Emilian joulu

Potilaan ääni on Lääkärilehdessä 50-52 kirjailija Meritta Koiviston joulunovelli.

Meritta Koivisto Kirjailija

K-piikillä ja lukkolevyllä yhtä toimiva ranne

Lukkolevyjen käyttö värttinäluun distaalisten murtumien hoidossa on lisääntynyt, vaikka toimenpide on kajoavampi ja kalliimpi kuin perinteinen Kirschnerin piikki. Britit satunnaistivat 461 potilasta, joilla oli värttinäluun distaalinen, dorsaalisesti kallistunut murtuma, joko K-piikillä tai volaarisella lukkolevyllä tehtävään fiksaatioon. Neljännes potilaista oli alle 50-vuotiaita ja 80 %:lla syynä oli pienienergiainen vamma. Vuoden seurannassa värttinäluun dorsaalinen kallistuma korjaantui molemmissa ryhmissä, levyllä noin 4 astetta paremmin kuin piikillä. Ranteen toiminnassa ei ollut eroa, eikä myöskään kivussa tai elämänlaadussa. Kirschnerin piikillä hoidetussa ryhmässä tarvittiin kipsi useammin mutta antibiootti harvemmin kuin lukkolevyryhmässä. Lukkolevyn käyttö oli potilasta kohti sairaalan näkökulmasta noin 730 puntaa (1 000 euroa) kalliimpaa kuin piikin käyttö. K-piikkiin verrattuna lukkolevyllä saatavan yhden laatupainotetun lisäelinvuoden rajakustannus oli yli 30 000 puntaa (41 000 euroa).

Korvatorven pallolaajennuksesta ei riittävää näyttöä

Korvatorven (tuba Eustachii) toimintahäiriöllä tarkoitetaan korvatorven kroonista tukkoisuutta, jonka vuoksi välikorvan ilmastointi on puutteellista. Välikorvaan muodostuu alipaine, joka aiheuttaa tulehdusreaktion ja nesteen tihkumisen välikorvaan. Sieraimen kautta pallokatetrilla tehtävä korvatorven laajennus on uusi hoitovaihtoehto etenkin toistuvista korvatulehduksista kärsiville. Finohtan katsaukseen löytyi yhdeksän potilassarjaa, joissa kuvattiin yhteensä 884 potilaalle tehdyt 1 412 pallolaajennustoimenpidettä. Tulokset olivat hyvin vaihtelevia: kaksi tutkimusta havaitsi tympanogrammilöydöksen normalisoituneen pallolaajennuksen jälkeen 90–97 %:lla potilaista, mutta toiset kaksi vain 28–36 %:lla. Joissakin tutkimuksissa potilaille tehtiin myös muita samanaikaisia toimenpiteitä, mikä todennäköisesti johti korvatorven pallolaajennuksen vaikuttavuuden yliarviointiin. Seurantatutkimuksista pois pudonneiden määrä oli suuri, joten pallolaajennuksen pitkäaikaisvaikuttavuudesta ei saatu luotettavaa tietoa. Toimenpiteen turvallisuus ja siedettävyys aikuisilla näyttäisi kuitenkin olevan hyvä. Suomen korvaklinikoilla tehdään näitä toimenpiteitä toistaiseksi vähän, alle 200 vuodessa.

Mindfulness-interventiot voivat helpottaa masennusta

Tietoisuustaitoihin perustuvissa eli mindfulness-interventioissa pyritään mielen kautta vaikuttamaan kehon toimintaan ja siten edistämään terveyttä. Menetelminä käytetään meditaatiota, hengitystekniikoita ja joogaa. Kanadassa koottiin näyttö näiden interventioiden vaikuttavuudesta traumaperäisen stressihäiriön, ahdistuneisuushäiriön, masennuksen ja päihdehäiriöiden hoidossa sekä tarkasteltiin aiheeseen liittyviä hoitosuosituksia. Tuloksina tarkasteltiin oireiden vähenemistä, remissiota, elämänlaatua ja mindfulness-menetelmien käyttöä.

