6188 osumaa

Astman lääkehoito muutoksen alla

Astma yleistyy ja sen lääkitys uudistuu. Pitkävaikutteiset sympatomimeetit ja niitä sisältävät kiinteät yhdistelmävalmisteet ovat kasvattaneet nopeasti suosiotaan. Käyttötilastojen perusteella näyttää ilmeiseltä, että pitkävaikutteinen lääke on tulossa osaksi astman peruslääkitystä - vastoin astman hoitosuositusta. Kiinteän yhdistelmän valinta on paikallaan vain, jos potilas todella tarvitsee kyseisiä aineita ja lisäksi juuri niinä annoksina, jotka sisältyvät yhdistelmävalmisteisiin.

Brita Stenius-Aarniala, Timo Klaukka

Eläinten arvo ja eläinkokeiden hyöty

Eläinkokeet ovat yhä edelleen ehkä kiistanalaisin eläinten käytön muoto - asia, jonka eläinkokeita tekevät tutkijat ovat varmasti huomanneet. Tämä johtuu saadun hyödyn ja eläinten käytön ristiriidasta, joka on suurempi kuin useimmissa muissa eläinten käyttötavoissa. Artikkelissa tarkastellaan tätä ristiriitaa ja pohditaan mitä tehdä, kun eläinten ja ihmisten intressit ovat vastakkain. Oikeuttaako saatu hyöty eläinten käyttämiseen?

Elisa Aaltola

Astman hoitotilanne vuonna 2001 Astmabarometrin keskeiset tulokset

Astman hoito on toteutunut melko hyvin valtakunnallisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Perusterveydenhuolto vastaa pääosin hoidosta, ja vailla hoitavaa lääkäriä on vain muutama prosentti astmaa sairastavista. Valtaosa potilaista on tyytyväisiä hoitoonsa. Enemmistöllä oireilu on pysytellyt vakaana tai muuttunut lievemmäksi, mutta noin kolmasosa potilaista ilmoitti oireilun lisääntyneen tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Suurimmalla osalla potilaista on säännöllinen steroidilääkitys. Lääkehoidon turvallisuus askarruttaa etenkin astmaa sairastavien lasten vanhempia. Tiedot perustuvat viime kesäkuussa kerätyn Astmabarometritutkimuksen alustaviin tuloksiin.

Timo Klaukka, Anne Hirvonen, Sirpa Peura, Heidi Päkkilä

Terveysministeriö hävisi hoitokiistan Etelä-Afrikassa

Ryhmä pediatreja ja AIDS-aktivisteja haastoi muutama kuukausi sitten Etelä-Afrikassa terveysministeriön oikeuteen vaatien nevirapiinihoitoa kaikille maan odottaville HIV-positiivisille äideille (ks. SLL 2001;56:3594-3595). Ministeriö oli rajannut hoidon vain 18 hoitopisteeseen väittäen, etteivät hoitohenkilöstön koulutustaso ja käytettävissä olevat rahat sallineet laajempaa lääkkeen käyttöä. Oikeuden päätöksessä katsottiin, että hoito kattoi vain noin 10 % maan HIV-positiivisista äideistä ja oli siten epäoikeudenmukaista ja syrjivää. Ministeriö pitää edelleenkin laajennetun hoidon taloudellisia seuraamuksia kestämättöminä. Vuosi sitten kansantulosta 12 % käytettiin terveydenhuoltoon ja leikkauksien jälkeen osuus on nyt 11 %. Ministeriö tulee valittamaan oikeuden päätöksestä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkärit eivät ilmoita lääkehaittoja

Britanniassa tutkittiin 15:n äskettäin markkinoille tulleen uuden lääkkeen käyttöön liittyneitä haittoja kahdesta eri lähteestä, eli maan lääkevalvontaviranomaisen (Medicines Control Agency, MCA) haittavaikutusrekisteristä ja Southamptonin lääketurvallisuusseurannan reseptitiedostosta. Reseptiseurannassa löytyi 4 200 haittatapahtumaa, joista vain 376 (8,9 %) oli raportoitu viranomaiselle. Vakavia haittatapahtumia oli 51, joista 27 (53 %) oli myös raportoitu viranomaiselle. Vajaaraportointi on käytännössä kaikkien kansallisten haittavaikutusrekisterien ongelma.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO kritisoi kliinisen tutkimuksen kytköksiä

WHO:n äänenkannattaja Bulletin of the World Health Organization väittää pääkirjoituksessaan, että kliinisten tutkimusten luotettavuus on tullut kyseenalaiseksi erilaisten kytkösten vuoksi. Tutkijoilla on eturistiriitoja, rahoittajat puuttuvat sopimattomasti tutkimusten suunnitteluun ja toteutukseen ja tulosten julkaisemisessa ilmenee vääristymiä. Liiketaloudellisesti toimivat nk. sopimustutkimusorganisaatiot (Contract Research Organizations, CRO) tekevät nyt jo 80 % tutkimuksista. Riippumaton tutkimustoiminta yliopistoissa vähenee. Tutkijat osallistuvat entistä vähemmän tutkimuksen suunnitteluun eikä heillä aina ole pääsyä tutkimushavaintoihin tai tuloksien tulkintaan. Selvityksien mukaan 35 %:ssa tutkimussopimuksista rahoittajalla on oikeus rajoittaa julkaistavia tietoja ja 53 %:ssa rahoittaja saattoi viivyttää tuloksien julkaisemista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Opiaattitesti positiiviseksi antimikrobeista

Yhteensä 13 fluorokinoloneihin kuuluvaa antimikrobia testattiin viidellä markkinoilla olevalla opiaattien toteamismenetelmällä. Testit tehtiin terveiltä vapaaehtoisilta otetuista virtsanäytteistä. Levofloksasiini, ofloksasiini ja perfloksasiini johtivat väärään positiiviseen opiaattien testitulokseen jokaisella testatulla. Yhdeksän fluorokinolonia antoi väärän positiivisen tuloksen ainakin yhdessä testimenetelmässä. Myös muut fluorokinolonijohdokset häiritsivät opiaattien testausta. Tutkijat varoittavat väärien positiivisten opiaattitestitulosten mahdollisuudesta fluorokinoloneja käyttäneillä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Turvakoodi lääkepakkauksiin Italiassa

Italia on kamppaillut jo vuosia lääkeväärennöksiä vastaan. Nyt otetaan käyttöön turvakoodi, joka numeroi lääkepakkaukset. Nimetty valtion virasto ylläpitää koodisysteemiä ja lääkkeiden valmistajat huolehtivat pakkauksien numeroinnista. Lääkepakkauksiin liitetään lisäksi muita tunnistuskeinoja, kuten tuotteen myyntiluvan numero. Lääkkeen toimituksen yhteydessä koodi siirtyy myös reseptiin. Koodittomia lääkkeitä ei korvata sairausvakuutuksesta. Toimenpiteillä yritetään ehkäistä lääkeväärennökset ja varastettujen lääkkeiden myynti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030