Mäkikuismalla saattaa olla yhteisvaikutuksia useiden tavanomaisten lääkkeiden kanssa

Lääkelaitos toivoo, että lääkärit ilmoittaisivat lääkkeiden haittavaikutusrekisteriin epäilyt mahdollisista haitallisista yhteisvaikutuksista mäkikuisman ja tavanomaisen lääkevalmisteen välillä.

Anna-Liisa Enkovaara, Erkki Palva

Tsanamiviirin kivikkoinen alkupolku

Tsanamiviirin markkinointi käynnistyi rajuna ja sen käyttö alkoi kasvaa nopeasti. Samalla lähti liikkeelle keskustelu sen hyödyistä ja haitoista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Timo Klaukka

Lyhyesti: Uusia fluorokinoloneja tulossa käyttöön

Suun kautta ja suonensisäisesti käytettävä fluorokinolonijohdos gati-floksasiini on hyväksytty käyttöön Pohjois- ja Keski-Amerikan maissa keuhko-, poskiontelo- ja virtsatieinfektioiden sekä tippurin hoitoon. Gatifloksasiinin on väitetty olevan johdoksista tehokkain streptokokin aiheuttamassa sekä penisilliinille resistentissä pneumoniassa. Muita hyväksymisputkessa olevia saman ryhmän lääkeaineita ovat mm. moksi-floksasiini ja gemifloksasiini, jotka tulisivat kilpailemaan lähinnä sipro- ja levofloksasiinin kanssa. Fluorokinolonien kehittely ei ole suinkaan sujunut ongelmitta. Grepafloksasiini vedettiin pois markkinoilta vuonna 1999 ja trovafloksasiinin sekä alatrofloksasiinin käyttöä on supistettu maksavaurioiden vuoksi. Klinafloksasiinin kehittely on vuorostaan keskeytetty mm. maksahaittavaikutuksien vuoksi. SCRIP 2000;2502/03:27 (JEI-H)

Lyhyesti: Sekretiini ei autakaan autismissa

Ruoansulatuskanavan peptidille, sekretiinille, on viime vuonna onnistuttu saamaan patentti lasten autismin hoitona; autismiin ei tunnetusti ole ollut tehokasta lääkehoitoa. Yhdysvaltojen lääkeviranomaiset halusivat kuitenkin tehdä oman ratkaisunsa vasta perusteellisten tutkimusten jälkeen. Tiedotusvälineet ehtivät jo esitellä käänteentekevää hoitoa ja sekretiiniä ryhdyttiin yhä laajemmin käyttämään autismin hoitona. Äskettäin julkaistu, joskin suppea, tutkimus kuitenkin totesi, ettei sekretiini eronnut teholtaan mitenkään lumelääkkeestä lasten autismin hoidossa. Kyseessä oli kaksoissokkotutkimus ja siinä lääkkeet annettiin suoneen, jolloin vältyttiin hoitomyöntyvyysongelmista. N Engl J Med 1999;341: 1801,1842 (JEI-H)

EU tutkii masennus-lääkkeiden aiheuttamaa riippuvuutta

Euroopan Lääkearviointiviraston (EMEA) lääketurvallisuustyöryhmä on käynnistänyt selvityksen serotoniiniselektiivisten masennuslääkkeiden aiheuttamista riippuvuusongelmista, joista on saatu osoitusta eläintutkimuksista. Tarkoitus on selvittää, ovatko riippuvuusongelmat ainekeskeisiä vai koskevatko ne koko ryhmää. Tulosten ennustetaan heijastuvan näiden lääkkeiden käyttöohjeisiin sekä mahdollisiin uusien käyttöaiheiden hyväksymiseen, kuten lääkkeiden käyttöön laihdutuslääkkeinä, ahdistuksen hoitoon tai tupakasta vieroittamiseen. SCRIP 2000;2502/03:3 (JEI-H)

Lääketieteen naapurissa 1: Filosofia

Lääketiede on usein mielletty luonnontieteiden lähisukulaiseksi. Nämä ovatkin vaikuttaneet keskeisesti lääketieteen kehitykseen, mutta lääketieteen naapurissa on paljon muitakin tieteitä ja aloja, joilla on annettavaa lääketieteen tutkimukselle ja käytännölle. Tätä vuoropuhelua tarkastellaan neliosaisessa sarjassa Lääketieteen naapurissa, jonka toimittaa Pekka Louhiala. Sarjan aloittaa kirjoitus filosofiasta.

