6188 osumaa

Harhautettiinko tutkimustuloksilla?

JAMA julkaisi viime vuoden lopulla pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin mm. noin 8 000 potilasta käsittäneen, vielä julkaisemattoman tutkimuksen tuloksia. Tutkimus vertaili diklofenaakin, ibuprofeenin ja uuden COX-2-tulehduskipulääkkeen selekoksibin turvallisuutta artriittipotilailla. Erityisen huomion kohteena oli maha-suolikanavan haavaumien ilmaantuvuus ensimmäisten kuuden hoitokuukauden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sytokromi P450 -entsyymien merkitys lääkehoidossa

Yli 50 % länsimaissa käytössä olevista lääkkeistä metaboloituu pääasiallisesti sytokromi P450:n eli CYP-järjestelmän kautta. Tällaisen lääkkeen teho tai haittavaikutukset voivat olla yllättäviä, jos potilaalla on epänormaali CYP-aktiivisuus perinnöllisistä syistä tai ympäristötekijöiden vaikutuksen takia. Ympäristötekijöistä muut lääkkeet, luontaistuotteet tai ravinto voivat muuttaa CYP-entsyymien aktiivisuuksia.

Kari Laine

Hoidon viive potilasvahinkona

Potilaan hoidon viivästyminen voi monissa sairauksissa aiheuttaa pysyviä elinvaurioita tai ääritapauksessa johtaa potilaan kuolemaan. Jos kokeneen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito olisi estänyt vaurion synnyn, voi hoidon viivästyminen olla myös potilasvahinko. Potilasvahinkona ei kuitenkaan korvata sellaista hoidon viivästymistä, joka on johtunut terveydenhuollon riittämättömistä resursseista. Sen sijaan terveydenhuollon ammattihenkilön virheellinen arvio hoidon kiireellisyydestä ja siitä aiheutunut komplikaatio on potilasvahinko, mikäli tarvittava hoito tosiasiallisesti olisi ollut toteutettavissa käytettävissä olevien resurssien puitteessa.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Vaarallista synteettistä huumausainetta trimetyylifentanyyliä tavattu Suomesta

Suomessa on tänä kesänä takavarikoitu ja ilmeisesti jo keväästä lähtien levitetty käyttöön huumausaineeksi luokiteltua trimetyylifentanyyliä. Se on hyvin potentti opioidi, jonka käyttöön liittyy erittäin suuri yliannostusriski. Yliannostustapauksissa saatetaan tarvita poikkeuksellisen suuria naloksoniannoksia. Toistaiseksi Myrkytystietokeskuksen tiedossa ei ole trimetyylifentanyylin Suomessa aiheuttamia myrkytystapauksia.

Lasse Lehtonen, Kalle Hoppu

Yliherkkyysreaktioita bupropionista tupakasta vieroituksessa

Australian lääkeviranomainen (Australian Adverse Drug Reaction Advisory Committee) kehottaa lääkäreitä kertomaan tupakasta vieroituksen yhteydessä bupropionia (Zyban) käyttäville yliherkkyysreaktioiden mahdollisuudesta. Ensioireiden ilmaantuessa lääkitys tulisi lopettaa. Yliherkkyysoireita ilmenee noin 3 %:lla käyttäjistä, yleisimmin 10-20 päivän kuluessa lääkityksen aloituksesta. Ihon kutina, urtikaria ja angioödeema ovat ensioireita, mutta tilanne saattaa johtaa nivelkipuihin, polyartriittiin ja seerumitautiin. Kun lääke hyväksyttiin korvattavaksi Australiassa helmikuussa tänä vuonna, arvioitiin, että noin 10 % tupakoitsijoista kokeili sitä tupakasta vieroituksessa parin kuukauden aikana ja vuoden tarpeeksi arvioitu lääkemäärä käytettiin loppuun parissa päivässä. Alkuaan depressiolääkkeeksi kehitetty bupropioni ei ole kaupan Suomessa. Lääkeyritys peruutti äskettäin toistamiseen myyntilupahakemuksen Lääkelaitoksen vaadittua lääkkeen riskeistä lisätietoja. Bupropionista julkaistiin äskettäin yhteenvetoartikkeli tässä lehdessä (SLL 2001;56:2786-2787).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Depressiolääke nefatsodonista maksavaurioita

Kanadan terveysviranomainen on varoittanut nefatsodonin (Suomessa Nefadar, Bristol-Myers Squibb) käyttöön liittyneistä maksavaurioista. Tietoon on tullut 109 vakavaa maksaan kohdistuvaa sivuvaikutusta, joista 16 johti maksansiirtoon tai kuolemaan. Maksavaurion oireet ilmenivät kahdella kolmasosalla ensimmäisten neljän hoitokuukauden kuluessa, mutta joskus muutamassa viikossa tai jopa 1-2 vuoden kuluttua hoidon alkamisesta. Muutamilla potilailla on ollut lisätekijöinä muita lääkkeitä, alkoholin käyttöä ja liitännäissairauksia. Tuoteselostetta on muutettu ja potilaita mm. kehotetaan lopettamaan lääkitys, jos ilmenee ihon keltaisuutta tai virtsan värin tummenemista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Marihuana lääkekäyttöön Kanadassa

Kanadan terveysviranomainen (Health Canada) on julkaissut määräykset ja ohjeet marihuanan käytöstä lääkkeenä. Käyttäjällä tulee olla terminaalivaiheen sairaus ja elinaikaa arviolta 12 kuukautta, vaikea-asteinen multippeliskleroosi, selkäydinvamma tai -sairaus, syöpä, AIDS, vaikea artriitti tai epilepsia. Käyttöön voidaan hyväksyä myös muu vakava sairaus, johon muu hoito ei ole tehonnut. Käyttöön tarvitaan 1-2 lääkärin todistus siitä, etteivät muut hoidot ole tehonneet. Käyttäjäksi hyväksytty saa lupapaperin säädetyn kannabismäärän kasvattamiseen ja hallussapitoon kolmen kuukauden tarvetta vastaavaan määrään, luvan hankkia ainetta viranomaisen vahvistamasta lähteestä ja lisäksi käyttäjälle annetaan valokuvalla varustettu tunnistuskortti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mikonatsolin emätinvoide ja -puikko potentoi varfariinia

Mikonatsolin ( Suomessa Gyno-Daktarin, Orion Pharma) imeytyminen vaginasta on vähäistä (alle 2%), mutta silti emätinvoiteista ja -puikoista voi imeytyä määriä, jotka pidentävät protrombiiniaikaa (PT tai INR) ja johtavat verenvuotoon varfariinihoidossa olevilla. Syynä otaksutaan olevan vaginan limakalvon atrofia, mikä lisäisi mikonatsolin imeytymistä. Kanadan lääkeviranomainen (Health Canada) viittaa kolmeen tapaukseen, joissa 52-80 vuotiailla mikonatsolia paikallisesti käyttäneillä potilailla ilmeni varfariinin yhteisvaikutuksena vuotohäiriöitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030