Hyväksytäänkö syöpälääkkeet hätiköiden?
Tiedelehti BMJ:n pääkirjoitus käynnisti keskustelun vajavaisesti tutkituista syöpälääkkeistä. Lehden mukaan syöpään liittyy erityisiä pelkoja, ja sitä hoidetaan paholaisena tai näkymättömänä petona. Tämä on avannut mahdollisuuden menetelmällisiin puutteisiin lääkkeiden tehon tutkimuksissa, potilaiden saama hyöty hoidoista on vähäinen, mutta kustannukset korkeat. 8 942 syöpälääketutkimuksen analyysissä vuosilta 2007-10 satunnaistaminen, vertailuvalmisteen käyttö tai sokkoutus puuttuivat selvästi useammin kuin muissa lääketutkimuksissa. Euroopan lääkeviraston aineistossa uudet syöpälääkkeet pidensivät elinaikaa keskimäärin 1,2-1,5 kuukautta ja Yhdysvaltain FDA:n aineistossa vastaavasti noin 2,1 kuukautta. Lääkeviranomaiset priorisoivat usein syöpälääkkeiden myyntiluvan arvioinnin, mikä lyhentää hyväksyntäajan esimerkiksi FDA:ssa 300 päivästä lähes puoleen. Elinajan pitenemisen ja potilaan yleisvoinnin sijasta tehon mittarina käytetään usein kiinteän kasvaimen pienenemistä, joka havaitaan röntgentutkimuksessa. Pääkirjoitus kehottaa soveltamaan syöpälääketutkimuksissa satunnaistamista rutiininomaisesti ja odottaa lääkeviranomaisten suojelevan nykyistä paremmin potilaan etuja lääkkeitä hyväksyessään.
