Mutkalliset rohdoksien ja lääkehoitojen yhteisvaikutukset

Rohdoksien ja lääkehoitojen yhteisvaikutuksista on ilmestynyt yhteenveto, jossa viitataan yli sataan mahdolliseen tapaukseen. Näistä yhteisvaikutuksista on tutkimustietoa ylipäänsä vähän, kun haitallisten vaikutuksien selvittely ei kiinnosta sen enempää rohdoksien kuin lääkkeidenkään valmistajia. Yhteisvaikutuksien mekanismeja ei siten useinkaan tunneta, mutta todennäköisiä tapauksia tulvii raportoituina lääketieteellisistä julkaisuista. Parhaiten tunnetaan varfariinin ja rohdoksien yhteisvaikutukset, ja myös mäkikuismavalmisteiden interaktioista CYP-järjestelmän kautta metaboloituvien lääkeaineiden kanssa on kertynyt tietoa. Ongelmaa mutkistaa se, etteivät potilaat useinkaan kerro halukkaasti lääkärille kaikkia omahoitojaan ja rohdoksien käyttöä, eikä lääkäri aina muista tai pysty tietojen puuttuessa varoittamaan lääkkeen ja rohdoksien yhteisvaikutuksista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Triptaanit meta-analyysissa

Alankomaalainen tutkija on sohinut muurahaispesää tekemällä meta-analyysin migreenin hoitoon käytetyistä oraalisista 5HT1-reseptoriagonisteista eli triptaanijohdoksista. Kaikki kuusi triptaania olivat sekä tehokkaita että hyvin siedettyjä. Parhaiten migreenin oireita lievittivät kuitenkin ritsatriptaani (10 mg, Maxalt, MSD), eletriptaani (80 mg, Relert, Pfizer) ja almotriptaani (12,5 mg, Almogran, Lundbeck). Mukana analyysissä olivat myös tsolmitriptaani (Zolmic, AstraZeneca), sumatriptaani (Imigran, GlaxoSmithKline), naratriptaani (Naramig, GlaxoSmithKline) ja uusin, juuri Yhdysvalloissa käyttöön hyväksytty frovatriptaani (Frova, Vernalis/Elan). Meta-analyysin tulokset ja käytettävissä olleet vertailevat kliiniset tutkimuksen triptaanien välillä tukivat samansuuntaisia johtopäätöksiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Keskustelu koksibien turvallisuudesta ja eduista jatkuu - käyttö Suomessa vähäistä

Lähes miljoona suomalaista käyttää reseptillä saatavia tulehduskipulääkkeitä vuoden aikana. Vaihtoehtoisia, vaikutuksiltaan lähellä toisiaan olevia lääkeaineita on parikymmentä, ja niiden erilaisten lääkemuotojen ja vahvuuksien myötä lääkärillä on valittavanaan toista sataa vaihtoehtoa. Vuoden 2000 aikana markkinoille tulleiden koksibien on toivottu aiheuttavan muita tulehduskipulääkkeitä vähemmän maha-suolikanavan haittavaikutuksia. Toisaalta niiden käyttöön on liittynyt mm. munuaisiin kohdistuvia haittoja, ja viime aikoina on epäilty niillä olevan yhteyttä tromboosien ja muiden vakavien verenkiertoelinhaittojen ilmaantumiseen. Koksibeja käytetään Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Ilari Paakkari, Erkki Palva

Uusia koksibeja käyttöön

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt valdekoksibin (Bextra, Pharmacia) osteoartriitin, reumatoidiartriitin ja kuukautiskipujen hoitoon. Lääkettä annostellaan kerran päivässä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Unicef ja lasten A-vitamiinimyrkytykset Intiassa