Pekka Louhiala

Uusi tietokanta apteekkien lääkeneuvonnan tueksi

Apteekeissa käynnistyi tämän vuoden alussa nelivuotinen lääkeneuvonnan kehittämishanke. Tämän TIPPA-hankkeen tavoitteena on parantaa lääkehoidon tuloksia neuvonnan avulla. Apuvälineeksi apteekeille on yhdessä lääkärien kanssa laadittu tietokanta, josta farmaseutit kätevästi löytävät neuvonnan tueksi tarvitsemansa tiedot.

Marja Airaksinen, Anne Hirvonen

Äidin astma-lääkkeet ja vastasyntynyt

Varhaisraskaudessa, ensimmäisen trimesterin aikana tapahtuva astman lääkehoito ei todennäköisesti aiheuta synnynnäisiä epämuodostumia. Aiheesta on julkaistu noin kymmenen tutkimusta, joista kolme prospektiivista kelpuutettiin aineistojensa laajuuden, tutkimustavan ja havaintojen dokumentoinnin perusteella kriittiseen tarkasteluun. Yksikään näistä tutkimuksista ei osoittanut epämuodostumien lisääntymistä. Astman lääkehoidot käsittivät mm. beeta-agonisteja, teofylliinin, natriumkromoglikaatin, kortikosteroideja ja antihistamiineja. Laajin aineisto oli yli 2 000 äitiä, jotka olivat raskauden alussa käyttäneet budesonidia inhalaatioina. Silti arvion tekijät ehdottavat vielä laajempia tutkimuksia asian varmistamiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Heikko hoitomotivaatio AIDS:n hoidon ongelma

Mutaatioiden myötä ilmenevä resistenssi lääkehoidolle ei näytäkään olevan suurin syy HIV/AIDS-lääkityksen epäonnistumiseen. Ranskan ja Yhdysvaltojen sairaaloissa tehty tutkimus osoitti, että perusongelma on sittenkin potilaiden heikko motivoituminen hoitoon. Se, onko potilaalla käytössään kaksi vai kolme lääkettä sisältävä yhdistelmähoito, ei vaikuta tilanteeseen. Epäonnistuneen hoidon taustalla oli selvästikin viruslääkepitoisuuden jääminen pieneksi. Kun HIV/ AIDS-potilaan lääkityksen teho näyttää heikkenevän, tutkijat kehottavat yksilöimään potilaalle ongelmallisimman lääkkeen ja korvaamaan sen paremmin siedetyllä ja vähemmän toksisella vaihtoehdolla. Hoidon kokonaistehosta ei kuitenkaan tule tinkiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Unettomuuden hoito ei ole pelkkää farmakologiaa

Hoitosuositukset joutuvat lujille, kun niitä pyritään soveltamaan etulinjassa eli yleislääkäreiden vastaanotoilla. Joukko Turun yliopiston lääkärikouluttajia sekä Lounais-Suomen terveyskeskusten ohjaajalääkäreitä olivat valinneet ROHTO-ohjelman uuden työskentelymuodon eli pajan aiheeksi unettomuuden. Raisiossa pidetyssä tilaisuudessa paneuduttiin mm. unettomuuden syihin, unilääkereseptin uusimiseen, hoidon valintaan ja lääkekulutustilastojen tulkintaan. Pontta pohdiskelulle antoi parinkymmenen lääkärin yhteensä yli 450 vuoden kokemus käytännön työstä. Moni oppikirjatotuus osoittautui yleislääkäreiden näkökulmasta katsoen vaikeasti arkipäivään soveltuvaksi.

Arja Helin-Salmivaara, Paula Vainiosmäki, Sirpa Sairanen, Timo Klaukka