6188 osumaa

Kapselikamera tunnistaa paksusuolen polyypit

Nieltävällä tabletin muotoisella kameralla tehtävän kapselikolografian herkkyys ja spesifisyys paksu- ja peräsuolen polyyppien toteamisessa ovat hyvät verrattuna perinteisiin menetelmiin. Kanadalainen raportti kokosi samaa laitetta (PillCam Colon2) tarkastelleet viisi tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 301 suolistosyövän riskiryhmään kuuluvaa tai oireilevaa aikuista. Vähintään 10 mm:n polyypeista löytyi 89 % ja virheellisiä epäilyjä tuli 9 %:lla terveistä. Kapselikolografian ja paksusuolen tietokonetomografian osuvuudessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Kapselikolografialla raportoitiin vain vähän haittavaikutuksia, joista vakavin eli kapselin juuttuminen suolistoon tapahtui 8 potilaalle tuhannesta. Näyttö jäi laadultaan heikoksi.

Klamydian ja herpeksen seulonta raskausaikana ei kannata

Belgiassa ei seulota klamydiaa eikä herpestä odottavilta äideiltä, vaikka molemmat infektiot voivat siirtyä vauvaan. Klamydiatulehdukseen liittyy ennenaikaisen synnytyksen riski, jota seulonta saattaa jopa lisätä. Riskiryhmien (alle 25-vuotiaat tai sukupuolitauteja sairastaneet) seulontaa voi harkita. Herpestulehdus on raskaana olevilla Belgiassa harvinaisempi kuin klamydia, eikä vasta-aineiden seulonta äideiltä ilmeisesti muuta raskauden ennustetta. Akuutti herpesinfektio on syytä tunnistaa ennen synnytystavan valintaa. Katsauksen antama näyttö oli heikkoa ja asiantuntijaryhmän kannanotto huomioi myös seulontojen kustannukset.

Kouluinterventio saattaa auttaa itsemurhien ehkäisyssä

Ruotsissa arvioitiin kouluinterventioiden vaikuttavuutta itsemurhien ehkäisyssä. Tutkijat löysivät kaksi koko luokalle suunnattua ohjelmaa, joiden on todettu vähentävän itsemurhayrityksiä. Good Behavior Game (GBG) on tarkoitettu ala-asteille vahvistamaan oppilaiden ja opettajien välistä positiivista käytöstä ja asenteita ja kestää kaksi vuotta. Neljän viikon Youth Aware of Mental Health (YAM) on kehitetty yläasteille varta vasten itsemurhien ehkäisyyn. Se sisältää kolme viiden tunnin interaktiivista harjoitusta. Molemmista ohjelmista löytyi satunnaistettu tutkimus, jossa interventioon osallistuneilla oli puolet vähemmän itsemurhayrityksiä kuin kontrolliryhmässä. GBG-tutkimuksen seuranta-aika oli 15 vuotta intervention päättymisestä ja laatu välttävä, YAM-tutkimuksen seuranta vastaavasti vuoden ja laatu kohtalainen. Mahdollisista negatiivisista vaikutuksista ei voitu tehdä päätelmiä.

Sydän- ja verisuonitoimenpiteiden vaikutukset muistiin

Järjestelmälliseen katsaukseen sepel- ja kaulavaltimoiden revaskularisaation, läppäleikkausten ja eteisvärinän katetriablaation jälkeisestä kognitiivisesta heikentymisestä löytyi 17 satunnaistettua tutkimusta ja 4 etenevää kohorttitutkimusta, joissa raportoitiin kognitiivisia tuloksia vähintään kolmen kuukauden seurannan jälkeen. Potilaiden keski-ikä oli 68 vuotta ja 80 % oli miehiä. Satunnaistetuissa tutkimuksissa ei ollut konservatiivisesti hoidettuja verrokkeja, ja satunnaistaminen oli yleensä tehty leikkaus- tai anestesiamenetelmien välillä. Potilaiden muisti ja muut kognitiiviset toiminnot pysyivät yleensä leikkausta edeltävällä tasolla, mutta näyttö on heikkolaatuista.

Masennuksen hoito syväaivostimulaatiolla vielä kokeellista

Syväaivostimulaatiosta voi olla apua vaikean hoitoresistentin masennuksen hoidossa. Kahdeksan pienen tapaussarjan potilaista noin puolella (29-63 %) ilmeni hoitovaste vuoden seurannassa. Näillä kaikkiaan 114 potilaalla raportoitiin yhteensä 6 itsemurhayritystä ja 3 itsemurhaa. Toimenpiteeseen liittyvä vakavien komplikaatioiden riski (kuolema, kallonsisäiset verenvuodot) lienee parin prosentin luokkaa, kuten Parkinson-potilailla on havaittu. Toistaiseksi stimulaatiota onkin masennuspotilailla pidettävä kokeellisena hoitona. Syväaivostimulaatio on varattava vain vaikeimmin oireileville potilaille, jotka eivät ole hyötyneet muista hoitomuodoista.

Rustosolusiirto voi sopia suuriin rustopuutoksiin

Autologisten rustosolujen implantaatio on menetelmä, jossa nivelruston vaurioita yritetään korjata potilaan omien viljeltyjen solujen avulla. Tavoitteena on kivun lievitys ja nivelrikon etenemisen hidastaminen. Menetelmää on kokeiltu jo 1980-luvulla, mutta tulokset vaihtoehtoisiin menetelmiin nähden ovat epäselviä. HUS:n asiantuntijaryhmä arvioi kirjallisuuden perusteella menetelmän nykytilanteen. Rustosolusiirto vaikuttaa yhtä turvalliselta ja vaikuttavalta kuin mikromurtumamenetelmä tai rusto-luusiirre (mosaiikkiplastia). Se on kuitenkin selvästi kalliimpi, joten sen käyttö tulisi rajoittaa erityistilanteisiin, kuten defektien ollessa erittäin suuret tai muiden hoitomuotojen epäonnistuttua.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030