6188 osumaa

Sitagliptiini ikääntyvien tyypin 2 diabeteksessa

Inkretiinien metabolian estäjä sitagliptiini soveltui ikääntyvien, tyypin 2 diabetesta sairastavien hoitoon hyvin. Japanilaisessa havainnoivassa tutkimuksessa oli 831 diabetespotilasta, joiden tavanomaista hoitoa seurattiin 2 vuotta mm. laboratoriotutkimuksin. Seurannassa potilaat jaettiin ikäryhmiin alle 65-vuotiaat, 65-74-vuotiaat ja vähintään 75-vuotiaat. Osa potilaista sai hoidoksi lisäksi sulfonyyliureoita. Verensokerin mittaustulokset, seerumin kreatiniini, haittavaikutukset ja painon muutokset eivät poikenneet eri ikäryhmien välillä. Hypoglykemiaa esiintyi vain potilailla, joita oli hoidettu sitagliptiinin ohella sulfonyyliurealla, mutta ikäryhmien välillä esiintymisessä ei ollut eroja. Haittavaikutuksina esiintyi mm. ummetusta ja ihottumaa. Tutkimustulosten tulkintaa heikensi vertailuryhmän puuttuminen, mahdollisuus valintaharhaan ja tietojen puuttuminen muusta mahdollisesta samanaikaisesta lääkityksestä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Protonipumpun estäjiin voi liittyä ihon lupus erythematosus

Suolahapon eritystä mahalaukussa estäviin protonipumpun estäjiin (PPI) voi liittyä harvinaisena haittavaikutuksena ihon lupus erythematosus, jonka oireet ja muutokset ilmenevät erityisesti auringonvalolle kohdistuvilla ihon alueilla. Ruotsissa tehdyssä rekisteritutkimuksessa PPI:n käyttäjillä oli lääkkeitä käyttämättömiin verrattuna kolme kertaa suurempi riski sairastua ihon lupus erythematosukseen (riskisuhde 2,9, 95 %:n LV 2,0-4,0). Useita tapauksia on julkaistu alan lehdissä, ja niitä on ilmoitettu haittavaikutusrekistereihin. Osa parantuneista potilaista on altistettu uudelleen, ja tulos on ollut positiivinen. Jos PPI:n käyttäjälle ilmaantuu ihomuutoksia, on vältettävä auringonvaloa, ja jos lisäksi esiintyy nivelkipuja, on syytä harkita lääkityksen lopettamista. Tällöin oireet katoavat. Joskus lääkkeen aiheuttama lupus erythematosus voi puhjeta viikkoja, jopa vuosia lääkkeen käytön päätyttyä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusien kolesterolilääkkeiden hinnat liian kalliita

Terveydenhuollon toimenpiteiden, hoitojen, lääkkeiden ja innovaatioiden kustannuksia arvioiva puolueeton laitos Bostonissa (Institute for Clinical and Economic Review, ICER) arvostelee uusille kolesterolilääkkeille, PCSK9:n estäjille, ennakolta ilmoitettuja hintoja voimakkaasti. Sekä Euroopan lääkevalmistekomitea että Yhdysvaltain FDA esittivät äskettäin myyntilupia injektioina annosteltaville ihmisen monoklonaalisille vasta-aineille alirokumabille (Praluent, Sanofi) ja evolokumabille (Repatha, Amgen). Aineet estävät munuaisissa PCSK9-proteiinia, jolloin LDL-kolesterolin poistuminen seerumista lisääntyy. Statiineilla jo hoidettujen potilaiden kolesterolipitoisuudet voivat pienentyä jopa 55-60 %. Esitetyillä hinnoilla vuoden hoito maksaisi molemmilla noin 14 100-14 600 dollaria. ICER:n arvion mukaan hintoja tulisi laskea noin 67 %, eli 3 600-4 800 dollariin. Tällöinkin hoidot rasittaisivat terveydenhuollon kustannuksia, vaikka lääkkeitä käytettäisiin vain 25 %:lle hoitoon soveltuvista potilaista. Siitä, että kolesteroliarvon lasku vähentäisi aivohalvauksia tai sydäninfarkteja, ei ole näyttöä, ICER korostaa. Elleivät hinnat halpene, PCSK9:n estäjien käytölle on asetettava tiukat kriteerit, mikä vähentäisi lääkkeistä mahdollisesti saatavia etuja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeteslääke kanagliflotsiiniin liittyy luunmurtumien vaara

Yhdysvaltain FDA liitti tyypin 2 diabeteslääkkeeseen ja glukoosin takaisinimeytymisen estäjään kanagliflotsiiniin (Invokana ja Invokamet) varoituksen lisääntyneestä luunmurtumavaarasta ja luun mineraalitiheyden pienenemisestä. Murtumia on esiintynyt jo 12 viikon kuluttua lääkehoidon aloittamisesta. Valmistajan tekemässä kaksivuotisessa tutkimuksessa, jossa oli 700 potilasta, mineraalitiheyden vähenemistä todettiin lonkkaluussa ja alimmissa selkärangan nikamissa. FDA selvittelee, onko kysymyksessä koko lääkeryhmään, eli glukoosin takaisinimeytymistä munuaisissa estäviin lääkkeisiin (SGLT2:n estäjät), kohdistuva haittavaikutus. Samaan lääkeryhmään kuuluvat mm. dapagliflotsiini ja empagliflotsiini.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

SSRI-masennuslääkkeiden käytöllä yhteys väkivaltaan

Serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI-lääkkeet) käyttöön liittyi nuorilla aikuisilla lisääntynyt yhteys väkivaltaisiin rikoksiin, osoittaa Karolinska Institutetin ja Oxfordin yliopiston tutkimus. Siinä verrattiin SSRI-lääkkeitä reseptillä saaneiden ruotsalaisten (n = 856 500) rikosrekisterimerkintöjä samojen henkilöiden rikosrekisterimerkintöihin ajanjaksona, jona he eivät saaneet SSRI-lääkkeitä. SSRI-lääkkeitä saaneilla oli suurentunut todennäköisyys saada tuomio väkivaltaisesta rikoksesta (riskisuhde 1,19, 95 %:n LV 1,08-1,32, p < 0,001) (absoluuttinen riski 1 %). Eri ikäryhmissä ero oli merkitsevä vain 15-24-vuotiailla miehillä ja naisilla (riskisuhde 1,43, 1,19-1,73, p < 0,001) (absoluuttinen riski 3 %). Myös lääkeannoksilla oli merkitystä. Pienillä lääkeannoksilla riski väkivaltaisiin rikoksiin oli lisääntynyt, mutta suuremmilla SSRI-lääkeannoksilla yhteyttä ei havaittu. Jos muut tutkimukset päätyvät samoihin johtopäätöksiin, tutkijat esittävät SSRI-lääkkeisiin harkittavaksi varoitusta nuorilla käyttäjillä esiintyvästä lisääntyneestä vaarasta väkivaltaisiin rikoksiin. Heidän mukaansa varoitusta on kuitenkin harkittava huolellisesti, sillä se voi vähentää SSRI-lääkkeiden käyttöä, mikä voi lisätä muita haittoja, kuten itsemurhia ja sairaalahoidon tarvetta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

70-vuotiaan rouvan hengenahdistus - tapauksen ratkaisu

70-vuotias tupakoiva diabetesta ja verenpainetautia 30 vuotta sairastanut nainen voipui nopeasti kesän ensimmäisellä aamu-uinnilla. Vesi oli viileää, vaikka juhannustakin oli jo vietetty. Vielä rannasta mökille kävellessä happi tuntui loppuvan (1). Nainen näytti kalpealta ja uupuneelta ja muuttui nopeasti hieman sekavaksi ja kylmänhikiseksi. Ambulanssin lisähappi auttoi nopeasti hengenahdistukseen ja nainen kertoi päänsä kirkastuneen. Hän sanoi syöneensä ja juoneensa edellisenä iltana normaalisti, mutta yöllisen vesiripulin vuoksi hän oli juonut aamulla vain vettä janoonsa. Verenpaine oli matala, 82/57 mmHg, syke 74/min ja happisaturaatio 96 % happilisällä.

Hannu Näveri, Raili Kauppinen

Lymfoomapotilaan verenmyrkytys ja ihottuma

Kahdeksissakymmenissä oleva mies sairastui follikulaariseen lymfomaan, joka oli tavallista pahempi. Tautia oli heti alussa molemmin puolin palleaa, mutta yleisoireita tai kudoskasvua ei ollut. Monenlaiset ja vaihtelevat solunsalpaajakuurit steroidilla ja pinta-antigeeni CD-20:n vasta-aineella (rituksumabilla) tehostettuna auttoivat, mutta vasteet lyhenivät kerta kerralta. Väliaikoina kunto säilyi melko hyvänä.

Juhani Partanen

Virhetasojen valinta

Edellisessä koepalassa tarkastelimme otoskoon laskemissa käytetyn kliinisesti merkittävän tehon valintaa. Esimerkkinä oli Martineau ym. kaksoissokkoutettu satunnaistettu kliininen koe, jossa tarkasteltiin D3-vitamiinilisän vaikutusta aikuisten astmapotilaiden astman pahenemisvaiheen tai viruksen aiheuttaman hengitystieinfektion estämisessä (1). Tutkijat valitsivat tyypin I (α) virhetasoksi 5 % ja tyypin II (β) virhetasoksi 20 %. Kliinisesti merkittävänä erona tutkijat pitivät 60 päivää. Vitamiinilisä ei kuitenkaan pidentänyt aikaa päättötapahtumien ilmaantumiseen. Mitä valitut virhetasot tarkoittavat?

Matti Uhari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030