Harkintaa hormonikorvaushoitoihin

Britannian lääkevalvontaviranomainen korostaa, ettei menopaussin jälkeinen hormonihoito estä koronaaritautia, kuten yleisesti on luultu. Hoito tulisikin lopettaa, jos kardiovaskulaarisia ongelmia ilmenee. Samalla ehdotetaan, että jos hoito jatkuu yli viisi vuotta, olisi sen riskeistä, kuten rintasyövän ja endometriumin syövän sekä tromboosien mahdollisuuksista ja hoidon hyödyistä neuvoteltava potilaan kanssa. Näistä yhtenäisistä ohjeista lääkäreille ja potilaille on periaatteessa sovittu EU-maiden lääkevalvontaviranomaisten kesken.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Meningiittirokotteella saatiin erinomainen tulos

Britanniassa käynnistettiin vuonna 1999 meningiitti C-rokotusohjelma, koska tähän infektioon menehtyi vuosittain noin 150 ihmistä. Ilmoitetuissa tautitapauksissa on nyt todettu 81 %:n väheneminen, ja maan terveysviranomaiset pitävät sitä julkisen terveydenhuollon viime vuosikymmenien parhaana saavutuksena. Rokotteita on saatettu jakeluun 80 miljoonaa annosta. Kolmen käytetyn rokotteen, Meningitecin (Wyeth), Menjugaten (Chiron) ja Neisvac-C:n (Baxter) turvallisuusprofiilit todettiin samankaltaisiksi. Haittavaikutuksina todettiin mm. 291 kouristelutapausta, mutta potilaista 21 %:lla oli kuitenkin ollut näitä oireita aikaisemminkin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dietyylistilbestroliin liittyneistä syövistä korvauksia

Dietyylistilbestrolia käytettiin yleisesti 1970-luvulla keskenmenojen ehkäisyyn, kunnes sen todettiin aiheuttavan seuraavassa sukupolvessa tytöillä kohdun ja munatiehyiden epämuodostumia, kohdunulkoisia raskauksia sekä vaginan ja kohdun syöpää. Pojilla todettiin genitaalien epämuodostumia. Lääke poistettiin käytöstä 1970-luvun lopulla, mutta yksin Ranskassa 160 000 sikiötä oli ehtinyt altistua lääkkeelle kohdussa raskauden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laihdutuslääke orlistaattia reseptittä Ruotsissa?

Rasvan imeytymistä maha-suolikanavassa vähentävä laihdutuslääke orlistaatti (Xenical, Roche) on ehdolla reseptittömään myyntiin eli käsikauppaan Ruotsissa. Maassa on käyty keskustelua reseptittömän lääkearsenaalin laajentamisesta. Lääkemyynnistä vain vajaat 10 % koostuu ilman reseptiä hankituista lääkkeistä, kun osuus muissa Pohjoismaissa ja Britanniassa vaihtelee 14-28 %:n vaiheilla. Vaikka orlistaatti on ollut käytössä suhteellisen lyhyen aikaa, sen katsotaan silti olevan riittävän turvallista myös itselääkityksessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laihdutuslääke sibutramiini oikeuskäsittelyyn?

Yhdysvalloissa halutaan oikeusteitse selvittää, onko sibutramiinihoidon (Meridia, Suomessa Reductil, Abbott) aikana tapahtuneiden kuolemantapauksien ilmoittamisessa lääkeviranomaiselle (Food and Drug Admnistration, FDA) viivytelty. Kuluttajasuojajärjestö (US Public Citizen Health Research Group) epäilee kahdeksan kuolemantapauksen ja muiden haittavaikutuksien jääneen ilmoittamatta ajoissa, ja tämä on haitannut selkeän haitta-hyötyarvion tekemistä. Valmistaja ei myönnä viivyttelyväitteitä oikeiksi. Sibutramiini poistettiin tänä vuonna käytöstä Italiassa siellä ilmoitettujen kuolemantapauksien vuoksi, ja valmisteen hyödyt ja haitat ovat parhaillaan mm. Euroopan lääkearviointiviraston (EMEA) asiantuntijoiden tarkastelussa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Depressiolääke eskitalopraami viipyy