Korvatorven pallolaajennuksesta ei riittävää näyttöä

Korvatorven (tuba Eustachii) toimintahäiriöllä tarkoitetaan korvatorven kroonista tukkoisuutta, jonka vuoksi välikorvan ilmastointi on puutteellista. Välikorvaan muodostuu alipaine, joka aiheuttaa tulehdusreaktion ja nesteen tihkumisen välikorvaan. Sieraimen kautta pallokatetrilla tehtävä korvatorven laajennus on uusi hoitovaihtoehto etenkin toistuvista korvatulehduksista kärsiville. Finohtan katsaukseen löytyi yhdeksän potilassarjaa, joissa kuvattiin yhteensä 884 potilaalle tehdyt 1 412 pallolaajennustoimenpidettä. Tulokset olivat hyvin vaihtelevia: kaksi tutkimusta havaitsi tympanogrammilöydöksen normalisoituneen pallolaajennuksen jälkeen 90–97 %:lla potilaista, mutta toiset kaksi vain 28–36 %:lla. Joissakin tutkimuksissa potilaille tehtiin myös muita samanaikaisia toimenpiteitä, mikä todennäköisesti johti korvatorven pallolaajennuksen vaikuttavuuden yliarviointiin. Seurantatutkimuksista pois pudonneiden määrä oli suuri, joten pallolaajennuksen pitkäaikaisvaikuttavuudesta ei saatu luotettavaa tietoa. Toimenpiteen turvallisuus ja siedettävyys aikuisilla näyttäisi kuitenkin olevan hyvä. Suomen korvaklinikoilla tehdään näitä toimenpiteitä toistaiseksi vähän, alle 200 vuodessa.

K-piikillä ja lukkolevyllä yhtä toimiva ranne

Lukkolevyjen käyttö värttinäluun distaalisten murtumien hoidossa on lisääntynyt, vaikka toimenpide on kajoavampi ja kalliimpi kuin perinteinen Kirschnerin piikki. Britit satunnaistivat 461 potilasta, joilla oli värttinäluun distaalinen, dorsaalisesti kallistunut murtuma, joko K-piikillä tai volaarisella lukkolevyllä tehtävään fiksaatioon. Neljännes potilaista oli alle 50-vuotiaita ja 80 %:lla syynä oli pienienergiainen vamma. Vuoden seurannassa värttinäluun dorsaalinen kallistuma korjaantui molemmissa ryhmissä, levyllä noin 4 astetta paremmin kuin piikillä. Ranteen toiminnassa ei ollut eroa, eikä myöskään kivussa tai elämänlaadussa. Kirschnerin piikillä hoidetussa ryhmässä tarvittiin kipsi useammin mutta antibiootti harvemmin kuin lukkolevyryhmässä. Lukkolevyn käyttö oli potilasta kohti sairaalan näkökulmasta noin 730 puntaa (1 000 euroa) kalliimpaa kuin piikin käyttö. K-piikkiin verrattuna lukkolevyllä saatavan yhden laatupainotetun lisäelinvuoden rajakustannus oli yli 30 000 puntaa (41 000 euroa).

Mindfulness-interventiot voivat helpottaa masennusta

Tietoisuustaitoihin perustuvissa eli mindfulness-interventioissa pyritään mielen kautta vaikuttamaan kehon toimintaan ja siten edistämään terveyttä. Menetelminä käytetään meditaatiota, hengitystekniikoita ja joogaa. Kanadassa koottiin näyttö näiden interventioiden vaikuttavuudesta traumaperäisen stressihäiriön, ahdistuneisuushäiriön, masennuksen ja päihdehäiriöiden hoidossa sekä tarkasteltiin aiheeseen liittyviä hoitosuosituksia. Tuloksina tarkasteltiin oireiden vähenemistä, remissiota, elämänlaatua ja mindfulness-menetelmien käyttöä.

