6188 osumaa

Miten ehkäistä varjoainenefropatiaa?

Amerikkalaisissa raporteissa arvioitiin nefropatiaa ehkäisevien toimien vaikutuksia, verrattiin matala- ja iso-osmoottisten varjoaineiden etuja ja haittoja sekä varjoaineen antoreitin vaikutusta taudin syntyyn. Kliinistä hyötyä saatiin vain statiineista ja N-asetyylikysteiinistä keittosuolaan yhdistettynä sekä suoneen annetusta bikarbonaatista. Nefropatian riskissä ei todettu eroja matalaosmoottisten varjoaineiden välillä. Iso-osmoottisiin varjoaineisiin liittyy pienempi munuaisvaurion riski kuin matalaosmoottisiin, mutta erolla ei ole kliinistä merkitystä. Varjoaineen antotapa ei näytä vaikuttavan riskiin, joten kliinikon näkökulmasta valinnat helpottuvat.

Pikkulasten riskiperheiden tukitoimista heikkoa näyttöä

Riskiperheiden vanhemmat eivät pysty tarjoamaan lapsilleen riittävää hoivaa. Tukitoimia tarvitaan yleisimmin päihderiippuvuuden ja mielenterveysongelmien takia. Norjassa arvioitiin 0–6-vuotiaiden lasten riskiperheiden tukitoimia yhdeksän järjestelmällisen katsauksen perusteella. Psykoterapia ja vanhempien ohjaus paransivat vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteita. Ohjattavien tarpeisiin sovitettu neuvonta antoi parempia tuloksia lapsilla kuin yleisluonteiset interventiot. Päihderiippuvaisten äitien luokse tehdyillä kotikäynneillä oli vähän jos lainkaan vaikutusta päihteiden käyttöön, lasten kaltoinkohteluun tai laiminlyöntiin. Taloudellinen tuki ei vähentänyt kaltoinkohtelua tai vaikuttanut lasten käyttäytymiseen ja kehitykseen. Näyttö oli enimmäkseen heikkotasoista.

Ruokatorven sulkijalihaksen sähköstimulaatio vain tutkimustarkoituksiin

Ruokatorven alaosan sulkijalihaksen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa gastroesofageaalisen refluksitaudin. Laparoskopiassa asennettava sulkijalihaksen sähköstimulaattori on lupaava hoitovaihtoehto, kun lääkehoito ja elämäntapamuutokset eivät riitä, vaan oireet ovat itsepintaisia tai johtavat komplikaatioihin. Tutkimustieto stimulaattorin turvallisuudesta ja tehosta perustuu pieniin avoimiin tapaussarjoihin, joten brittiläinen NICE suosittaa, että toimenpidettä käytetään toistaiseksi vain tutkimusasetelmissa.

Robottikirurgiasta niukasti hyötyä potilaalle

Robottikirurgian vaikuttavuudesta on kertynyt jo 26 tutkimusta. Näyttö on pääosin heikkoa, eikä robottikirurgia tuonut yhdessäkään tutkimuksessa merkittävää hyötyä potilaalle. Robottiavusteinen eturauhasleikkaus ei heikennä potenssia yhtä usein kuin tavanomainen leikkaus. Leikkausrobotilla tehtyjen munuais-, eturauhas-, lisämunuais- tai kohtuleikkausten jälkeen sairaalassaoloaika on hieman lyhyempi kuin tavanomaisissa leikkauksissa. Robottiavusteisessa kohdunpoistossa esiintyi vähemmän komplikaatioita kuin avo- tai tähystysleikkauksessa, mutta virtsarakko- ja lisämunuaisleikkausten komplikaatioissa eroa ei ollut.

Verenohennuslääkityksen omaseuranta toimii motivoituneilla

Verenohennuslääkityksen omaseurannassa potilas mittaa veren hyytymisarvon vieritestilaitteella ja määrittää verenohennuslääkkeen uuden annoksen. Se on turvallinen hoitovaihtoehto potilaille, jotka ovat motivoituneita ja kykeneviä omaseurantaan. Omaseuranta vähentää trombeja lisäämättä vakavien verenvuototapahtumien määrää ja voi myös parantaa potilaiden elämänlaatua. Skotlantilaisraportin taloudellisessa arvioinnissa omaseuranta oli kustannusvaikuttavaa verrattuna tavanomaiseen hoitoon.

Ensimmäinen HIV-negatiivisille tarkoitettu estolääke saa EU:n myyntiluvan

Ensimmäinen HIV-negatiivisille tarkoitettu estolääke saa EU:n myyntiluvan

Emtrisitabiinia ja tenofoviiria sisältävä Truvada sai EU-myyntiluvan vuonna 2005 HIV-infektion yhdistelmähoitoon. Heinäkuussa Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esitti valmisteen käyttöaiheen laajentamista HIV-negatiivisiin henkilöihin, joilla on suuri tartuntariski (pre-exposure prophylaxis). Esitys perustui kahteen lumekontrolloituun tutkimukseen. iPrEx-tutkimuksessa Truvada vähensi HIV-infektion tarttumisen riskiä 42 % miehillä, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa. Partners PrEP-tutkimuksessa Truvada vähensi HIV-positiivisen henkilön kanssa heterosuhteessa elävän HIV-negatiivisen henkilön infektioriskiä 75 %. Parin HIV-positiivinen puoliso ei käyttänyt HIV-lääkehoitoa tutkimuksen alkaessa.

Empagliflotsiini hidastaa munuaisvauriota, mutta amputaatioriskiä selvitellään

Standardihoitoon liitetty empagliflotsiini vähensi tyypin 2 diabetesta sairastavien kardiovaskulaaritapahtumia lumehoitoon verrattuna EMPA-REG OUTCOME -tutkimuksessa. Tutkimuksesta julkaistiin heinäkuussa tulokset, joiden mukaan empagliflotsiini hidastaa myös munuaisvaurion etenemistä. Samassa lehdessä julkaistiin myös lumekontrolloitu LEADER-tutkimus, jossa standardihoitoon liitetty liraglutidi pienensi kardiovaskulaaritapahtumien riskiä. Lehden pääkirjoituksessa pohdittiin, miksei vastaavia hyödyllisiä vaikutuksia ole pystytty osoittamaan alogliptiinin, saksaglitptiinin, sitagliptiinin ja liksisenatidin tutkimuksissa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030