Eskitalopraami (Cipralex, Lundbeck) on Ruotsin lääkevalvontaviranomaisen arvioima ja vuonna 2001 hyväksymä uusi lääke depressioon ja ahdistuneisuuteen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uutta tietoa COX-2:n estäjistä

Pari vuotta sitten markkinoille tulleista tulehduskipulääkkeistä COX-2:n estäjistä kertyy jatkuvasti uutta tietoa. Erityisesti on seurattu niiden käyttöön liittyneitä maha-suolikanavan haittoja, ja vaikutukset myös verenkiertoelimistöön ja munuaisiin ovat olleet tarkkailun kohteina. Selekoksibista julkaistu CLASS-tutkimus on joutunut voimakkaan jälkikritiikin kohteeksi aivan äskettäin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Timo Klaukka

Yhteistyössä kivun kimppuun

Kroonisen kivun hoitoa tarkasteltiin Suomen Lääkärilehden ja ROHTO-ohjelman järjestämässä työpajassa toukokuun loppupuolella. Hoitokeinojen etsiminen ja analyysi ei kohdistunut pelkästään lääkkeisiin ja niiden valintaan, vaan keinoja haettiin laajemminkin. Eri ammattiryhmien taitojen järkevällä käytöllä ja yhteistyöllä voidaan kivun hoidossa saavuttaa nykyistä parempia tuloksia. Tämä oli kolmas lääkärien, sairaanhoitajien ja apteekin ammattilaisten kesken toteutettu työpaja. Aikaisemmin on käsitelty unettomuuden hoitoa sekä potilaan hoitomotivaatiota tyypin 2 diabeteksen yhteydessä.

Timo Klaukka, Arja Helin-Salmivaara

Suomalaisen kipulääkityksen poukkoilua

Viime vuosien aikana kipulääkevalinnat ovat vaihdelleet suuresti erityisesti Suomessa. Vielä 1990-luvun puolivälissä käytettiin eniten ketoprofeenia. Sen paikan valtasi kuitenkin pian ibuprofeeni, joka piti kärkitilaa useita vuosia ketoprofeenin käytön samanaikaisesti laskiessa. Vuoden 1998 alussa tuli markkinoille nimesulidivalmiste Nimed, jonka käyttöä perusteltiin mm. perinteisiä tulehduskipulääkkeitä vähäisemmillä maha-suolikanavan haitoilla. Käyttö kasvoi poikkeuksellisen nopeasti, mutta tasaantui vuonna 2001 ja kääntyi kyseisen vuoden lopulla laskuunkin, mihin saattoi vaikuttaa sen mahdollisesti aiheuttamien maksaongelmien käsittely tiedotusvälineissä.

Hormonikorvaushoidon lisäedut kyseenalaistettu

Estrogeenin käyttö vaihdevuosioireisiin on paikallaan, mutta siitä on tuskin hyötyä sydäntautien, Alzheimerin taudin, depression tai osteoporoosin estossa. Näin totesi Australian, Italian, Ruotsin, Sveitsin ja Yhdysvaltojen asiantuntijoista koostunut ryhmä. Saadakseen luotettavaan näyttöön perustuvaa tietoa ryhmä kävi läpi aiheeseen liittyvät satunnaistetut kliiniset tutkimukset. Ryhmä totesi, että korvaushoidon muut edut saatiin esiin joko kokeellisissa tutkimuksissa tai kontrolloimattomissa seurantatutkimuksissa. Yksi tutkimus antoi viitteitä aivohalvausriskin lisääntymisestä, ellei estrogeenihoitoon liitetty asetyylisalisyylihappoa tai statiineja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä