6188 osumaa

Diabetespotilaat käyttävät lähes kaikkia lääkkeitä yleisemmin kuin muut

Diabetespotilailla on lähes kaikkia muita tauteja yleisemmin kuin samanikäisillä verrokeilla. Kohonnut verenpaine on diabetespotilaiden yleisin lisäsairaus, ja verenkiertoelinten muidenkin sairauksien sekä munuaisten toimintahäiriöistä aiheutuvien tautien esiintyvyys on diabetespotilailla moninkertaista. Diabeetikot käyttävät myös lähes kaikkia lääkkeitä enemmän kuin verrokit. Diabetespotilaiden lääkehoidon kustannukset ovat muiden lääkemenoihin verrattuna yli kolminkertaiset. Tiedot perustuvat Kelan rekistereihin.

Antti Reunanen, Jaana Martikainen, Tero Kangas, Timo Klaukka

Rohdosvalmisteille EU-direktiivi

EU:n komissio on käynnistänyt valmistelutyön tähtäimessään direktiivi, jolla säännellään rohdosvalmisteiden ja muiden ns. perinteisten luonnosta peräisin olevien lääkkeellisten valmisteiden valvontaa. Aloitetta voi pitää myönteisenä, sillä EU:n jäsenmaiden käytännöt näiden valmisteiden myynnin ja markkinoinnin valvonnassa eroavat. Viime aikoina on saatu lisääntyvästi tietoa tiettyjen yleisessä käytössä olevien rohdoksien haitallisista vaikutuksista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Puutteellinen jälkiseuranta potilasvahinkona

Terveydenhuollon ammattihenkilön asemasta seuraa erityinen huolehtimisvelvollisuus potilaasta. Potilasvahinkolain 2 pykälä:n 1 momentin mukaan potilasvahinkona korvataankin henkilövahinko, jonka potilaan tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn laiminlyönti on todennäköisesti aiheuttanut. Terveydenhuoltojärjestelmä perustuu kuitenkin pitkälti hoidon porrastukseen eikä yhden ammattihenkilön voi edellyttää kantavan vastuuta koko hoitoketjun toiminnasta. Usein lopullinen päätös hoidosta tehdään vasta pitkähkön seurannan jälkeen. Tällöin vaarana on, että suunnitellut hoidot tai tutkimukset jäävät toteutumatta joko huonon potilas-lääkärisuhteen, puuttuvan hoitomyöntyvyyden, hoitoketjun järjestelmävirheiden tai yksinkertaisesti inhimillisten väärinymmärrysten takia ja tästä aiheutuu potilaalle vahinkoa.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Millaista tietoa lääkäri tarvitsee lääkkeistä ja mistä hän sen löytää?

Syksyllä 2000 suoritettu ROHTO-kysely osoitti, että perusterveydenhuollon lääkäri tarvitsee useimmin tietoa lääkkeiden hinnoista ja korvattavuudesta. Ajantasaisten hintojen etsintä sekä hintavertailut ovat kuitenkin edelleen hankalia. Myös lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset sekä uuden lääkkeen sopivuus omille potilaille kiinnostavat suurta osaa terveyskeskusten ja työterveyshuollon lääkäreistä. Tietojärjestelmät kehittyvät jatkuvasti, joten luotettavan tiedon saanti on käymässä helpommaksi. Oman lääkevalikoiman olemassaolo tarjoaa lääkärille mahdollisuuden tuntea käyttämänsä lääkkeet riittävän hyvin.

Arja Helin-Salmivaara, Sirpa Sairanen, Timo Klaukka

Rokoteneulan pituudella on merkitystä?

Kolmoisrokotteen jälkeiset paikallisreaktiot ovat lapsilla tavallisia. Oxfordin yliopiston John Radcliffe sairaalassa selvitettiin neulan koon vaikutusta paikallisreaktioiden syntyyn. 61 lasta sai kolmannen PDT-HiB-rokotteen 16 mm:n 25G-neulalla, kun taas 58 lapsen lihakseen pistettiin rokote 25 mm:n 23G-neulalla. Pistospaikka oli kaikille sama, reiden etuosa. Vain rokottaja tiesi, kumpaa neulaa käytettiin.

Ilona Idänpään-Heikkilä

NNT - Käytännöllinen tapa esittää hoidon vaikuttavuutta

Hoitotutkimusten tulosten kuvaamiseen on jo muutamia vuosia käytetty tunnuslukua NNT (number needed to treat). NNT on käytännön potilastyön kannalta käyttökelpoinen ja suhteellisen helposti laskettavissa oleva luku. NNT:n avulla voidaan esittää, montako potilasta pitää hoitaa, jotta yksi päätetapahtuma voitaisiin estää tai saavuttaa. Tässä kirjoituksessa kuvaamme, miten NNT lasketaan ja miten sitä tulkitaan.

Helena Varonen, Ilkka Kunnamo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030