Glukoosin takaisinimeytymisen estäjiin voi liittyä ketoasidoosin riski

Uusiin tyypin 2 diabeteslääkkeisiin dapagliflotsiiniin (Forxiga ja Xigduo, AstraZeneca), empagliflotsiiniin (Jardiance, Boehringer Ingelheim) ja kanagliflotsiiniin (Invokana ja Vokanamet, Janssen Cilag), jotka estävät glukoosin takaisinimeytymistä munuaisissa (SGLT2-estäjät), voi liittyä ketoasidoosin vaara. Yhdysvalloissa FDA on saanut yhä enemmän ilmoituksia näitä lääkkeitä käyttäneistä potilaista, jotka ovat joutuneet ensiapupoliklinikalle tai sairaalaan ketoasidoosin vuoksi, ja valmisteyhteenvetoihin harkitaan korjauksia. FDA kehottaa seuraamaan SGLT2-estäjiä käyttävillä diabeetikoilla ketoasidoosia ennakoivia oireita, kuten hengitysvaikeuksia, pahoinvointia, oksentelua, mahakipuja, väsymystä, sekavuustiloja ja uneliaisuutta. Potilaan on hakeuduttava hoitoon eikä lääkitystä pidä lopettaa ilman lääkärin ohjeita. Ketoasidoositapauksia on esiintynyt myös SGLT2-estäjien ja metformiinin yhdistelmävalmisteiden käyttäjillä (Xigduo ja Vokanamet).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vuoto laihdutuslääketutkimuksesta johti keskeytykseen

Kuukausi sitten EU-maihin hyväksytyn naltreksonia ja bupropionia sisältävän laihdutuslääkkeen (Mysimba, Orexigen) sydänturvallisuutta selvittävä tutkimus (LIGHT) keskeytettiin, kun osa tuloksista vuoti luvattomasti julkisuuteen. Tutkimuksen käynnistäminen oli edellytys myyntiluvan saamiselle sekä Yhdysvalloissa (Contravene) että EU-maissa, mutta kun varhaisen välianalyysin tulokset pääsivät julki, tutkijoiden mukaan tutkimus ei enää anna tieteellisesti luotettavaa tulosta. Välianalyysissä oli noin neljäsosa potilaista, joita osallistui tutkimukseen kaikkiaan noin 9 000. Lääkeyritys esitti sydäntapahtumien riskin vähentyneen 41 % ja julkisti tiedon. Kun tutkimuksen riippumaton tieteellinen seurantaryhmä analysoi puolet hoidetuista potilaista, sydäntapahtumien vähenemisestä ei saatu enää näyttöä, kuolemia oli lääkeryhmässä jopa enemmän kuin lumeella hoidetuilla ja myönteisen ennakkoarvion katsottiin johtuneen vain "tilastollisesta taustamelusta". Lääke sai vuosia jatkuneen harkinnan jälkeen myyntiluvan Yhdysvalloissa syksyllä vuonna 2014 ja EU-maissa maaliskuussa tänä vuonna. Sydänturvallisuustutkimuksen tuloksien odotettiin valmistuvan vuonna 2017, mutta nyt ne viipyvät ainakin vuoteen 2022.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Testosteroni turvallisempi laastarista tai geelistä?

Retrospektiivisessä rekisteritutkimuksessa (n = 544 100) testosteroni-injektioihin liittyi miehillä sydäntapahtumia enemmän kuin iholle geelinä tai laastarin avulla annettuun testosteroniin. Geelin ja laastarin välillä ei havaittu merkittävää turvallisuuseroa. Tutkimuksessa haitallisiksi sydäntapahtumiksi laskettiin infarktit ja aivohalvaukset sekä sydäntapahtumiin liittyneet sairaalahoidot ja kuolemat. Anto injektiona johtaa testosteronin suureen pitoisuuteen plasmassa, ja tämä saattaa selittää suuremman sydäntapahtumien riskin. Geelistä ja laastarista lääke imeytyy vähitellen ja tasaisemmin. Epäiltyjen sydänhaittojen vuoksi testosteronin käyttöä on rajattu vain aivolisäkkeen tai kivesten sairauksissa todetun hypogonadismin hoitoon (SLL 2015;70:732) eikä sitä suositella ikään liittyvän madaltuneen testosteronitason korjaamiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Digoksiinin haittataakka kasvaa

Vuosina 1993-2014 julkaistuissa 19 tutkimuksessa sydämen vajaatoimintaa (n = 91 400) tai eteisvärinää (n = 235 000) sairastavien digoksiinihoitoon liittyi merkittävästi lisääntynyt kuolleisuus 2,5 vuoden seurannassa verrattuna digoksiinia käyttämättömiin. Sydämen vajaatoiminnassa kuoleman riski oli lisääntynyt 14 % (1,14; 95 %:n LV 1,06-1,22) ja eteisvärinäpotilailla 29 % (1,29; 1,21-1,39). Noin 200 vuotta käytössä olleen digoksiinin turvallisuus on osoittautunut kyseenalaiseksi nykypäivän laajoissa seurantatutkimuksissa (SLL 2015;70;818). Tutkijat kehottavat korvaamaan sen beetasalpaajilla. Jos potilas käyttää digoksiinia, lääkkeen pitoisuutta plasmassa tulee seurata tarkoin ja välttää haitallisia yhteisvaikutuksia mm. rytmihäiriölääkkeiden, kuten amiodaronin ja dronedaronin kanssa. Tutkijoiden lopputoteamus oli, että on "parempi pohtia kahdesti ennen kuin määrää digoksiinia".

