6188 osumaa

Beetasalpaajan ISA-aktiivisuus vaikuttaa Raynaud’n ilmiön riskiin

Beetasalpaajiin liittyvä Raynaud’n ilmiö on tunnettu ainakin 40 vuotta. Beetasalpaajat eroavat toisistaan mm. beetareseptoriselektiivisyyden ja ns. ISA-aktiivisuuden (osittainen beeta-agonistivaikutus) suhteen. Systemaattisessa katsauksessa ja verkostometa-analyysissä (38 tutkimusta, 57 026 potilasta) perifeeristä vasokonstriktiota esiintyi 7 %:lla beetasalpaajaa saaneista ja 4,6 %:lla lumetta saaneista. Atenololiin ja propranololiin liittyi lumetta suurempi perifeerisen vasokonstriktion riski toisin kuin pindololiin ja asebutololiin. Tutkijoiden mukaan beeta1-selektiivisyydellä ei ole vaikutusta perifeerisen vasokonstriktion riskiin, kun taas ISA-aktiivisuudella on perifeeriseltä vasokonstriktiolta suojaava vaikutus.

Uusi mikrobilääke multiresistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin

Uusi mikrobilääke multiresistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin

Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esitti huhtikuun kokouksessaan myyntiluvan myöntämistä mm. keftatsidiimin ja uuden beetalaktamaasin estäjän avibaktaamin yhdistelmävalmisteelle. EU:n ulkopuolisiin maihin esitettiin hyväksyttäväksi napatynkäinfektion estoon tarkoitettu klooriheksidiinigeeli nk. Article 58 -menettelyllä, jossa Euroopan lääkevirasto tekee yhteistyötä WHO:n kanssa.

Ranskan lääketutkimusonnettomuuden arviointiraportti julkaistiin

Tieteellinen asiantuntijakomitea julkaisi arviointinsa Ranskan tammikuisesta BIA-10-2474-lääketutkimusonnettomuudesta. Sen syyksi pääteltiin muu kuin lääkevalmisteen terapeuttinen vaikutusmekanismi, joka on endokannabinoideja hajottavan entsyymin esto. Komitea oli tyytymätön tutkijan tietopaketin (Investigator’s Brochure) sisältöön ja katsoi, ettei tutkimuslääkkeen annostelussa riittävästi huomioitu mahdollisia riskejä. Vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi tulisi kansainvälistä lainsäädäntöä ja tutkimuskäytäntöjä päivittää. Komitea antoi kuusi suositusta tuleviin first-in-man-tutkimuksiin.

Bupropioni ja varenikliini psykiatrisilla potilailla

Tupakoinnin lopettamisen tukena käytettäviin varenikliiniin ja bupropioniin on liittynyt huoli neuropsykiatrisista haittavaikutuksista (mm. itsemurha-alttius ja aggressiivisuus). 8 114 tupakoijaa, joista puolella oli vakaassa tilassa oleva psyykkinen sairaus (tavallisimmin mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö) satunnaistettiin saamaan 12 viikon ajan joko varenikliinia, bupropionia, nikotiinilaastaria tai lumetta. Ensisijainen päätetapahtuma oli keskivaikeat tai vaikeat neuropsykiatriset haitat, joita esiintyi psyykkisiä sairauksia potevien ryhmässä 6,5 %:lla varenikliinia saaneista, 6,7 %:lla bupropionia saaneista, 5,2 %:lla nikotiinilaastaria käyttäneistä ja 4,9 %:lla lumetta saaneista. Vastaavat osuudet psyykkisesti terveiden ryhmässä olivat 1,3 %, 2,2 %, 2,5 % ja 2,4 %. Aktiivihoidot olivat lumetta tehokkaampia kummassakin ryhmässä.

Lisääkö glukoosinpoistaja amputaatioriskiä?

Euroopan lääkeviraston lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) selvittää glukoosinpoistaja kanagliflotsiiniin mahdollisesti liittyvää amputaatioriskiä, koska sitä saaneille potilaille tehtiin meneillään olevassa tutkimuksessa useammin alaraaja-amputaatioita (lähinnä varpaisiin) kuin vertailuryhmän potilaille. PRAC arvioi myös, onko tarpeen ulottaa selvitys koko lääkeaineryhmään. Suomessa kanagliflotsiini ei ole kaupan; glukoosinpoistajista käytössä ovat dapagliflotsiini ja empagliflotsiini.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030