Fenyylipropanoliamiini lisää riskiä aivoverenvuotoon?

Fenyylipropanoliamiinia on monissa yskänlääkkeissä, allergialääkkeissä ja vasomotorisen riniitin hoitoon tarkoitetuissa lääkevalmisteissa niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa. Yhdysvalloissa aine on lisäksi käytössä mm. laihdutuslääkkeenä ja ostettavissa ilman reseptiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Voiko ikäihmisen psyykenlääkitystä keventää?

Ikääntyneet käyttävät kaikkia psyykenlääkkeitä selvästi yleisemmin kuin muut ikäryhmät. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat käyttävät psyykenlääkkeitä jopa yleisemmin kuin verenkiertoelinsairauksien lääkkeitä. Erilaisten haittavaikutusten ja interaktioiden vaara kasvaa iän ja lääkemäärän karttuessa. Pitkäaikaislääkkeiden, erityisesti psykofarmakoiden tarve ja annostus olisi arvioitava vähintään vuoden välein ja tarpeettomiksi katsotut lääkehoidot tulisi lopettaa.

Sirpa Hartikainen, Tarja Linjakumpu, Timo Klaukka

HIV ei tarttunut ihmiseen poliorokotteessa?

Tiedeyhteisössä on sitkeästi säilynyt teoria, että HIV tarttui ihmiseen simpanssista poliorokotekokeilussa, jota tehtiin Afrikassa mm. Belgian Kongossa 1950-luvun lopulla. Nyt kaksi eurooppalaista ja yksi amerikkalainen rokotelaboratorio ovat tutkineet amerikkalaisen Wistar Instituutin kehittämän poliorokotteen näytteitä, joita on säilytetty tähän päivään asti. Rokotenäytteistä ei löytynyt merkkejä HIV:sta, simpanssin DNA:sta tai SIV:sta (simian immunodeficiency virus), jonka on epäilty infektoineen rokotevalmistuksessa käytetyt simpanssin solut. Tehtyjen uusien testien katsotaan romuttavan em. tarttumisteorian. Epäilevät Tuomaat ovat kuitenkin kiirehtineet toteamaan, että poliorokotteen kaikista valmistuseristä ei liene säilytetty näytteitä, joten tarttuminen simpanssista saattaisi sittenkin olla totta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi epilepsialääke EU-maihin

Uusi epilepsialääke, pyrrolidonijohdos levetirasetaami (Keppra, UCB Pharma) on saanut myyntiluvan EU-maissa ja siten myös Suomessa. Se on ollut käytössä jo muutamia kuukausia Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Yli 900 potilaalla Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa 28-41 % potilaalla saatiin epilepsiakohtaukset vähenemään, kun hoitoon lisättiin levetirasetaami. Aineen tarkkaa vaikutusmekanismia epilepsiakohtauksien estossa ei tunneta, mutta sillä ei ole metabolisia yhteisvaikutuksia muiden epilepsialääkkeiden kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Voiko lääkäri olla aina myötätuntoinen?

Vuosia sodan jälkeen tuli Yhdysvalloissa juutalaista syntyperää olevan lääkärin potilaaksi Natsi-Saksan kannattajiin kuulunut nainen. Tuntematta lääkärin etnistä taustaa potilas ilmaisi avoimesti halveksuntansa juutalaisia kohtaan. Lääkäri koki naisen vihamielisen asenteen erityisen loukkaavana eikä heti paljastanut taustaansa, vaikka normaalisti ilmaisi potilaille eriävän mielipiteensä, jos nämä väheksyivät muita kansallisuuksia. Kirjoituksessa pohditaan hyvän potilas-lääkärisuhteen elementtejä - luottamusta, kunnioitusta ja myötätuntoa - joita tässä tapauksessa ei saavutettu.

Renate G. Justin

Lisää harkintaa makrolidien ensilinjan käyttöön Pneumokokkien resistenssi makrolideille lisääntymässä

Pneumokokkien herkkyys makrolideille on heikentynyt koko 1990-luvun ajan. Tämä voi vaarantaa mm. keuhkokuumeen hoitoa.

Mikstra-Työryhmä

Kääntyykö mikrobilääkkeiden käyttö taas nousuun?

Mikrobilääkkeet ovat suurista lääkeryhmistä ainoa, joiden käyttö on ollut viime vuosina laskusuunnassa. Aleneva käyttö on sopusoinnussa kansallisten ja kansainvälisten suositusten kanssa, joiden taustalla on huoli patogeenisten bakteerien resistenssin yleistymisestä. Vuoden 1999 aikana muutaman vuoden kestänyt aleneva kulutustrendi kuitenkin pysähtyi ja kääntyi jopa pieneen nousuun.

Timo Klaukka, Erkki Palva

Reseptin uusiminen - pelkkää leimaamista vai hoidon tarpeen arviointia?

Suurin osa perusterveydenhuollon lääkärin resepteistä koskee aiemmin aloitettua hoitoa. Resepti uusitaan usein nopeasti ja rutiininomaisesti, jolloin hoidon tarpeellisuuden arviointiin ei paneuduta riittävästi. Lääkehoidosta päätettäessä lääkärin tulisi pohtia hoidon järkevyyttä riippumatta siitä, onko kyseessä hoidon aloitus vai jatkaminen.

Sirpa Sairanen, Arja Helin-Salmivaara, Leena Lahnajärvi

Riskejä lääkkeen tilaamisessa Internetistä

Itävallan Kansanterveyslaitos (Österreichisches Bundesinstitut für Gesundheitswesen) on tilannut puolen vuoden aikana 27 reseptilääkettä 20 internetapteekista. Kokemukset olivat mykistäviä. Kolmasosa tilatuista ja luottokortilla maksetuista lääkkeistä jäi tulematta. Muiden toimituksessa oli jopa 73 päivän viive ja ne saatiin vain useiden muistutuksien jälkeen. Lääkkeiden hinnat olivat lopulta korkeammat kuin apteekista hankittuna, sillä lähetys-, käsittely- ja konsultaatiomaksut lisättiin Internetissä mainostettuihin hintoihin. Pakkaukset olivat herkkiä mekaanisille ja lämpötilavaihtelujen haitoille, kuudessa lähetyksessä lääkkeen käyttöohjeet puuttuivat eivätkä muutkaan seuranneet EU:n määräyksiä. Lääkkeitä myytiin myös virheellisiin käyttötarkoituksiin. Johtopäätös oli, että yleisöä tulee varoittaa Internetin kautta tilattujen lääkkeiden riskeistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oikaisu

Lääkärilehdessä (SLL 40/2000, s. 4057) ilmestyi uutinen, joka koski tsiprasidonin markkinoilletuloa Ruotsissa. Haluamme oikaista väärinkäsityksen, joka tekstissä valitettavasti esiintyi.

Arja Kankkunen