K-piikillä ja lukkolevyllä yhtä toimiva ranne

Lukkolevyjen käyttö värttinäluun distaalisten murtumien hoidossa on lisääntynyt, vaikka toimenpide on kajoavampi ja kalliimpi kuin perinteinen Kirschnerin piikki. Britit satunnaistivat 461 potilasta, joilla oli värttinäluun distaalinen, dorsaalisesti kallistunut murtuma, joko K-piikillä tai volaarisella lukkolevyllä tehtävään fiksaatioon. Neljännes potilaista oli alle 50-vuotiaita ja 80 %:lla syynä oli pienienergiainen vamma. Vuoden seurannassa värttinäluun dorsaalinen kallistuma korjaantui molemmissa ryhmissä, levyllä noin 4 astetta paremmin kuin piikillä. Ranteen toiminnassa ei ollut eroa, eikä myöskään kivussa tai elämänlaadussa. Kirschnerin piikillä hoidetussa ryhmässä tarvittiin kipsi useammin mutta antibiootti harvemmin kuin lukkolevyryhmässä. Lukkolevyn käyttö oli potilasta kohti sairaalan näkökulmasta noin 730 puntaa (1 000 euroa) kalliimpaa kuin piikin käyttö. K-piikkiin verrattuna lukkolevyllä saatavan yhden laatupainotetun lisäelinvuoden rajakustannus oli yli 30 000 puntaa (41 000 euroa).

Mindfulness-interventiot voivat helpottaa masennusta

Tietoisuustaitoihin perustuvissa eli mindfulness-interventioissa pyritään mielen kautta vaikuttamaan kehon toimintaan ja siten edistämään terveyttä. Menetelminä käytetään meditaatiota, hengitystekniikoita ja joogaa. Kanadassa koottiin näyttö näiden interventioiden vaikuttavuudesta traumaperäisen stressihäiriön, ahdistuneisuushäiriön, masennuksen ja päihdehäiriöiden hoidossa sekä tarkasteltiin aiheeseen liittyviä hoitosuosituksia. Tuloksina tarkasteltiin oireiden vähenemistä, remissiota, elämänlaatua ja mindfulness-menetelmien käyttöä.

Korvatorven pallolaajennuksesta ei riittävää näyttöä

Korvatorven (tuba Eustachii) toimintahäiriöllä tarkoitetaan korvatorven kroonista tukkoisuutta, jonka vuoksi välikorvan ilmastointi on puutteellista. Välikorvaan muodostuu alipaine, joka aiheuttaa tulehdusreaktion ja nesteen tihkumisen välikorvaan. Sieraimen kautta pallokatetrilla tehtävä korvatorven laajennus on uusi hoitovaihtoehto etenkin toistuvista korvatulehduksista kärsiville. Finohtan katsaukseen löytyi yhdeksän potilassarjaa, joissa kuvattiin yhteensä 884 potilaalle tehdyt 1 412 pallolaajennustoimenpidettä. Tulokset olivat hyvin vaihtelevia: kaksi tutkimusta havaitsi tympanogrammilöydöksen normalisoituneen pallolaajennuksen jälkeen 90–97 %:lla potilaista, mutta toiset kaksi vain 28–36 %:lla. Joissakin tutkimuksissa potilaille tehtiin myös muita samanaikaisia toimenpiteitä, mikä todennäköisesti johti korvatorven pallolaajennuksen vaikuttavuuden yliarviointiin. Seurantatutkimuksista pois pudonneiden määrä oli suuri, joten pallolaajennuksen pitkäaikaisvaikuttavuudesta ei saatu luotettavaa tietoa. Toimenpiteen turvallisuus ja siedettävyys aikuisilla näyttäisi kuitenkin olevan hyvä. Suomen korvaklinikoilla tehdään näitä toimenpiteitä toistaiseksi vähän, alle 200 vuodessa.