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ADHD:n lääkehoito vaatii tehokasta seurantaa

Kanadan lääkeviranomainen (Health Canada) liittää voimakkaammat ja selkeämmät varoitukset itsetuhoajatuksista ja itsetuhokäyttäytymisestä kaikkiin ADHD-lääkkeisiin, kuten atomoksetiiniin, metyylifenidaattiin, dekstroamfetamiiniin, guanfasiiniin ja lisdeksamfetamiiniin. Lääkkeiden hyödyt katsotaan silti suuremmiksi kuin niiden vaarat. Itsetuhoajatuksia ja itsetuhokäyttäytymistä on havaittu lääkehoidon aikana, mutta erityisesti kun lääkitys on aloitettu, annosta on muutettu tai lääkitys on lopetettu. Ennen lääkityksen aloittamista vanhempien tulisi kertoa hoitavalle lääkärille lapsella tai perheessä esiintyneistä mielenterveysongelmista, kuten psykooseista, maniasta, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, masennuksesta tai itsemurhasta. ADHD-lääkitys voi lisätä itsetuhokäyttäytymisen vaaraa näillä potilailla. Lapsen vanhempien, perheenjäsenten ja ystävien on aiheellista seurata potilaan mielentilaa, käyttäytymistä, ajatuksia ja tuntemuksia lääkehoidon aikana. Jos ahdistavia ajatuksia tai tuntemuksia ilmenee, on otettava yhteys hoitavaan lääkäriin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Toimiiko kustannuslaskuri kliinikon lääkevalinnan tukena?

Uuden lääkeaineen käyttöönottoa yleisanestesian aikaisen lihasrelaksaation kumoamisessa ei kustannuslaskurin tulosten perusteella voitu pitää kustannustehokkaana, koska aikasäästöt eivät käytännössä voineet toteutua. Lääkkeen käyttö saattaa kuitenkin olla kustannustehokasta esimerkiksi komplikaatioiden vähentymisen ansiosta.

Noora Skants, Annika Takala, Irma Jousela

Miehen aamuinen sekavuus

Keskussairaalan päivystyspoliklinikalle tuotiin keväisen arkipäivän aamuna mies sekavuuden vuoksi. Löydettäessä hän oli ollut tajuissaan ja orientoitunut aikaan ja paikkaan.

Teemu Pöytäkangas, Raku Hautamäki, Taneli Väyrynen

Vyöruusuun tulossa tehokas rokote

Vyöruusuviruksen glykoproteiinia E ja adjuvanttia sisältävä rokote (HZ/su, GSK) vähensi 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien sairastumista herpes zosteriin merkittävästi. Rokotetuista (n = 7 698) sairastui yli kolme vuotta kestäneessä seurannassa kuusi ja lumetta saaneista (n = 7 713) 210. Laskelmallinen teho oli 97,2 % (95 %:n LV 93,7-99,0, p < 0,001). Vaiheen III tutkimus tehtiin 18 maassa, ja rokote sekä lume annettiin lihakseen kahtena annoksena 2 kuukauden välein. Injektiokohdan ärsytystä ja kipua, lihassärkyjä, verenpaineen laskua ja neuriittia ilmeni 17 %:lla rokotetuista ja 3,2 %:lla lumeryhmässä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Inhaloidut glukokortikoidit altistavat pneumonialle?

Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) käynnisti selvityksen keuhkokuumeen vaarasta potilailla, jotka käyttävät keuhkoahtaumatautiin kortikosteroideja inhalaatioina. Riskistä saatiin merkkejä jo vuosia sitten, mutta tutkimustieto on lisääntynyt ja riskiä on arvioitu mm. meta-analyysien avulla. Tarkasteluun joutuvat beklometasoni, budesonidi, flunisolidi ja flutikasoni. Selvityksen odotetaan johtavan tarkistuksiin valmisteyhteenvedoissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Euroopan lääkelaitos tiukensi eturistiriitasääntöjä

Jos lääkkeiden myyntilupia arvioiva Euroopan lääkelaitoksen (EMA) asettaman tieteellisen komitean tai työryhmän jäsen tai asiantuntija ilmoittaa siirtyvänsä lääketeollisuuteen, hän ei voi enää osallistua arviointityöhön. Tarvittaessa voidaan tutkia, onko hänen edeltävissä arvioissaan nähtävissä puolueellisuutta. Yksityiskohtaisemmat säännöt ovat luettavissa Euroopan lääkelaitoksen sivuilla osoitteessa: EMA/282052/2015.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä