Joka kolmannella lipidilääkitystä käyttävällä on sepelvaltimotauti

Vuonna 2002 seerumin kolesterolia alentavien lääkkeiden käytöstä sai korvausta 311 000 henkilöä. Luku oli kuusi kertaa niin suuri kuin vuonna 1995. Noin kolmannes käyttäjistä oli sepelvaltimotautipotilaita, ja toisen kolmasosan muodostivat diabetes- ja verenpainepotilaat, joilla ei ollut sepelvaltimotautia. Lipidilääkkeitä käytettiin eniten Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ja vähiten Lounais-Suomessa.

Mareena Paldán, Timo Klaukka

Ranska leikkaamassa lääkekorvauksia

Ranskan terveysministeriö on todennut, että yli 600 lääkevalmisteen tehokkuus on heikko tai vähäinen ja niiden korvausprosentti lasketaan 65 %:sta 35 %:iin. Valmisteisiin kuuluu mm. yleisesti käytettyjä ihon sienilääkkeitä, antiseptisiä valmisteita, aknelääkkeitä, antihistamiineja, tulehduskipulääkkeitä ja ruokatorven refluksisairauden lääkkeitä sekä kurkkumätä-, tetanus- ja hinkuyskärokotteet. Valmisteet edustavat nyt noin 13 %:a maan lääkekorvauksista, joten muutos on merkittävä. Sitä pidetäänkin merkkinä siirtymisestä yhteiskunnan kustantamista lääkkeistä kuluttajien ja potilaiden ratkaisevasti lisääntyvään omavastuuseen. Pääsiäispyhinä yllättäen julkaistua hallituksen ukaasia pidetään perusteltuna taloudellisesti, mutta ei lääketieteellisesti. Potilasta kohti lasketut vuotuiset lääkekustannukset ovat Ranskassa lähes kaksinkertaistuneet noin kymmenen vuoden kuluessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkkeiden lapsille aiheuttamat haittavaikutukset esiin?

Euroopan lääkearviointivirasto on julkaissut aiepaperin, jolla pyritään tehostamaan lääkkeiden lapsille aiheuttamien haittavaikutusten seurantaa. Lasten sairastamat taudit ja niihin käytettävien lääkkeiden teho, haitat sekä farmakokinetiikka ja metabolia eroavat huomattavasti aikuisten taudeista ja lääkityksen vaikutuksista. Jotkut lääkkeiden haittavaikutukset ilmenevät vain lapsilla, mutta lääkkeen kehittelytutkimuksissa lapsia on mukana harvoin tai ei ollenkaan. Silti uusia lääkkeitä joudutaan antamaan myös lapsille, ja tutkimustiedon puute hankaloittaa erityisesti keskosten lääkehoitoa. Usein käytettävissä ei ole edes lapsille sopivaa annosmuotoa. EU-maihin laaditaan nyt ohjeisto, jolla lääkkeiden lapsille aiheuttamia haittavaikutuksia pyritään ehkäisemään ja niiden seurantaa tehostetaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pfizerin ja Pharmacian fuusio supistaa toimintoja

Pfizer suunnittelee kolmen tutkimuskeskuksen sulkemista ja tutkijoiden siirtoja, kun toimintoja integroidaan Pharmacian kanssa. Pharmacia puolestaan lopettanee toimipaikkansa Illinoisissa ja San Fransiscossa ja Pfizer Italiassa ja Ranskassa. Muutoksien arvellaan kohdistuvan noin 2 000 työntekijään. Pfizer aikoo jatkaa Pharmacian useimpien tutkimusputkessa olevien valmisteiden kehittelyä, mutta lopettaa myös omien lääkekandidaattien kehittelytutkimuksia. Yhteensä fuusiossa syntyvän yrityksen kehittelyohjelmiin jäisi vielä noin 370 tutkimusprojektia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Matala-annosvalmiste hormonikorvaus-hoitoon

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt uuden matala-annoksisen valmisteen hormonikorvaushoitoon. Lääkkeessä (Prempro, Wyeth) on 0,45 mg konjugoituja estrogeenejä ja 1,5 mg medroksiprogesteronia. Estrogeeniä on siten 28 % ja progestiinia 40 % vähemmän kuin alkuperäisessä valmisteessa. Valmiste osoittautui nk. HOPE-tutkimuksessa (Women's Health Osteoporosis Progestin and Estrogen) yhtä tehokkaaksi kuin korkea-annoksinen valmiste. Toistaiseksi ei ole pitävää näyttöä siitä, vähentääkö hormoniannoksien pienentäminen sydänvaivojen, aivohalvauksen, rintasyövän ja tromboosien riskiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

