6188 osumaa

Kaksi uutta HIV:n yhdistelmälääkettä

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) hyväksyi kaksi kiinteää yhdistelmävalmistetta immuunikatoviruksen tyypin 1 (HIV-1) aiheuttaman infektion hoitoon. Toisessa atatsanaviiriin (300 mg) on yhdistetty kobisistaatti (150 mg) (Evotaz, Bristol-Myers Squibb), ja toisessa kobisistaatti (150 mg) on yhdistetty darunaviiriin (800 mg) (Prezcobix, Johnson&Johnson). Kobisistaatti on valikoiva CYP3A-alaryhmän P450-sytokromien estäjä, joka käytettynä samanaikaisesti HIV-proteaasinestäjien atatsanaviirin ja darunaviirin kanssa kohottaa niiden pitoisuuksia plasmassa. Kobisistaattia (Tybost, Gilead) on käytetty aiemmin erillisenä tablettina samassa tarkoituksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruksolitinibi avuksi polysytemiassa

Januskinaasin estäjä (JAK) ruksolitinibi oli standardihoitoa tehokkaampi polysytemia verassa, kun vaste tavanomaiseen hoitoon oli riittämätön tai standardihoito aiheutti vaikeita haittavaikutuksia. Polysytemiapotilaat, joilla oli suurentunut perna, satunnaistettiin saamaan ruksolitinibia (n = 110) tai standardihoitoa eli hydroksiureaa (n = 112). Primaarisina päätetapahtumina seurattiin hematokriittia hoitoviikolle 32 ja pernan volyymin pienenemistä vähintään 35 % samassa ajassa. Päätetapahtumat saavutettiin 21 %:lla ruksolitinibihoidossa ja 1 %:lla standardihoidossa (p < 0,001). Ruksolitinibi myös lievensi oireita ja aiheutti hematologisen remission tehokkaammin kuin standardihoito, mutta sillä hoidetuilla esiintyi enemmän Herpes zoster -infektioita (6 % vs 0 %). Tromboembolisia tapahtumia todettiin yhdeltä ruksolitinibipotilaalta ja kuudelta standardihoitoa saaneelta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lisdeksamfetamiini hyväksyttiin ahmimishäiriöön

Lisdeksamfetamiini (Vyvanse, Shire) on hyväksytty Yhdysvalloissa ensimmäisenä lääkkeenä kohtauksittain esiintyvään aikuisten hallitsemattomaan ahmintahäiriöön (Binge-eating disorder). Lääkettä on tutkittu kahdessa yhteensä 724 tällaista potilasta käsittäneessä tutkimuksessa lumeeseen verraten. Haittavaikutuksina esiintyi suun kuivumista, unettomuutta, pulssin tihentymistä ja ahdistuneisuutta. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) mukaan lisdeksamfetamiiniin liittyy huomattava väärinkäytön mahdollisuus. Aine on jo käytössä Suomessa (Elvanse, Shire) ADHD:n hoidossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mikrobiresistenssin ehkäisyohjelma EU-maihin

Euroopan komission aloitteesta on valmistunut selvitys mikrobiresistenssitilanteesta ihmis- ja eläinlääkinnässä EU-maissa. Selvityksessä mitattiin ja vertailtiin eri antimikrobien käyttöä maittain, ja löydöksien perusteella laadittiin toimintaohjelma mikrobiresistenssin ehkäisemiseksi. Antimikrobien käytön on oltava tarkoituksenmukaista, ja käytön tarpeen tulee perustua mikrobiologisiin diagnooseihin. Mikrobien aiheuttamia infektioita on kaikin tavoin ehkäistävä, ja antimikrobien käytön sijaan tulee kehittää vaihtoehtoisia hoitoja ja toimenpiteitä. Mikrobiresistenssin leviämistä tulee ehkäistä kansainvälisellä yhteistyöllä. Resistenssin ehkäisy ja uudet mikrobilääkkeet edellyttävät innovatiivista tutkimustyötä. Selvityksen ja toimintaohjelman laativat yhteistyössä Euroopan tautivirasto (ECDC), Euroopan elintarvikevirasto (EFSA) ja Euroopan lääkevirasto (EMA). Asiakirjat ja yksityiskohtaiset löydökset ovat luettavissa EMA:n verkkosivuilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Empagliflotsiinin ja linagliptiinin yhdistelmävalmiste

