Lääketeollisuuden ja WHO:n kumppanuus arveluttaa

WHO:n pääjohtaja, entinen Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland on rohkeasti hakeutunut yhteistyöhön yksityissektorin kanssa lisätäkseen rahoitusta mm. HIV/AIDS:n, malarian ja tuberkuloosin torjuntaan sekä uusien rokotteiden ja lääkkeiden kehittelyyn (ks. SLL 2002;57: 535). Epäilevät Tuomaat kyselevät lisääntyvästi, mennäänkö tässä jo liian pitkälle, eli parannetaanko terveyttä vain käteistä tarjonneiden investoijien etujen mukaisesti, kehitetäänkö kalliita korkean teknologian rokotteita unohtaen halpojen perusrokotteiden tarve, sorretaanko halpoja geneerisiä lääkevaihtoehtoja ja kuka nyt lopulta istuu ohjaajan paikalla? WHO:n nettisivuillaan julkaisema kriittinen the Guardian -lehden pääkirjoitus pohtii toimintaan liittyviä eturistiriitoja, pelkää yksityistä etua ajavien asiantuntijoiden tunkeutumista WHO:n kokouksiin - kuten tupakkateollisuus onnistui tekemään pari vuotta sitten - ja epäilee kaiken johtavan lopulta kyyneliin. Useat alan lehdet ovat julkaisseet ongelmasta kirjoituksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pravastatiinin ja ASA:n yhdistelmä hylättiin

Yhdysvaltojen lääkeviranomaisen (Food and Drug Administration, FDA) asiantuntijakomitea hylkäsi äänin 7-1 Bristol-Myers Squibbin kiinteän yhdistelmävalmisteen, jossa pravastatiinin (40 mg) lisäksi on asetyylisalisyylihappoa (ASA) 81 tai 325 mg. Lääke on tarkoitettu kroonista sydän- ja verisuonisairautta sairastaville vähentämään kuoleman, kohtauksellisten sydänsairauksien ja aivohalvauksien riskejä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Syöpälääke imatinibi sairausvakuutuksesta korvattavaksi

Lääkärilehdenkin palstoilla huomiota saanut uusi suun kautta nautittava syöpälääke imatinibi tuli sitä sisältävän lääkevalmisteen (Glivec) hinnan hyväksynnän myötä sairausvakuutuksesta korvattavaksi maaliskuun alusta lukien. Valtioneuvoston 21.2.2002 antaman asetuksen nojalla imatinibi tuli samasta päivämäärästä lähtien 100 prosentin korvausryhmän mukaan erityiskorvattavaksi.

Pekka Koivisto

Bioetiikan neljä periaatetta ja käytännön ongelmat

Bioetiikan neljään periaatteeseen on katsottu sisältyvän kaikki se etiikka, jota tarvitaan bioeettisten ongelmien ratkaisemisessa. Mutta mitä pitäisi tehdä, kun periaatteet joutuvat keskenään ristiriitaan? Kirjoittaja pohtii niitä käytännön ongelmia, joita kohdataan kun periaatteita tulkitaan erilaisista taustaideologioista käsin.

Tuija Takala

Järkeä kortikoidivoiteiden käyttöön

Ihotautien hoito ilman kortikoidivoiteita tarkoittaisi paluuyritystä 1940-luvulle. Paluu ei edes onnistuisi, koska kivihiiliterva jähmettyi EU:n direktiiveihin. Uudet paikallishoidot takrolimuusi ja pimekrolimuusi eivät kortikoidivoiteita jo kustannussyistä korvaa; vain täydentävät. Apteekin hyllyltä löytyvät kortikoidien teholuokat I-IV. Kun tietää, mitä hoitaa, kaikkia niitä voi ja pitää käyttää.