YK:n lautakunta kritisoi lääkkeiden suoraa yleisömainontaa

Samalla kun keskustelu reseptilääkkeiden suoran yleisömainonnan haitoista on lisääntynyt Yhdysvalloissa ja Uudessa Seelannissa, on YK:n huumausainelautakunta kritisoinut nykytilannetta. Lautakunta katsoo, että mainonta on mm. johtanut metyylifenidaatin ja muiden amfetamiinin kaltaisten lääkkeiden liikakäyttöön koululaisten keskittymisvaikeuksien hoidossa. Vanhempiin ja opettajiin kohdistunut mainonta on lisännyt myös nuorten tietoisuutta keskushermostoa stimuloivista aineista. Tämä voi lisätä niiden käyttöä huumausaineina, ja ilmiöstä näkyy jo oireita. Yhdysvaltojen kulutus vastaa noin 90 %:a koko lääkeryhmän maailmanlaajuisesta käytöstä. Naapurimaassa Kanadassa kulutus on kääntynyt laskuun. YK:n huumausainelautakunta on huolestunut myös bentsodiatsepiinien lisääntyneestä käytöstä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeetikon leikkauskomplikaatio potilasvahinkona

Potilasvakuutuksesta korvataan infektiovahingot 1.5.1999 voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan ns. siedettävyysharkinnan perusteella. Ennen mainittua ajankohtaa ilmenneet infektiovahingot korvataan, jos hoitoon on liittynyt alhainen infektioriski. Korvauskäytännössä infektioriskin on arvioitu olevan alhainen ns. puhtaiden leikkausten yhteydessä, jolleivät potilaan yksilölliset seikat lisää riskiä. Näin ollen esimerkiksi huonossa sokeritasapainossa olevan sokeritautipotilaan haavainfektiota ei kohonneen infektioriskin takia korvata potilasvakuutuksesta infektiovahinkona. Leikkauksen suorittaminen huonossa sokeritasapainossa olevalle potilaalle voi kuitenkin sinänsä olla menettelyä, joka tarpeettomasti altistaa potilaan komplikaatiolle. Tällöin diabeetikon haavainfektio voi tulla korvatavaksi vahinkona, joka olisi ollut vältettävissä hoitamalla hyperglykemiaa paremmin ennen leikkausta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Resepti maksoi keskimäärin 49 euroa vuonna 2002

Kela postittaa näinä päivinä lääkäreille henkilökohtaisen koosteen heidän vuoden 2002 aikana määräämistään korvatuista lääkkeistä. Kirjeen saavat lääkärit, joiden määräämistä lääkkeistä on maksettu korvausta vähintään 200 kertaa. Reseptin keskimääräinen hinta oli viime vuonna 49 euroa, kun vuonna 2001 summa oli 44 euroa. Reseptien määrä kasvoi suhteellisen vähän, eli lääkekorvausten noin 12 % nousun selittää valtaosin uusien lääkkeiden käyttöön otto.

Timo Klaukka, Pekka Koivisto, Jaana Martikainen, Sinikka Rajaniemi

Mikrobilääkkeiden yhteisvaikutukset - ovatko kaikki makrolidit samanlaisia?

Erytromysiinin rinnalle on tullut käyttöön useita uudempia makrolidiryhmän mikrobilääkkeitä. Erytromysiinillä on merkittäviä yhteisvaikutuksia useiden muiden lääkkeiden kanssa. Ovatko ryhmän muut aineet samanlaisia tässä suhteessa?

Hannu Raunio, Kirsti Laitinen

Suomalaistutkijat: gemfibrotsiilin ja repaglinidin yhteiskäytöstä ongelmia

Helsingin yliopiston tutkijaryhmä havaitsi, että lipidilääke gemfibrotsiili (Gevilon, Lopid) moninkertaistaa tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytetyn repaglinidin (Novonorm) pitoisuuden verenkierrossa. Tämän aiemmin tuntemattoman yhteisvaikutuksen johdosta repaglinidin verensokeria alentava vaikutus voimistuu ja pitenee huomattavasti. Gemfibrotsiilin ja repaglinidin yhteiskäytön seurauksena saattaa kehittyä vaikea ja pitkittynyt, jopa syvään tajuttomuuteen johtava verensokerin lasku.