Täsmennys Rohto-kuvioon

Nro:ssa 36/98 julkaistun Rohto-kyselyn tuloksia selvitelleen artikkelin kuvosta 2 (s. 4236) oli jäänyt pois pylväiden selitykset luotettava ja melko luotettava. Kuvio julkaistaan nyt korjattuna.

Lääketieteen teknologia paljon haltijana

Näiden pyrkimysten taustalla on aina näkemys, että tekniikka on olemukseltaan jotakin, joka on ihmisen käsissä, kontrollissa. Tämä ei minusta ole mahdollista. Tekniikka on olemukseltaan jotakin, jota ihminen itse ei hallitse (1).

Simo Ylikarjula

Mitä mieltä suomalaiset ovat lääkkeistä?

Lääkkeet ovat Suomessa kalliimpia ja sairausvakuutus maksaa meillä suurempia korvauksia lääkkeistä kuin EU-maissa keskimäärin, ajattelee vähintään puolet suomalaisista kadunhenkilöistä. Taloustutkimuksen tuoreessa haastattelussa kysyttiin mielipiteitä myös mm. lääkkeiden sivuvaikutusten yleisyydestä, reseptilääkkeiden mainostamisesta kuluttajille ja lääkkeiden käytön liiallisuudesta.

Erkki Alanko

Eugeniikka ja suomalaiset lääkärit

Tämän päivän sikiöseulonnoilla valikoidaan syntyviä lapsia, ja seulontojen suhde eugeniikkaan on herättänyt keskustelua. Suomalaisille lääkäreille lähettämämme kyselyn mukaan Suomessa tällä hetkellä laajassa käytössä olevat sikiöseulonnat hyväksyttiin yleisesti. Puolet lääkäreistä oli sitä mieltä, että eugeniikka ja sikiöseulonta ovat eri asioita ja viidennes sitä mieltä, että ne ovat osittain samaa ajattelutapaa; viidennes ilmoitti, ettei tunne eugeniikkaa.

Elina Hemminki, Hanna Toiviainen, Pekka Louhiala

Lääkehoidon ongelmia lääkärin näkökulmasta

Yleislääkärin työvälineisiin kuuluu keskimäärin lähes 200 eri lääkeainetta, kun silmälääkäri tarvitsee vain 42 lääkettä. Lääkehoidon pulmat tiivistyvät muutenkin perusterveydenhuollossa, jossa työsarka kattaa lähes ihmiselämän koko kaaren kaikenlaisine vaivoineen. Millaisia ongelmia lääkärit ovat itse havainneet lääkehoidossa? Huolestuttavatko heitä lääkkeiden hinnat ja lääkekustannukset? Mistä tietoa haetaan ja mitkä tahot huolehtivat täydennyskoulutuksesta? Syyskuussa 1998 tehty Rohto-kysely toi vastauksia näihin kysymyksiin.

Arja Helin, Kalle Hoppu, Timo Klaukka

Entakaponi - katekoli-O-metyylitransferaasin estäjä Parkinsonin taudin hoitoon

Entakaponi kuuluu uuteen lääkeaineryhmään, jonka vaikutus perustuu katekoli-O-metyylitransferaasientsyymin (COMT) estoon. Entakaponi on hyväksytty käytettäväksi ainoastaan yhdessä tavanomaisten levodopa/ benseratsidin tai levodopa/karbidopan kanssa Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla, joiden annos-vaikutuksen lopussa esiintyviä motorisia tilanvaihteluita ei ole saatu vakautettua. Näillä potilailla entakaponin on osoitettu lievittävän em. tilanvaihteluita ja pidentävän hyvän levodopavasteen (on-vaihe) kestoa. Entakaponia käytetään ottamalla yksi 200 mg tabletti (joka on ainoa saatavissa oleva tablettivahvuus) jokaisen levodopa-annoksen kanssa. Korkein suositeltu vuorokausiannos on 200 mg 10 kertaa päivässä, eli 2 000 mg päivässä. Entakaponi näyttää olevan prekliinisten ja kliinisten tutkimusten mukaan turvallinen, mutta tarkemmat arviot turvallisuudesta voidaan tehdä vasta, kun on saatu kokemusta suurien potilasryhmien hoidosta.

Tapani Keränen

Tolkaponi myyntikieltoon maksahaittojen takia

Ensimmäisenä Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitettuna COMT:n estäjänä tolkaponi (Tasmar) sai elokuussa 1997 myyntiluvan. Myyntilupa on EU:n komission myöntämä ns. keskitetty myyntilupa, joka on sellaisenaan voimassa kaikissa EU-maissa.

Erkki Palva

Parkinsonin tauti ja sen lääkehoito 1997

Vuoden 1997 lopussa oli erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen rekisterissä 13 744 Parkinsonin tautia (numero 110) sairastavaa potilasta. Määrä kasvoi vuoteen 1993 saakka, minkä jälkeen uusien tapausten määrä kääntyi laskuun, jolloin myös oikeutettujen määrä rekisterissä pieneni vuosina 1994-96. Selitys laskusuunnalle on neuroleptien sivuvaikutuksena syntyneen parkinsonismin poisto oikeuksien saamisen kriteereistä vuonna 1994.

Timo Klaukka

Mitä HOT-tutkimus kertoo?

Viime kesänä julkaistiin laaja tutkimus kohonneen verenpaineen hoidon tavoitteesta sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Tämä HOT-tutkimus on saanut osakseen runsaasti julkisuutta. Tutkimuksen perusteella on esitetty, että diastolisen verenpaineen hoitotavoitteen tulisi olla alle 83 mmHg. Tiukasti näyttöön perustuen tutkimuksen tuloksia voidaan tulkita toisinkin.

Antti Jula

Kohonneen verenpaineen hoidon laatuongelmia

Kohonnut verenpaine on lähes aina alennettavissa normaalitasolle käyttämällä siihen yhtä tai useampaa lääkettä. Elämäntapojen muutokset tukevat lääkehoitoa tai voivat jopa korvata sen, kun paine on kohonnut esimerkiksi ylipainon, runsaan suolansaannin, alkoholinkäytön tai niukan liikunnan vuoksi. Elämäntavat ovat muutoinkin yhteydessä kohonneen verenpaineen hoitoon, sillä mm. tupakointi ja seerumin suuret rasvapitoisuudet lisäävät valtimosairauden vaaraa kohonneen verenpaineen ohella.

Timi Klaukka