Lyhyesti: Uusi epilepsialääke hyväksytty käyttöön

Yhdysvaltojen lääkevalvontavirasto FDA on hyväksynyt markkinoille levetirasetamiinin joka estää epileptisiä kouristuksia. Aineen metabolia ei tapahdu maksan avulla ja haitalliset yhteisvaikutukset toisten epilepsialääkkeiden ja useiden muiden samanaikaisesti käytettyjen lääkkeiden kanssa voivat siten olla vähäisempiä. Ennen käyttöön hyväksymistä tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa on ollut noin 900 potilasta, ja kokemuksia on yhteensä 1 300 potilaan hoidosta. Käytännön hoitokokemukset tulevat osoittamaan lääkkeen lopullisen aseman epilepsian hoidossa. FDA Talk Paper T99-54,December 1,1999 (JE I-H)

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tarvitaanko laktoosittomia lääkevalmisteita?

Henkilöt, joilla on todettu laktoosin imeytymishäiriö, kertovat joskus saavansa oireita laktoosia sisältävistä lääkkeistä. Tutkimukset eivät tue sitä käsitystä, että lääkkeiden pienet, alle 1 gramman, laktoosimäärät aiheuttaisivat oireita. Laktoosin käyttöä sidosaineena on kuitenkin ryhdytty vähentämään etenkin itsehoitovalmisteissa. Lääkkeiden laktoosin aiheuttamia oireita on tarkoitus tutkia, minkä takia pyydämme ilmoituksia tapauksista, joissa laktoosia sisältävät lääkkeet ovat aiheuttaneet vatsavaivoja hypolaktaasikoille.

Riitta Korpela, Antti Aro

Orlistaatin alkuvaiheet Pohjoismaissa

Orlistaatti on EU:ssa vuoden 1998 heinäkuussa myyntiluvan saanut rasvan imeytymistä suolesta estävä laihdutuslääke. Sen tulo markkinoille herätti laajaa huomiota eri Pohjoismaissa. Orlistaatin alkutaival ruotsalaisilla markkinoilla on ollut menestyksekäs, mutta esimerkiksi Tanskan ja Suomen lääkärit ja viranomaiset ovat suhtautuneet lääkkeeseen maltillisemmin, ja Norjassa sitä saa vasta erityisluvalla. Yhteispohjoismainen ryhmä tarkasteli orlistaattia kliinisin tutkimuksin osoitetun tehon, ilmoitettujen haittavaikutusten, lääkekustannusten ja lääkekorvauskäytäntöjen valossa.

Leena Lahnajärvi, Anders Carlsten, Ylva Ekbom, Pétur Pétursson

Reseptiväärennökset ongelmana

Vuosittain havaitaan apteekeissa noin tuhat väärennettyä reseptiä. Osa taitavimmista väärennöksistä saattaa lisäksi jäädä huomaamatta. On aihetta epäillä, että huumeiden käytön lisääntyessä väärennysyritykset tulevat yleistymään. Lääkärit ja apteekit voivat erikseen ja yhteistyössä vaikuttaa siihen, että väärentäjät onnistuvat yrityksessään yhä harvemmin. Reseptin väärentäminen on rikos, jonka saattamista oikeuskäsittelyyn ei lääkärin salassapitovelvollisuuskaan estä.

Leena Astala, Pekka Brander

Miten selviän lääkkeiden yhteisvaikutusviidakossa?

Lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset ovat enemmän esillä kuin aiemmin. Yhteisvaikutuksista julkaistaan runsaasti tietoa, joka kuitenkin vanhenee nopeasti. Tuorein tieto löytyykin Internetistä. Yksi keino lääkkeiden yhteisvaikutuksien hallitsemiseen jokapäiväisessä työssä on rationaalinen lääkkeiden määräämiskäytäntö, jonka johtava ajatus on oman peruslääkevalikoiman hahmottaminen.

Hannu Raunio

Hoitoeettisiä työryhmiä Suomessa

Lääketieteelliseen tutkimustoimintaan keskittyneitä eettisiä toimikuntia on Suomessa ollut jo pitkään. Yhdysvalloissa on jonkin aikaa ollut myös toimikuntia, jotka ottavat kantaa kliinisen toiminnan eettisiin ongelmiin. Juridista asemaa näillä toimikunnilla ei ole, mutta eettisissä kiistakysymyksissä ne voivat toimia sovittelijan roolissa. Suomeenkin on vähitellen syntynyt epävirallisia hoitoeettisiä työryhmiä, joista kolme esittäytyy tässä artikkelissa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoeettinen työryhmä

Kerkko Karjalainen

Meilahden sairaalan hoitoeettinen ryhmä

Olin kuullut ja lukenut ulkomaisissa sairaaloissa toimivista hoitoeettisistä ryhmistä tai toimikunnista ja ihmetellyt, miksi Suomessa ei ole vastaavia. Samaan aikaan ilmaantui uusia eettisiä haasteita mm. elämän loppuvaiheen hoidossa. Tunnustelujen jälkeen kutsuin koolle HYKS:n Meilahden sairaalassa toimivan viisihenkisen ryhmän, johon kuuluivat professori, ylilääkäri Timo Lehtonen, teologian kandidaatti, sairaalapastori Briitta Lindgren, terveydenhuollon kandidaatti, vs. ylihoitaja Marja Tammisto ja professori, osastonylilääkäri Ville Valtonen. Marja Tammiston siirryttyä 1999 muihin tehtäviin tilalle tuli terveydenhuollon kandidaatti, osastonhoitaja Anne Kaarlola. Tämä täysin vapaaehtoinen ryhmä aloitti toimintansa 1995, ja olen ollut sen kokoonkutsuja alusta saakka.

Jorma Palo

Pääjärven kuntayhtymän eettinen toimikunta

Pääjärven kuntayhtymä toimii Etelä-Hämeessä ja tarjoaa palveluja kehitysvammaisille. Kuntayhtymän hallitus asetti keväällä 1995 eettisen toimikunnan, jonka tarkoituksena oli antaa lausuntoja kuntayhtymän sisällä toteutettavasta tutkimustoiminnasta. Toimikunnassa oli aluksi kolme jäsentä.

Marja Hopkins

Sydän- ja verisuonitauteja lääkitään eri tavoin eri Pohjoismaissa

Verenkiertoelinsairauksien lääkkeitä käytetään kaikkialla länsimaissa yleisesti. Pohjoismaiden yhtenäinen tilastointi tarjoaa mahdollisuuden tarkastella hoitokäytäntöjen vaihtelua eri maissa. Suomessa käytettiin näitä lääkkeitä viime vuonna eniten, ja kulutus oli kasvusuunnassa myös muissa maissa (1). Nopeimmin on lisääntynyt lipidilääkkeiden käyttö. Eri lääkeryhmien käyttötavat kuitenkin vaihtelevat maasta toiseen.

Vaihtoehtoja influenssan torjuntaan

Influenssaa voidaan estää tai lievittää rokotuksilla sekä lääkkeillä. Lääkevalikoima koostuu tavanomaisista oireenmukaisista lääkkeistä sekä amantadiinista ja uudesta, lähinnä oireilun kestoon vaikuttavasta tsanamiviirista. Rokotus on edelleen paras keino influenssan ehkäisyyn, mutta myös amantadiini sopii influenssa A:n estohoitoon.

Timo Klaukka