Psyykenlääkkeitä poistui korvattavuuden piiristä

Heinäkuun 2003 alussa poistui korvattavuuden piiristä parikymmentä lääkettä. Näistä noin puolet oli psykoosi- tai depressiolääkkeitä, ja muut mm. kipu- ja sienilääkkeitä. Poistumisen jälkeen potilas maksaa lääkkeen hinnan kokonaan itse, eikä maksua oteta myöskään huomioon lääkekustannusten vuotuisessa kattosummassa. Lääkeyritys saa hinnoitella korvausten ulkopuolella olevan lääkkeen tarvitsematta hakea tähän viranomaisen päätöstä.

Timo Klaukka, Sirpa Peura

Alaraajan akuuttien kiputilojen tutkiminen terveyskeskuksessa

Erilaiset alaraajan akuutit kiputilat ovat tavallisia vaivoja terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Vaikka useimpien kiputilojen taustalla on suhteellisen selkeä rasitusvamma, trauma taikka nivelen kuluma, saattaa kiputilan taustana joskus olla jatkotutkimuksia ja välitöntä hoitoa vaativa sairaus. Jatkotutkimusten tarve perustuu pitkälti terveyskeskuslääkärin kliinisen tutkimuksen perusteella tekemään arvioon tilanteesta. Mikäli arvio on ollut virheellinen ja diagnoosi viivästyy, saattaa aiheutunut vahinko tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta.

Mikä on korrektia puhetta vammaisista ja sairaista?

Vielä kolme vuosikymmentä sitten kehitysvammaisia henkilöitä kutsuttiin Suomessa vajaamielisiksi. Vajaamielisiä puolestaan saatettiin enemmän tai vähemmän hyväntahtoisesti nimittää ihmisraukoiksi. Tällä hetkellä moni katsoo, että tällaiset nimitykset loukkaavat vammaisia yksilöitä ja lisäävät heidän syrjintäänsä yhteiskunnassa - katsotaan että tällainen puhe ei ole poliittisesti korrektia.

Piia Jallinoja

Kelan vuonna 2002 maksamat lääkekorvaukset

Korvausjärjestelmään kuuluvista lääkkeistä maksettiin sairausvakuutuksesta korvauksia 3,4 miljoonalle henkilölle 859 miljoonaa euroa vuonna 2002. Kasvua vuoden 2001 korvausmenoista oli 12 %. Menojen lisäykseen vaikuttivat merkittävistä ja kalliista lääkkeistä korvausta saaneiden määrän kasvu, uusien lääkkeiden hyväksyminen erityiskorvattaviksi ja siirtyminen aikaisempaa kalliimpiin lääkkeisiin. Lääkekorvausta saaneiden määrä pieneni hieman edellisvuotisesta.

Sinikka Rajaniemi

Risperidonin aivoverenkiertohäiriöt esillä Ruotsissa

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) tiedottaa lisääntyneestä aivoverenkiertohäiriöiden riskistä (mm. TIA-kohtaukset ja aivohalvaukset) dementiapotilailla, joita hoidetaan rauhattomuuden vuoksi risperidonilla (Risperdal, Janssen-Cilag). Havainnot on tehty neljässä lumekontrolloidussa kliinisessä tutkimuksessa iäkkäillä, keskimäärin 85-vuotiailla potilailla. Lisää tutkimuksia on käynnissä.

Tuhlataanko rahaa tehottomiin malarialääkkeisiin?

Ranskalainen kansalaisjärjestö Lääkärit Ilman Rajoja (Médecins sans Frontières, MSF) toteaa, että malaria tappaa Afrikassa päivittäin yli 3 000 lasta. Miljoonat ihmiset kärsivät malariasta ja kuolevat siihen, vaikka keinot tehohoitoihin ovat olemassa. Klorokiini ja sulfadoksiini-pyrimetamiini ovat käytännössä hyödyttömiä niille kehittyneen lääkeresistenssin vuoksi, mutta silti järjestöt kustantavat niitä kehitysmaihin. Yksi hoitokuuri niillä maksaa noin 0,15 euroa, kun tehokkaammalla artemisiinilla kustannus on 1-2 euroa. Nyt kysytään, kannattaako investoida rahaa tehottomiin, vaikkakin halpoihin lääkkeisiin, vai olisiko viisaampaa kustantaa kehitysmaille kalliimpia ja tehokkaampia lääkkeitä. Ongelmat eivät silti lopu tähän. Tehokkaan lääkkeen laajentuva käyttö synnyttää sille yleensä nopeasti resistenssin. Kalliimmat lääkkeet johtaisivat myös siihen, että entistä harvemmat malariapotilaat saisivat hoitoja.

