6188 osumaa

Aiheuttavatko protonipumpun estäjät dementiaa?

Prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa seurattiin saksalaisen sairauskassan vakuuttamia yli 75-vuotiaita potilaita vuosina 2004–11. PPI-lääkkeitä säännöllisesti käyttäneillä (n = 2 950) oli suurempi riski (HR = 1,44; 95 %:n luottamusväli 1,36–1,52) sairastua dementiaan kuin niillä, jotka eivät PPI-lääkkeitä käyttäneet (n = 70 729). Tutkijoiden päätelmänä oli, että PPI-lääkkeiden käytön välttäminen ehkäisisi dementiaa. Jos syy-seuraussuhde on todellinen, voisi pienikin riskin suureneminen olla merkittävää, sillä dementia on yleinen ilmiö.

Rokotukseen liittyvät potilasvahingot

Rokotukseen liittyvät potilasvahingot

Rokottamiseen liittyvän vahingon korvaaminen potilasvakuutuksesta edellyttää lähtökohtaisesti, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi rokottamistilanteessa toiminut toisin ja välttänyt vahingon. Potilaan on siis joko pitänyt saada lääketieteellisesti perusteeton rokotus, josta on aiheutunut henkilövahinko, taikka lääketieteellisesti perustellun rokotuksen antaminen on laiminlyöty ja laiminlyönnin seurauksena on ollut henkilövahinko. Lääkevahinkovakuutus puolestaan korvaa rokotuksista käyttäjälle aiheutuneita yllättäviä haittavaikutuksia. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu rokottamiseen liittyvän vahingon korvaamista.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Testin herkkyys ja tarkkuus

Prokalsitoniinin (PCT) määrittämistä käytetään vakavien bakteeritulehdusten tunnistamiseen. Milcent ym. vertasivat PCT:n, CRP:n ja tulehdussolujen toimivuutta diagnosoitaessa vastasyntyneillä vakavia bakteeri-infektioita (1). Vakava bakteeri-infektio todennettiin bakteeriviljelyjen avulla. Jos prokalsitoniiniarvo on ≥ 0,5 ng/ml, sen herkkyys oli 60 % ja tarkkuus 85 %. Vastaavat arvot CRP:lle raja-arvolla ≥ 20 mg/l olivat 77 % ja 75 %.

Matti Uhari

Liikuntaresepti toimii iäkkäillä

Liian vähän liikkuvia perusterveydenhuollon potilaita on kannustettu liikkumaan mm. antamalla heille liikuntaresepti (räätälöityä neuvontaa, potilasohje tai ohjattua liikuntaa). Britanniassa päivitettiin katsaus, jossa liikuntareseptin antamista verrattiin mm. tavanomaiseen neuvontaan. 6–12 kuukauden seurannassa merkitsevällä osalla liikuntareseptin saaneista 5 200 potilaasta viikoittainen liikuntaan käytetty aika piteni suositeltuun 90–150 minuuttiin (RR 1,12; 95 %:n LV 1,04–1,20). Liikunta lisääntyi viikossa 55 minuuttia enemmän kuin vertailuryhmällä. Parhaiten ohjelmaan sitoutuivat jo aiemmin enemmän liikkuneet ja iäkkäämmät henkilöt. Kustannus-vaikuttavuussuhde tavanomaiseen hoitoon verraten oli kuitenkin heikko: liikuntareseptin käyttö maksoi 76 000 puntaa (noin 89 000 euroa) laatupainotettua elinvuotta kohti.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030