6188 osumaa

Lääkehoidon kehittämiskeskus jatkaa ROHTO-ohjelman aloittamaa työtä

ROHTO-ohjelma lopetti määräaikaisen toimintansa keväällä 2003. Maaliskuun alussa perustettiin sosiaali- ja terveysministeriön konserniin uusi toimielin, Lääkehoidon kehittämiskeskus, jonka tavoitteena on edistää järkevää lääkehoitoa Suomessa. Keskuksen toiminnan tulevia muotoja esiteltiin vasta valitun johtajan LL Taina Mäntyrannan haastattelussa tämän lehden numerossa 34/2003.

Arja Helin-Salmivaara

Masennuslääkkeiden haitat vastasyntyneellä

Äidin raskauden tai imetyksen aikaiseen serotoniinin takaisinottoa estävien (SSRI-) masennuslääkkeiden käyttöön voi liittyä vieroitusoireita vastasyntyneellä. Paroksetiinin, sertraliinin, fluoksetiinin tai sitalopraamin käyttö raskauden viimeisen kolmanneksen aikana aiheutti vastasyntyneillä agitaatiota, syömishäiriöitä, hypotoniaa, kouristeluja, vapinaa ja hengitysvaikeuksia. Samantapaisia häiriöitä todettiin myös silloin, kun äiti käytti näitä lääkkeitä imetyksen aikana. Jopa 22 % paroksetiinia käyttäneiden äitien vastasyntyneistä tarvitsi lähinnä hengityshäiriöiden vuoksi sairaalahoitoa. Jos SSRI-lääkkeiden käyttö on välttämätöntä raskauden aikana, suositellaan hoitoannoksen pienentämistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vapaata lääkehinnoittelua esitetään EU-maihin

Komissaari Erkki Liikanen on esittänyt G10-maiden kokouksessa, että uuden lääkkeen kehittänyt tehdas voisi asettaa kaikille EU-maille yhteisen hinnan. Menettelyllä pyrittäisiin edistämään Euroopan lääketeollisuuden kilpailua Yhdysvaltojen kanssa ja nopeuttamaan uusien lääkkeiden markkinoille pääsyä, kun hinnan kansallinen viranomaisarvio poistuisi. Taustalla on myös pelko siitä, että rinnakkaistuonti lisääntyy halpojen lääkehintojen maista, kun EU laajenee vuonna 2004. Kehitysasteella olevassa esityksessä kehotetaan lääketeollisuutta neuvottelemaan jäsenmaiden kanssa vuotuisista ostomääristä ja niihin liittyvistä alennuksista. Esityksen käsittely etenee Euroopan Parlamenttiin ja ministerineuvostoon syyskuussa. Se on saanut ristiriitaisen vastaanoton erityisesti pienissä jäsenmaissa, mutta ratkaisuilla on kiire, sillä G10-maat kokoontuvat viimeisen kerran nykykokoonpanossaan vuonna 2004.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Etelä Afrikka hylkäsi nevirapiinin

Etelä-Afrikan lääkevalvontaviranomainen (Medicines Control Council) on yllättänyt WHO:n, HIV-asiantuntijat ja useat lääkevalvontaviranomaiset hylkäämällä nevirapiinin (Viramune, Boehringer Ingelheim) myyntilupahakemuksen. Lääke on hyväksytty Suomessa, useimmissa muissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa HIV-1-infektion hoitoon. WHO on mm. suositellut nevirapiinia äidistä sikiöön siirtyvän HIV-tartunnan estoon. Etelä-Afrikan viranomaiset väittävät, etteivät mm. Ugandassa tehdyt tutkimukset noudattaneet hyviä kliinisen lääketutkimuksen suoritustapoja (GCP). Maassa on noin 5 miljoonaa HIV-tartunnan saanutta, joista noin 600 kuolee päivittäin. On epäilty, että hylkäämisen taustalla on maan presidentin Thabo Mbekin ja terveysministerin, lääkäri Manto Tshabalala-Msimangin harjoittama HIV-lääkkeiden vastainen politiikka.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketeollisuuden värikkäät vuosikymmenet Suomessa

Viime vuosisadan jälkipuolisko oli Suomessa toimivalle lääketeollisuudelle voimakkaan kasvun aikaa. Samalla lääketeollisuus on joutunut taistelemaan omistuspohjansa säilyttämisestä. Voimia meni myös tehtaiden keskinäiseen kilpailuun sekä kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden väliseen kahinointiin mm. patenttisuojasta. Alan kansainvälistyminen on pyyhkäissyt kartalta lähes kaikki kotimaiset lääketehtaat, mutta suomalaiselle osaamiselle on edelleen tilausta.

Timo Klaukka, Erkki Alanko, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Reijo Purasmaa

Lisäävätkö tulehduskipulääkkeet keskenmenon riskiä?

Yhdysvalloissa on julkaistu epidemiologinen tutkimus, jossa todettiin lisääntynyt keskenmenon riski, jos tulehduskipulääkkeitä tai asetyylisalisyylihappoa käytettiin raskauden aikana. Vaara keskenmenoihin oli suurin, jos lääkkeitä käytettiin hedelmöityksen aikoihin tai käyttö jatkui yli viikon ajan. Parasetamolin käyttöön ei liittynyt keskenmenon riskiä. Samantapaisia tuloksia on saatu jo aikaisemmassa tutkimuksessa. Tulehduskipulääkkeiden tiedetään vähentävän prostaglandiinien normaalia muodostumista. Nämä vuorostaan ovat tärkeitä normaalin ovulaation, nidaation sekä istukan verenkierron säätelyssä. Vaikka lisätutkimuksia vielä tarvitaankin, näiden lääkkeiden käytössä suositellaan varovaisuutta, jos nainen suunnittelee raskautta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Simvastatiinin hinnat romahtivat Ruotsissa

Ruotsissa käynnistyi hintasota, kun simvastatiinista (Zocord, MSD) hyväksyttiin äskettäin geneerinen valmiste. Vuosien 2002-2003 vaihteessa 98 Zocord-tablettia maksoi 1 449 kruunua, mutta kesäkuussa enää 456 kruunua. Geneerinen valmistaja on vastannut hintakilpailuun pudottamalla 98 tabletin hinnan syyskuun alusta 2003 noin 222 kruunuun. Ruotsin lääkevalvontaviranomaiset pitävät hintakilpailua ennennäkemättömänä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Geneerisen substituution alkutaival Suomessa ja Ruotsissa

Geneerinen substituutio eli reseptilääkkeen vaihto apteekissa halvimpaan vastaavaan valmisteeseen otettiin käyttöön Ruotsissa puoli vuotta aikaisemmin kuin Suomessa. Alkuvaiheen kokemukset kummastakin maasta osoittavat uudistuksen lähteneen liikkeelle sille asetettujen taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Erityisesti rinnakkaislääkkeiden hintakilpailu on tuottanut huomattaviakin säästöjä. Suomessa säästöjen voidaan ennakoida ainakin alkuvaiheessa nousevan naapurimaata suuremmiksi.

Mareena Paldán, Timo Klaukka

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030