YK:n kansainvälinen lastenavun rahasto Unicef on joutunut hankaluuksiin A-vitamiiniohjelman toteuttamisessa Intiassa. Kampanjassa on kehotettu antamaan A-vitamiinia jokaiselle alle 5-vuotiaalle. Kampanjan aikana 14 lasta on kuollut ja viime viikkoina useita tuhansia on sairastunut, minkä seurauksena pediatrit Intiassa ovat ryhtyneet arvostelemaan koko ohjelmaa tarpeettomana ja mahdollisesti vaarallisena. Unicef katsoo kuitenkin, että A-vitamiinin puute lisää silmäsairauksien riskiä ja johtaa heikkoon immuunivasteeseen, minkä takia saattaa ilmetä kuolemaan johtavia infektioita. Pediatrit toteavat, että ravintotilanne on parantunut, A-vitamiinin puute on harvinainen eikä jokaiselle lapselle tule siten antaa vitamiinilisää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkkeiden patenttisuojaan muutos

Dohassa Qatarissa juuri päättynyt Maailman kauppajärjestön (WTO) ministerikokous päätyi esittämään helpotuksia kehitysmaiden lääkepulaan. Vaikka itse patenttisopimusta ei varsinaisesti muutettukaan, sen tulkinta tehtiin joustavammaksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Johns Hopkins myöntää tutkimuksen epäeettiseksi

Tällä palstalla käsiteltiin aikaisemmin epäeettiseksi arvioitua syöpälääketutkimusta, joka tehtiin Intiassa (SLL 2001; 56:3594). Kokeellinen lääkevalmiste oli peräisin Johns Hopkins yliopistosta Yhdysvalloista ja sitä testattiin Intiassa 26 potilaalla, joilla oli suun alueen syöpä. Yliopisto on saanut nyt selvityksensä valmiiksi. Lääkkeellä ei oltu suoritettu riittäviä turvallisuustestauksia koe-eläimillä ennen kliinisiä tutkimuksia. Tutkimus ei siten täyttänyt yliopiston noudattamia hyvän kliinisen tutkimuksen kriteerejä. Tutkimuksen aloittaneille on luvassa sanktioita. Intian hallituksen tekemissä selvityksissä todettiin mm. puutteita tietoon perustuvan suostumuksen hankkimisessa potilailta. Selvityksessä esitetään myös, että tutkimuslaitoksen eettinen toimikunta tulisi vaihtaa uuteen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Epoetiini-alfa ja aplasia

Euroopan lääkearviointivirasto (EMEA) sekä Britannian ja Norjan lääkevalvontaviranomaiset tiedottavat, että rekombinantti ihmisen erytropoietiini- eli epoetiini-alfa (Eprex, Janssen-Cilag) saattaa aiheuttaa punasoluaplasian, joka voi ilmaantua kuukausia tai joskus jopa vuosiakin jatkuneen hoidon jälkeen. Oireena on yleensä vaikeutunut anemia, joka ei reagoi erytropoietiinin lisäannoksiin. Lisäksi seerumissa todetaan erytropoietiinin vasta-aineita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Bimatoprosti avokulmaglaukoomaan

EU:n tieteellinen lääkevalmistekomitea (CPMP) on hyväksynyt prostaglandiinianalogin bimatoprostin (Lumigan, Allergan) avokulmaglaukooman ja kohonneen silmänpaineen hoitoon. Lääke on tarkoitettu monoterapiana vain potilaille, joilla ei saada hoitovastetta tavanomaisella hoidolla, tai jotka sietävät aikaisempaa hoitoa huonosti. Valmistetta käytetään myös yhdistettynä beetasalpaajiin. Kilpaileva uusi lähivalmiste on travoprosti (Travatan, Alcon), joka sai hyväksynnän kesällä. Käytettävissä olevien tietojen mukaan prostaglandiinianalogeista eniten käytetty tällä hetkellä on latanoprosti (Xalatan, Pharmacia), joka on markkinoilla myös Suomessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Masennuslääkkeiden käytön kasvu näyttää hidastuneen

Masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt 1990-luvulla nopeasti kaikkialla länsimaissa. Vuoden 2001 tammi-syyskuussa kasvu on kuitenkin ollut vähäisempää kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Islanti käyttää Pohjoismaista näitä lääkkeitä selvästi eniten, ja Suomessa ja Tanskassa kulutustaso on matalin. Masennuslääkkeiden hinnat vaihtelevat suuresti, joten lääkevalinnat vaikuttavat kustannuksiin huomattavasti.

Timo Klaukka, Erkka Syvälahti, Juhana E. Idänpään-Heikkilä