Raimo Suhonen

Infliksimabin käyttöön lisärajoituksia

Euroopan lääkearviointivirasto (EMEA) on asettanut lisärajoituksia vaikean Crohnin taudin ja nivelreuman hoitoon tarkoitetun monoklonaalisen vasta-aineen infliksimabin (Remicade, Schering-Plough) käyttöön. Virasto on jo aikaisemmin rajoittanut lääkkeen käyttöä mm. siihen liittyneiden tuberkuloositapausten ja sydämen vajaatoiminnan vuoksi. Näitä haittavaikutuksia on käsitelty tällä palstalla jo aikaisemmin (ks. SLL 2001;56:673 ja 56:4884). Valmisteen käytön yhteydessä on todettu myös sepsistapauksia ja opportunistisia infektioita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kazakstan rajoittamassa lääkkeiden maahantuontia?

Kazakstanin terveysministeriö valmistelee lainsäädäntöä, jolla lääkkeiden maahantuontia rajoitetaan tai se estetään kokonaan. Tarkoituksena on suojella kotimaista lääketeollisuutta, parantaa sen tuotannon laatua ja lisätä kotimaisten tuotteiden hankintaa. Maassa on 40 pääosin yksityistä lääketehdasta, jotka valmistavat noin 370:ä eri lääkettä, mutta niiden käyttö kattaa vain noin 5 % maan lääkemarkkinoista. Puolet käytetyistä lääkkeistä on peräisin Venäjältä. Nähtäväksi jää, pystyykö Kazakstan toteuttamaan protektionistiset lakinsa globalisoituvassa maailmassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Imatinibi myös suoliston syöpään

Imatinibi (Glivec, Novartis) hyväksyttiin vuonna 2001 Yhdysvalloissa ja EU-maissa kroonisen myelooisen leukemian hoitoon (ks. SLL 2001; 56:2788). Aine estää epänormaalia tyrosiinikinaasientsyymiä ja samalla myös poikkeavaa soluproliferaatiota. Kliinisissä tutkimuksissa sillä on nyt osoitettu tehoa myös tietyn tyyppisiin ruoansulatuskanavan pahanlaatuisiin kasvannaisiin (gastrointestinal stromal tumor, GIST). Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt GIST:in imatinibin uudeksi käyttöaiheeksi. Suomessa imatinibi on käytössä leukemian hoitona.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tegaserodi paksusuolen vaivoihin

Australian lääkeviranomainen (Therapeutic Goods Administration, TGA) on hyväksynyt tegaserodin (Zelmac, Novartis) ärsyyntyneen paksusuolen aiheuttamiin vaivoihin. Lääke on tullut käyttöön vuonna 2001 Sveitsissä ja Meksikossa. Australian päätöksen odotetaan vauhdittavan valmisteen hyväksymistä EU-maissa ja Yhdysvalloissa. Novartis nimittäin veti myyntilupahakemuksensa pois käsittelystä EU-maissa ja Yhdysvalloissa viime vuonna, kun dokumentaatiota lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta pidettiin puutteellisena.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Masennuslääke paroksetiiniin varoitus vieroitusoireista

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on julkaissut varoituksen vieroitusoireista, jotka voivat seurata, jos masennuslääke paroksetiinin (Seroxat, GlaxoSmithKline) käyttö lopetetaan ilman annoksen vähittäistä pienentämistä. Kun valmistaja vielä vuosi sitten arvioi vieroitusoireiden esiintyvyydeksi 0,2 %, sen arvioidaan nyt olevan 7 %. Oireina esiintyy painajaisunia, parestesioita ja huimausta sekä joskus kiihtyneisyyttä, hikoilua ja pahoinvointia. Oireiden on väitetty johtavan riippuvuuteen lääkkeestä, ja vieroitusoireiden arvioidaan nyt olevan useimpien masennuslääkkeiden yhteydessä yleisempiä kuin on luultu. Paroksetiinin on otaksuttu aiheuttavan vieroitusoireita enemmän kuin muiden masennuslääkkeiden.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä