofi Winthrop, Bristol-Myers Squibb) käyttöön on liittynyt 11 julkaistua tromboottista trombosytopeenista purppuratapausta (TTP). New England Journal of Medicine piti havaintoa kliinisesti niin merkittävänä, että päätti aikaistaa sille lähetetyn tutkimuksen julkaisemisen kotisivuillaan heti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kipulääkitys perusterveydenhuollossa: ROHTO-pajassa pohdittiin käytännön näkökohtia, lääkeoppia ja statistiikkaa

Tukielinkipujen hoito on yleislääkärin tyypillistä arkipäivää. Tähän käytetään yleisesti lääkkeitä, mutta tarjolla on monia muitakin hoitokeinoja. Potilaan vaivoihin parhaiten tehoavan sekä haitoiltaan siedetyn valmisteen löytäminen ei aina suju ongelmitta. Päällekkäislääkitykset, riittämättömät tai liian pienet lääkeannokset sekä erilaiset interaktiot hankaloittavat hoitoa. Näitä ja muitakin ongelmia pohdiskeli ROHTO-paja huhtikuussa Salossa. Paikalla oli Duodecim-seuran kutsumana parikymmentä käytännön lääkäriä sekä yksi proviisori, joka valotti asioita apteekin näkökulmasta.

Arja Helin-Salmivaara, Sirpa Sairanen, Risto Huupponen, Timo Klaukka