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) hyväksyi tyypin 2 diabetekseen glukoosin takaisinimeytymistä munuaisissa estävän empagliflotsiinin ja inkretiinien metabolian estäjän linagliptiinin kiinteän yhdistelmän (Glyxambi, Boehringer Ingelheim/Lilly). Tableteissa on yhdistetty 5 mg linagliptiiniä joko 10 tai 25 mg:aan empagliflotsiinia. Mahdollisina haittavaikutuksina mainitaan muun muassa haimatulehdus, vaginan tai peniksen hiivainfektiot ja dehydraatio.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Antikoagulantin valintaan halutaan lisää vertailutietoa

Johtavat sydänlääkärit Yhdysvalloissa kritisoivat uusia antikoagulantteja (apiksabaani, edoksabaani, dabigatraani ja rivaroksabaani) vertailevan tutkimustiedon niukkuutta, mikä vaikeuttaa hoidollisesti sopivimman lääkkeen valintaa. Tehon ja turvallisuuden eroja ei tunneta, kun suorat vertailut puuttuvat. Annostelukerrat päivässä, lääkeannoksen sovittaminen munuaisten vajaatoiminnassa ja lääkkeen kustannukset potilaalle ohjaavat osin antikoagulantin valintaa. Yhdysvalloissa uudet antikoagulantit ovat potilaalle 23-25 kertaa kalliimpia kuin varfariini. Tutkimustietoa kaivattaisiin myös vuotoriskeistä: onko uusien lääkkeiden välillä eroja ja milloin ja kuinka tehokkaat vasta-aineet vuotojen ja leikkauksien varalle saadaan käyttöön.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kuluttajajärjestöt arvostelevat lääkepäätöstä

Euroopan kuluttajajärjestöjen koalitio (BEUC) ei halua käyttöön naltreksonia ja bupropionia sisältävää laihdutuslääkettä (Mysimba, Orexigen), jolle Euroopan lääkevalmistekomitea on esittänyt myyntilupaa. Kirjeessään EU-komissiolle koalitio pelkää lääkkeen aiheuttavan hengenvaarallisia sivuvaikutuksia sydämen toiminnalle ja toteaa, ettei lääkkeen turvallisuutta pitkäaikaiskäytössä ole osoitettu. Valmiste hyväksyttiin pitkällisen harkinnan ja lisätutkimusten jälkeen äskettäin Yhdysvalloissa (Contravene). Lääkkeessä on naltreksonia, jota on käytetty huumevieroituksessa, ja bupropionia, joka on käytössä masennuslääkkeenä ja tupakasta vieroittamisessa. BEUC:n mukaan bupropionin rakenne muistuttaa stimulantteja ja Euroopan lääkeviranomaiset ovat poistaneet käytöstä laihdutuslääkkeitä, joilla on samantapainen vaikutusmekanismi. Vastineessaan Orexigen kiistää BEUC:n väitteet, vetoaa tutkimuksiinsa ja lääkkeen huolelliseen arviointiin lääkevalmistekomiteassa. Lopullisen päätöksen asiassa tekee EU-komissio.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ehkäisyhormoneilla yhteys glioomaan?

Koko väestön kattavien kansallisten terveysrekisterien pohjalta Tanskassa tehty tutkimus löysi yhteyden nuorten naisten raskaudenehkäisyyn käyttämien hormonivalmisteiden ja gliooman välillä. Tutkijat katsovat, että hyöty/haitta-arvio puoltaa silti ehkäisyvalmisteiden käyttöä, löydöksiä on tulkittava varoen ja lisätutkimukset ovat tarpeen. Rekistereistä poimittiin ne 15-49-vuotiaat naiset, joilta gliooma todettiin ensimmäisen kerran vuosina 2000-2009, ja heille raskauden hormonaaliseen ehkäisyyn kirjoitetut reseptit vuosilta 1995-2009. Glioomatapauksille (n = 317) muodostettiin iän, synnytysten ja koulutuksen mukaan samankaltaistettu vertailuryhmä (n = 2 126). Tapausryhmästä 58,7 % ja verrokeista 50,1 % (p = 0,004) oli saanut ehkäisyvalmisteista vähintään kaksi reseptiä. Gliooman suhteellinen riski ehkäisyvalmisteiden käyttäjillä oli 1,5 (95 %:n LV 1,2-2,0), se kasvoi suhteessa valmisteiden käytön kestoon ja oli suurin pelkkää progesteronia käyttäneillä. Tutkimuksessa oli useita rajoittavia tekijöitä. Lihavuuteen on todettu liittyvän suurentunut gliooman riski, mutta tässä tutkimuksessa ei ollut käytettävissä tietoa painoindeksistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030