6188 osumaa

Hormonikorvaushoidolla yhteys munasarjasyöpään?

Viisi vuotta kestäneeseen hormonikorvaushoitoon liittyi 50-vuotiailla naisilla yksi ylimääräinen munasarjasyöpä tuhatta hoidettua kohti. Tähän tulokseen päädyttiin yksittäisten potilaiden tiedostoihin perustuneessa 52 epidemiologisen tutkimuksen meta-analyysissä. Jos taudin ennuste olisi tyypillinen, tulos tarkoittaisi yhtä ylimääräistä munasarjasyöpäkuolemaa 1 700:aa hoidettua kohti. Riski näytti olevan suurin hormoneja tarkasteluhetkellä käyttäneillä, ja vaara pieneni, kun hormonien käyttö loppui. Vaara oli yhtäläinen eurooppalaisilla ja amerikkalaisilla käyttäjillä tehdyissä tutkimuksissa, samoin pelkästään estrogeenia sisältäneitä valmisteita tai estrogeeni-progestiinivalmisteita käyttäneillä. Tutkimustuloksen päätelmiä heikensi muun muassa puuttuva tieto käytettyjen hormoniannosten suuruudesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mikä lääkkeeksi diabeetikon makulan edeemaan?

Afliberseptin (Eylea, Bayer), bevasitsumabin (Avastin, Roche) ja ranibitsumabin (Lucentis, Novartis) tehoa ja turvallisuutta verrattiin keskenään diabeettisessa makulaedeemassa. Tutkimukseen osallistui 89 kliinistä yksikköä, joissa 660 aikuispotilasta (ikä 61 ± 10 v) satunnaistettiin saamaan silmän lasiaistilaan injektiohoitona vaihtoehtoisesti afliberseptiä 2,5 mg, bevasitsumabia 1,25 mg tai ranibitsumabia 0,3 mg. Lääke annosteltiin 4 viikon välein, ja näöntarkkuus mitattiin hoidon kestettyä vuoden. Jokainen hoito paransi näköä, mutta teho riippui näöntarkkuuden tasosta lähtötilanteessa. Kun näöntarkkuuden puute lähtötilanteessa oli lievä, hoitojen välillä ei ilmennyt selviä eroja. Jos näöntarkkuuden puute oli lähtötilanteessa vaikea, aflibersepti paransi näöntarkkuutta tehokkaimmin. Makulan edeeman hoito on nykyään hyväksytty käyttöaiheeksi vain afliberseptille ja ranibitsumabille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laki lääkkeistä ja autonajosta Britanniassa

Britanniassa astuu maaliskuussa voimaan laki, jonka mukaan ajoneuvon kuljettaja syyllistyy rikokseen, jos hänen elimistössään todetaan säädetyn rajan ylittäviä määriä tiettyjä lääkkeitä ajon aikana. Syyllisyyteen ei vaikuta se, onko kuljettajan ajokyky heikentynyt vai ei. Näistä lääkkeistä potilaalle annettava kirjallinen ohje korostaa, että lääkkeiden ohjeenmukainen käyttö ei johda lain rikkomiseen, jos ajokyky ei ole heikentynyt. Potilaan ei tule ajaa, jos hän havaitsee väsymystä, huimausta, keskittymiskyvyn puutetta, vaikeuksia päätösten teossa tai hänellä on näköhäiriöitä. Lääkelistaan on lisätty, että osaa lääkkeistä käytetään joskus väärin, esimerkiksi morfiinia, ketamiinia, diatsepaamia, klonatsepaamia, loratsepaamia, oksatsepaamia, tematsepaamia, metadonia, tai ADHD-lääkkeitä, kuten amfetamiinia, ja MS-taudin lääkkeitä, kuten nabiksimoleja (kannabisjohdoksia). Jos poliisin tienvarsitesti toteaa kuljettajan käyttäneen näitä lääkkeitä, elimistössä esiintyvät lääkepitoisuudet voidaan määrittää tarkemmin verinäytteistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hydroksitsiiniin varoituksia EU-maissa

Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea käynnisti vuosi sitten (SLL 2014;69:1580) hydroksitsiinin (Suomessa Atarax, UCB) turvallisuusarvion ja esittää nyt lääkkeen käyttöön rajoituksia ja varoituksia. Hydroksitsiini on antihistamiini, jota on käytetty jo 50 vuotta muun muassa ahdistuneisuuden, unettomuuden ja allergisten oireiden hoitoon. Sen käyttöön todetaan liittyvän pieni, mutta selvä riski sydämen QT-ajan pitenemiseen ja hengenvaaralliseen torsade de pointes -rytmihäiriöön. Valmisteyhteenvedon muutosehdotukset käsitellään vielä ihmislääkkeiden tunnustamis- ja hajautetun menettelyn koordinaatioryhmässä (CMDh). Potilaita kehotetaan tarvittaessa keskustelemaan hoitavan lääkärin kanssa lääkkeen käytön jatkamisesta. Hydroksitsiinia sisältävien valmisteiden käyttöön EU-maissa ehdotetut rajoitukset ovat luettavissa osoitteessa EMA/85678/2015

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oikeudenkäyntejä pioglitatsonista ja virtsarakon syövästä

Yhdysvalloissa on tähän mennessä tuomittu oikeudenkäynneissä viidelle potilaalle korvauksia virtsarakon syövästä, joka ilmeni pioglitatsonin (Actos, Takeda) käytön yhteydessä. Lääke tuli markkinoille vuonna 1999 tyypin 2 diabetekseen. Näyttö pioglitatsonin käyttöön liittyvästä virtsarakon syövän vaarasta on osin ristiriitainen (SLL 2014;69:2301). Valmisteyhteenvedossa todetaan epidemiologisen tiedon viittaavan lievästi suurentuneeseen virtsarakon syövän riskiin, erityisesti pitkään suurimpia kumulatiivisia annoksia saavilla. Todettu tai aiemmin sairastettu virtsarakon syöpä mainitaan lääkkeen vasta-aiheena.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Selvitys statiinien haittavaikutuksista

Brittiläinen kolesterolin hoitoon keskittynyt tutkijaryhmä (Cholesterol Treatment Trials Collaboration) laatii kattavaa selvitystä statiinien haittavaikutuksista. Aineistona on 30 satunnaistettua vertailevaa lääketutkimusta statiineista, ja tulokset julkaistaan taulukoituna ennen vuoden 2015 loppua. Tutkijat eivät oleta tulosten muuttavan hoitokäytäntöjä, mutta pitävät tiedon keruuta hyödyllisenä kaikille osapuolille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030