Uusi COX-2:n estäjä hyväksytty käyttöön

Novartis on saanut ensimmäisenä myyntiluvan Meksikossa uudelle COX-2:n estäjälle luminakoksibille (Prexige) osteo- ja reumatoidiartriitissa. Myyntilupahakemus on käsittelyssä myös Yhdysvalloissa (FDA) ja Euroopan lääkearviointivirastossa (EMEA). Lääkkeen kliiniset tutkimukset ovat vielä osin kesken, eikä toistaiseksi tiedetä, tarjoaako luminakoksibi mitään etuja muihin jo käytössä oleviin COX-2:ta estäviin tulehduskipulääkkeisiin verrattuna.

Vihreästä teestä viranomaisvaroitus Ruotsissa

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) tiedottaa Ranskassa ja Espanjassa todetuista useista maksavauriotapauksista, jotka liittyvät vihreää teetä sisältäneiden kapselien käyttöön. Keskeisin valmisteista on ollut Exolise (Arkopharma). Vaikkakaan tätä valmistetta ei ole hyväksytty markkinoille Ruotsissa, myynnissä on silti samantapaisia ravinnon lisävalmisteita ja mm. laihdutustuotteita. Ruotsissa on tullut tietoon maksavauriotapaus, jonka epäillään olevan yhteydessä vihreää teetä sisältävien kapseleiden käyttöön. Viranomainen kehottaakin nyt ilmoittamaan kaikki maksahaittavaikutukset, joissa epäillään yhteyttä joko vihreää teetä sisältävän pulverin tai kapselien käyttöön.

Uusi lääke keuhkosyöpään

Japanissa jo pari vuotta keuhkosyövän hoitoon käytetty tyrosiinikinaasin estäjä genfitinibi (Iressa, AstraZeneca) on saanut nyt myyntiluvan Yhdysvalloissa, ja hakemus on käsittelyssä mm. Euroopan lääkearviointivirastossa (EMEA) Lontoossa. Vaikkakaan lääkkeen vaikutusmekanismia ei täysin tunneta, sen arvellaan perustuvan tyrosiinikinaasin estoon, mikä pysäyttää syöpäsolujen lisääntymissignaalin. Lääkkeellä on saatu edullinen tulos (tuumorin koon pienentyminen puolella ainakin kuukaudeksi) noin 10 %:ssa muille hoidoille resistenteissä tapauksissa. Huolta aiheuttavat lääkkeen käyttöön Japanissa liittyneet 473 vakavaa keuhkoreaktiota. Potilaista 173 menehtyi. Japanissa reaktioita ilmeni 2 %:lla ja Yhdysvalloissa vain 0,3 %:lla hoidetuista. Lääkkeellä on hoidettu Japanissa noin 23 000 potilasta, mutta Yhdysvalloissa hyväksyminen perustui 216 potilasta käsittäneeseen tutkimukseen.

Aknelääke Roaccutane sai lisärajoituksia

Euroopan lääkevalmistelautakunta (CPMP) on harmonisoinut ja samalla tiukentanut isotretinoiinia sisältävän aknelääkkeen (Roccutane, Roche) käyttörajoituksia. Jatkossa lääkettä ei mm. saa määrätä kerralla kuin 30 päivän hoitoon riittävän määrän ja resepti on voimassa vain 7 päivää. Hedelmällisessä iässä olevalle naiselle on lisäksi tehtävä raskaustesti aina ennen reseptin uusimista.