Kelan vuonna 2001 maksamat lääkekorvaukset

Kaikilta korvattavilta lääkkeiltä edellytetään, että niille on hyväksytty korvauksen perusteeksi kohtuullinen tukkuhinta. Korvausjärjestelmään kuuluvista lääkkeistä maksettiin sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia 3,4 miljoonalle henkilölle 768,2 miljoonaa euroa vuonna 2001. Korvausmenot kasvoivat viime vuosia nopeammin. Kasvu oli 90,4 miljoonaa euroa eli 13 % vuoteen 2000 verrattuna.

Sinikka Rajaniemi

Ginseng - kiinalainen rohdos Euroopassa

Ginsengiä on jo vuosia käytetty Suomessakin rohdoksena kohottamaan yleiskuntoa ja lievittämään erilaisia oireita. Valmisteita on monenlaisia, ja myös jäljitelmiä voi olla tarjolla. Rohdoksen vaikutuksia moniin sairauksiin on tutkittu, mutta näyttöä sen tehosta ei ole saatu. Ginsengjuurta sisältävillä valmisteilla voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia joidenkin lääkkeiden kanssa.

Anna-Liisa Enkovaara

Isotretinoiini aiheuttaa huolia

Tehokkaana aknelääkkeenä tunnettu A-vitamiinijohdos isotretinoiini (Roaccutane, Roche) aiheuttaa lisääntyvästi huolta haittavaikutuksiensa vuoksi. Aine on voimakkaasti teratogeeninen. Markkinoille nyt tulleet geneeriset valmisteversiot poikkeavat toisistaan raskauteen liittyvissä ohjeissa. Euroopan lääkevalmistekomitea (CPMP) selvittää tilanteen EU-maissa ja yrittää harmonisoida tuoteselosteet näiltä osin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Alosetroni palaa rajoitetuin käyttöaihein

Paksunsuolen ärsytyssyndrooman (Irritable Bowel Syndrome, IBS) hoitoon vuoden 2000 alussa Yhdysvalloissa hyväksytty alosetroni (Lotronex, Pfizer) vedettiin pois käytöstä noin 6 kuukautta myöhemmin vakavien maha-suolikanavan haittojen vuoksi. Iskeemisiä koliitteja ilmoitettiin 84 tapausta ja vaikeita ummetustapauksia oli ollut 113. Molemmat haittavaikutukset vaativat verensiirtoja ja leikkauksia, ja osa potilaista menehtyi. Nyt lääke on hyväksytty uudelleen rajoitettuun käyttöön. Lupaan liittyy valmistajaa, lääkäreitä, potilaita ja apteekkeja sitova riskien hallintaohjelma. Potilaat mm. joutuvat allekirjoittamaan hoitosuostumuksen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia lääkkeitä EU-maihin

Euroopan komissio on hyväksynyt Alzheimerin tautiin NMDA-reseptorin antagonistin memantiinin (Ebixa, Lundbeck), jonka arvellaan tulevan markkinoille ennen vuoden loppua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sibutramiini läpäisi EU:n turvatarkastuksen

Euroopan lääkearviointiviraston (EMEA) lääkevalmistelautakunta (CPMP) julkisti kesäkuun lopussa haitta-hyötyarvionsa laihdutuslääke sibutramiinista (Reductil, Abbott). Arviota pyysi Italia, kun maassa oli ilmoitettu mm. kuolemantapauksia, rytmihäiriöitä ja hypertoniaa lääkkeen käyttäjillä (SLL 2002;57:1525). Myös Saksasta, Ruotsista ja Sveitsistä ilmoitettiin samantapaisista vakavista haittavaikutuksista. CPMP toteaa, että sibutramiinin hyödyt ovat haittoja suuremmat, mutta pitää jatkossa lääkettä yhä silmällä ja odottaa mm. vuonna 2000 lääkkeen valmistajalta Abbottilta pyytämänsä kliinisen lääketutkimuksen tuloksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tuhannet lapset vailla kasvuhormonihoitoa Britanniassa

Britannian kansallinen kliinisen asiantuntemuksen laitos (National Institute for Clinical Excellence, NICE) arvioi, että maassa on yli 4 000 lasta, jotka tarvitsisivat kasvuhormonihoitoa. Hoidossa on jo 1 600 lasta. Hoitamattomista arviolta noin 1 700:lla on eri syistä johtuva kasvuhormonin puutostila, ja lopuilla joko Turnerin syndrooma tai krooninen munuaisen vajaatoiminta. Hormonihoito on turvallista ja tehokasta, mutta kallista. Laitos katsoo, että vain biosynteettisesti valmistettu hormoni on sopiva.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Korvauskanne infektoituneesta kasvuhormonista

Aina vuoteen 1985 asti kasvuhormoni valmistettiin uuttamalla sitä vainajilta otetuista aivolisäkkeistä. Vuonna 1985 varmentui epäilys, että potilailla oli lisääntynyt riski sairastua Creutzfeld-Jakobin tautiin, ja uutteen epäiltiin toimineen infektion lähteenä. Pian tämän jälkeen kasvuhormoni kyettiin valmistamaan bioteknologisesti, ja hoidossa siirryttiin sen käyttöön.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Patologisanatominen diagnoosi potilasvahinkona

Kasvainten patologisanatominen diagnoosi on oikean hoidon valinnan perusta. Kudosnäytteen virheellinen tulkinta voi johtaa joko asianmukaisen hoidon viivästymiseen taikka tarpeettomiin radikaaleihin kirurgisiin toimenpiteisiin. Arvioitaessa sitä, onko alkuperäinen näyte tulkittu oikein tutkimushetkellä, voidaan huomioon ottaa ainoastaan tutkimushetkellä tiedossa olleet seikat. Niinpä tutkimuslähetteeseen kirjatuilla seikoilla saattaa olla ratkaiseva merkitys sen määrittämisessä, onko patologin toiminnassa saavutettu kokeneen terveydenhuollon ammattihenkilön laatutaso.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Geneeristen valmisteiden määrääminen lisääntyy

Viime kuukausina Suomen markkinoille on tullut runsaasti rinnakkaisvalmisteita eli ns. geneerisiä lääkkeitä, jotka ovat alkuperäis- ja lisenssivalmisteita edullisempia. Erityisesti mikrobi- ja tulehduskipulääkkeiden ryhmissä geneeristen valmisteiden käyttö on jo yleistä, ja sairausvakuutus ja potilaat ovat hyötyneet myös näiden ryhmien lääkkeiden hintakilpailusta. Geneeristen vaihtoehtojen käyttö on lisääntynyt viime kuukausina myös monen pitkäaikaissairauden, kuten depression ja kohonneen verenpaineen lääkityksessä.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä