6188 osumaa

AIDS-potilaat vailla lääkehoitoa Venäjällä

Venäjällä on rekisteröity 205 000 HIV-potilasta, mutta todellinen määrä lienee yksi miljoona. Vain 500 potilasta saa lääkehoitoa, vaikka hoitoa tarvitsisi ainakin 2 500 potilasta. Maalla ei ole kokonaissuunnitelmaa, jolla HIV-tartuntojen leviäminen estettäisiin, ja hoitoa tarvitsevien määrän arvioidaan ainakin kolminkertaistuvan seuraavan vuoden kuluessa. Yhden AIDS-potilaan hoidon arvioidaan maksavan vuodessa yli 10000 euroa. Toisin kuin Afrikan maissa, Venäjällä HIV/AIDS-lääkkeiden hinnat ovat yhtä korkeat kuin länsimaissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kavayrttivalmisteet myyntikieltoon Kanadassa ja Britanniassa

Kanadan lääkeviranomainen (Health Canada) on poistanut kaikki kavayrttiä sisältävät valmisteet myynnistä. Myös Britannian lääkeviranomainen on käynnistänyt toimet, joiden seurauksena kava-kavaa (Piper methysticum) sisältävät valmisteet poistetaan myynnistä sen aiheuttamien maksavaurioiden vuoksi. Näiden valmisteiden käyttöön liittyneitä maksavaurioita on ilmoitettu eri maista 68 tapausta. Lisäksi yrtti voi aiheuttaa ihottumaa, lihasheikkoutta ja koordinaatiohäiriöitä. Ranska ja Saksa ovat jo poistaneet yrttivalmisteen myynnistä ja mm. Yhdysvaltojen ja Uuden Seelannin kerrotaan harkitsevan samaa. Suomessa kava on vielä myynnissä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pitkävaikutteinen risperidoni Britanniaan

Pitkävaikutteinen lääkemuoto neurolepti risperidonista (Risperdal Consta, Johnson&Johnson) on tullut markkinoille Britanniassa ja tulee pian käyttöön myös Saksassa. Lääkkeen hyväksyminen Yhdysvalloissa on sitä vastoin viivästynyt (SLL 2002;57:3147). Joka toinen viikko injektiona annettavan risperidonin odotetaan parantavan hoitomyöntyvyyttä ja vähentävän ekstrapyramidaalioireita. Lääke on kallis, sillä Britanniassa yhden injektion hinta vaihtelee vahvuudesta riippuen noin 140:n ja 250:n euron välillä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dutasteridi Ruotsissa prostatahyperplasiaan

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) on hyväksynyt ensimmäisenä EU-maana 5alfa-reduktaasinestäjä dutasteridin (Avolve, GlaxoSmithKline) hyvänlaatuisen prostatahyperplasian hoitoon. Yli 4 300 potilasta käsittänyt tutkimus osoitti pitkäaikaistehon tässä prostatavaivassa. Lääke tullee käyttöön muissa EU-maissa vuoden kuluessa kilpailemaan mm. finasteridin (Proscar, MSD; Gefina, GEA) ja doksatsosiinin (Cardura, Pfizer) kanssa. Dutasteridin odotetaan olevan nopeavaikutteisempi kuin finasteridi ja sen etuna ovat tutkimuksissa kerätyt kokemukset pitkäaikaishoidoista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kaksi statiinia alkuvuoden 2002 kustannustilaston kärjessä

Lääkekustannukset ovat jatkaneet kasvuaan vuoden 2002 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Kelan korvaamat lääkkeet maksoivat noin 11 % enemmän kuin vuoden 2001 vastaavana ajanjaksona. Kustannuksiltaan kaksi suurinta lääkeainetta olivat simvastatiini ja atorvastatiini, ja kummankin käyttö yleistyi edelleen. Kärkitiloilla olivat myös mm. depressiolääke sitalopraami, beetasalpaaja metoprololi ja psykoosilääke olantsapiini.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Suositus psykoosilääkkeistä Britanniassa

Kansallinen kliinisen asiantuntemuksen laitos Britanniassa (National Institute of Clinical Excellence, NICE) on arvioinut seitsemän nk. atyyppistä psykoosilääkettä. Aineet olivat amisulpiridi, olantsapiini, ketiapiini, risperidoni, tsotepiini, klotsapiini ja sertindoli. Viittä ensin mainittua suositeltiin ensiasteen hoidoksi uusille skitsofreniapotilaille ja yhdessä sertindolin kanssa niitä suositeltiin vaihtoehdoksi, kun tavanomaiset psykoosilääkkeet aiheuttavat potilaalle vaikeita sivuvaikutuksia. Potilaita ei tulisi rutiininomaisesti siirtää atyyppiseen psykoosilääkitykseen. Hoitojen hintaerot todettiin merkittäviksi. Vuotuiset hoitokustannukset perinteisillä psykoosilääkkeillä ovat potilasta kohti noin 70 puntaa, kun ne kohoavat 1220 puntaan uusilla atyyppisillä lääkkeillä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kuluttajat lääkkeiden suoramainontaa vastaan

Britannian kuluttajien yhdistys on julkistanut tulokset noin 1 800 kuluttajaan kohdistuneesta tutkimuksesta, jossa selviteltiin reseptilääkkeiden suoramainonnan mahdollisia seuraamuksia. Yli puolet arveli, että lääkeyritykset yrittäisivät uskotella ihmisten sairastavan jotakin tautia, jota heillä ei ole. Vain 25 % uskoi, että lääkeyrityksien informaatio olisi puolueetonta ja kokonaisvaltaista, ja että siinä esitettäisiin myös lääkkeetön hoitovaihtoehto ja kilpailevat hoitomahdollisuudet. Lääkeyrityksien informaatio katsottiin vähiten luotettavaksi, kun sitä verrattiin lääkärien, apteekkihenkilöstön, viranomaisten, potilasjärjestöjen tai Internetin tarjoamaan tietoon. Puolet vastaajista epäili, ettei haittavaikutuksista mainittaisi, ja yli 80 % uskoi, että lääkeyritykset mainostaisivat vain tuottoisimpia lääkkeitään.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030