Sisäkorvakuulokoje syntymäkuuroilla lapsilla

Tutkimukset osoittavat, että syntymäkuurot lapset hyötyvät sisäkorvaimplanteista. Ympäri maapalloa on tällä hetkellä yli 7 000 syntymäkuuroa lasta ja kaikkiaan pitkälti yli 10 000 lasta, joille on asennettu sisäkorvaimplantti. Kyseessä ei suinkaan ole enää mikään kokeellinen toiminta, vaan selkeä ja yleisesti hyväksytty terveydenhuollon käytäntö.

Tapani Rahko

Avohoidon rytmihäiriölääkkeet

Rytmihäiriöiden hoito on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Tähän on vaikuttanut erityisesti sydämen sisäisen elektrofysiologisen tutkimuksen tulo rutiinikäyttöön. Se on tuonut lisätietoa lääkkeiden ominaisuuksista, helpottanut hoidon valintaa ja mahdollistanut myös lääkkeettömän hoidon. Lääkkeitä tarvitaan edelleen. Avohoidon lääkärin on tärkeä tuntea niiden vaikutustavat ja käytön rajoitukset. Hänen on myös hyvä tietää, milloin erikoislääkärin arviota tarvitaan. Tässä artikkelissa käsitellään rytmihäiriöiden lääkehoitoa avohoitolääkärin näkökulmasta.

Sinikka Yli-Mäyry

Maailman lääkevuosi 1998

Vuonna 1998 tuli käyttöön tavallista vähemmän uudenlaisia lääkeaineita. Silti monen terapiaryhmän lääkehoito sai uutuuksista lisätehoa. Vuoden pääuutinen oli mukavuuslääkkeisiin luetun sildenafiilin voimakas läpimurto. Haittavaikutukset katkaisivat monen lupaavan aineen tien lääkemarkkinoille ja myyntiluvan saaneitakin valmisteita vedettiin pois markkinoilta. Lääkkeiden myynti kasvoi maltillisesti eli muutamalla prosentilla.

Timo Klaukka

Astma yleistyy, sydämen vajaatoiminta vähenee Tilanne Kelan erityiskorvausrekisterissä vuoden 1998 lopussa

Vuoden 1998 lopussa oli erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 1 058 miljoonaa suomalaista. Heillä oli oikeuksia yhteensä 1 521 miljoonaan sairauteen eli tauteja oli keskimäärin 1,44 oikeutettua kohti. Selvästi suurin potilasryhmä olivat edelleenkin kohonnutta verenpainetta sairastavat (sairaus 205): tämän taudin vuoksi erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutettuja oli lähes 451 000 henkilöä. Uusia erityiskorvausoikeuksia myönnettiin sen perusteella enemmän kuin minkään muun sairauden vuoksi eli vähän alle 20 000. Kuoleman vuoksi kuitenkin päättyi 15 400 oikeutta, joten nettolisäys jäi suhteellisen pieneksi.

Timo Klaukka

Vaihtelevat reseptien uusimiskäytännöt

Reseptien uusiminen on osa lääkärin jokapäiväistä työtä. Rationaalisen lääkehoidon paineissa uusittava reseptipino työpöydällä voi aiheuttaa lääkärille ahdistusta. Aikaa on vähän ja vastaanotolle tulevat potilaat ovat etusijalla. Kuka ehtii käymään läpi sotkuisen reseptipinkan? Onko lääkärillä mahdollisuuksia tehdä rationaalisia hoitopäätöksiä reseptejä uusiessaan? Esitutkimus osoittaa, että uusimiskäytännöt vaihtelevat suuresti eri terveyskeskuksissa.

Leena Lahnajärvi

Priorisointi, näyttöön perustuva lääketiede ja etiikka

Tämän kirjoituksen tavoite on problematisoida eräitä priorisoinnin ja näyttöön perustuvan lääketieteen eettisiä taustakysymyksiä. Käsittelen niitä tässä tapausesimerkkien valossa. Yksittäisten tapausten tai kliinisten havaintojen perusteella ei voida todentaa tieteellisiä tosiasioita. Kuitenkin esimerkkitapauksia käytetään usein pohdittaessa arvoasetelmia. En argumentoi, että priorisointi ja näyttöön perustuva lääketiede olisivat taloudellisista lähtökohdista perusteltuina sinänsä epäeettisiä, vaan totean niiden tueksi käytettävien yksinkertaisten utilitarististen argumenttien olevan ongelmallisia. Utilitarismin eettisen teoriasuuntauksen mukaisesti suurimpaan yhteiseen onnellisuuteen johtavat toimet ovat välttämättä eettisiä (1).

Jyrki Korkeila

Aikuistyypin diabeteksen lääkehoidon näkymiä

Aivan viime vuosina on saatu paljon uutta tutkimustietoa aikuistyypin diabeteksen lääkehoidosta. Sokeritasapainon, verenpaineen ja lipidiarvojen huolellisella hoidolla saadaan komplikaatioriski pienenemään selvästi. Hyperglykemian hoitoon on insuliinin ohella tarjolla insuliinineritystä lisääviä valmisteita, insuliiniherkkyyden lisääntymiseen perustuvia lääkkeitä ja enteraalisesti vaikuttavia lääkkeitä. Kaikissa lääkeryhmissä on tapahtunut tai odotettavissa kehitystä.

Tapani Rönnemaa, Jorma Viikari

Tramadoli - käyttökelpoinen mieto opioidi

Tramadoli on mieto opioidi, joka on ollut käytössä postoperatiivisen ja kroonisen kivun hoidossa Saksassa vuodesta 1978. Vähäisenä pidetyn väärinkäyttöriskin vuoksi tramadolia ei ole luokiteltu huumausaineeksi. Kun sitä lisäksi on saatavana oraalisessa, rektaalisessa ja parenteraalisessa muodossa, siitä on tullut suosittu kipulääke Saksassa. Suomen markkinoille aine tuli vuonna 1995, ja sen käyttö on lisääntynyt meilläkin nopeasti.

Pertti Pere

Tramadolin käyttö lisääntynyt nopeasti

Tramadoli tuli Suomen markkinoille vuonna 1995. Jo samana vuonna sen käytöstä sai korvausta avohoidossa noin 6 600 potilasta, millä se ohitti buprenorfiinin käyttäjämäärän (kuvio). Sen jälkeen tramadolin käyttö on edelleen kasvanut nopeasti, ja ennuste vuoden 1998 luvuksi on noin 75 000 käyttäjää.

Timo Klaukka

Parkinsonin tautia sairastaa 2,7 promillea väestöstä

Lääkärilehden numerossa 35/98 esitin lukuja Parkinsonin tautia sairastavista. Esiintyvyysluvut perustuivat Kelan rekisteritietoihin kyseisen sairauden vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetuista. Oikeutettuja oli vuoden 1997 lopussa 13 744 henkilöä, joten esiintyvyydeksi tulee 2,7 promillea koko väestöstä, ei siis prosenttia, kuten kirjoituksessani virheellisesti väitin.

Timo Klaukka