Nimesulidin haitat samat kuin muilla tulehduskipulääkkeillä?

Nimesulidin turvatarkastus on vielä kesken Euroopan lääkevalmistelautakunnassa Lontoossa, mutta Irlannin lääkelaitos kertoo tiedotteessaan lääkäreille, etteivät nimesulidin haitat - mukaan lukien vaikutukset maksaan - eroa muiden tulehduskipulääkkeiden, kuten ibuprofeenin tai diklofenaakin aiheuttamista haitoista. Näkemys perustuu noin 9 000 potilasta käsittävän seurantatutkimuksen alustaviin tuloksiin. Lääkelaitos määräsi viime helmikuussa valmisteen (Nimed, Aventis) toistaiseksi myyntikieltoon ilmoitettujen maksahaittaepäilyjen vuoksi. Suomessa nimesulidista sai vuonna 2001 korvausta noin 260 000 henkilöä. Näin suuren käyttäjämäärän siirtäminen muille lääkkeille lienee ollut oloissamme ennätys. Lääke on ollut käytössä yli 15 vuotta, sen käyttäjiä väitetään olleen noin 50 maassa ainakin 280 miljoonaa ja lääke on edelleen käytössä mm. useissa EU-maissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Efedriiniä sisältävästä laihdutuslääkkeestä huolia Tanskassa

Tanskassa on käyty viime viikkoina vilkasta keskustelua siitä, tulisiko efedriiniä ja kofeiinia sisältävä laihdutuslääke Letigen (Nycomed Danmark A/S) poistaa käytöstä. Maan kuluttajaneuvosto on kääntynyt valmisteen haittavaikutuksien vuoksi maan lääkevalvontaviranomaisen (Danish Medicines Agency) puoleen. Arvion mukaan lääkkeellä on hoidettu noin 750 000 laihduttajaa ja samankaltaiset valmisteet ovat olleet maassa käytössä yli 20 vuotta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pimekrolimuusi atooppiseen ekseemaan

Tanskan lääkevalvontaviranomainen (Lægemiddelstyrelsen) on hyväksynyt paikallisesti vaikuttavan immunomodulaattorin pimekrolimuusin (Elidel, Novartis) atooppisen ekseeman hoitoon. Kahdentoista muun EU-maan - mukaan lukien mm. Suomi, Saksa ja Britannia - odotetaan hyväksyvän lääkkeen markkinoille parin kuukauden sisällä. Alankomaissa ja Ruotsissa epäillään lääkkeen vaikuttavan alle 2-vuotiaiden rokotusten tehoon ja näissä maissa on vaadittu tästä lisätutkimuksia. Lääkkeen valmistaja väittää aineen vaikuttavan immunomodulaattorina vain paikallisesti ihossa, eikä se siten vaikuttaisi rokotteiden systeemiseen tehoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Epävarma tippuritesti pois käytöstä

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomaisen (Food and Drug Administration, FDA) kehotuksesta Abbott laboratories on vetämässä maailmanlaajuisesti pois laboratoriotestin, jota on käytetty tippurin toteamiseen. Syynä on testin epäluotettavuus, eli väärät negatiiviset tulokset. Potilaita, jotka on testattu tammikuun 2002 jälkeen ja joilla testi on antanut negatiivisen tuloksen, kehotetaan nyt menemään uuteen testiin, jonka testin valmistaja kustantaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

E-pillerien haitoista käydään Britanniassa oikeutta

Vuonna 1995 Britannian lääkeviranomainen (Medicines Control Agency, MCA) totesi, että desogestreeliä tai gestodeeniä sisältäviin nk. kolmannen polven ehkäisypillereihin liittyi suurempi tromboemboliariski kuin vanhempiin valmisteisiin, joissa oli pelkkää levonorgestreeliä. Useat alan asiantuntijat, WHO ja Euroopan lääkelaitos (EMEA) päätyivät samaan johtopäätökseen, mutta e-pillerien valmistajat ja heidän asiantuntijansa ovat olleet edelleenkin eri mieltä. Useat tromboembolisia komplikaatioita kokeneet käyttäjät veivät korvausasiansa oikeuteen, josta nyt on saatu Britannian korkeimman oikeuden (The English High Court) kielteinen päätös. Noin 85 sivua käsittävästä päätöspöytäkirjasta on löytynyt puutteita ja virheitä, jotka ovat kirvoittaneet vilkkaan keskustelun ja koko tuomion pätevyys on asetettu kyseenalaiseksi. Näyttää selvältä, että asian käsittely jatkuu.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Huumausaineiden käyttö nousussa Alankomaissa

Alankomaat on soveltanut jo vuosia liberaalia huumausainepolitiikkaa, jonka on väitetty jarruttaneen tai jopa vähentäneen maan huumeongelmaa. Noin 18 000 teini-ikäisen keskuudessa tehty seurantatutkimus osoitti, että kannabiksen käyttäjien määrä oli lisääntynyt 15,6 %:sta 17 %:iin verrattuna tilanteeseen neljä vuotta sitten ja 20-24 vuotiaista 42 % oli käyttänyt kannabista ja 8,6 % kokaiinia, kun vastaavat prosenttiosuudet neljä vuotta sitten olivat 32 ja 3,9 %.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Statiineille etsitään uusia käyttöaiheita

Statiinien käyttö lisääntyy Suomessa edelleen kiihtyvällä vauhdilla. Kuten muissakin Pohjoismaissa, niiden vuotuinen kulutus on noin kaksinkertaistunut vuodesta 1999. Samalla on siirrytty uusiin ja kalliimpiin valmisteisiin, vaikka eri statiinien kliiniset profiilit ovat hyvin samankaltaisia. Statiineille etsitään myös uusia käyttöaiheita, mutta hyödyt ovat toistaiseksi suurelta osin vailla näyttöä.

Kari S. Lankinen

Farmakologian ja kliinisen farmakologian opetus Turun yliopistossa

Yliopistojen koulutusohjelmia uudistetaan, jolloin farmakologian ja kliinisen farmakologian opetuskin muuttuu. Lääkeinfo-palstalla julkaistiin vuonna 2000 Kuopion, Oulun ja Tampereen yliopistojen farmakologian opetusta kuvaavat artikkelit. Alla oleva artikkeli kuuluu samaan sarjaan. Kirjoittajia on pyydetty kuvaamaan paitsi opetusta, myös sitä miten rationaalisen lääkehoidon periaatteet otetaan huomioon.

Risto Huupponen, Irma Holopainen

Tulehduskipulääkkeet - vanhassa vara parempi?

Reseptillä määrättyjen tulehduskipulääkkeiden ainekohtainen käyttö on vaihdellut Suomessa poikkeuksellisen nopeasti. Taustalla on ollut keskustelu aineiden mm. maha-suolikanavalle ja maksalle aiheuttamien haittojen eroista, joita markkinoinnissa on tuotu korostetusti esiin. Nimesulidin jouduttua viime helmikuussa ainakin toistaiseksi Suomessa myyntikieltoon on monen muun kipulääkkeen käyttö kääntynyt nousuun, tai aiemmin alkanut kasvu on kiihtynyt. Eniten näyttävät suurentuneen koksibeista sekä meloksikaamista korvausta saaneiden määrät ja myös ibuprofeenin käyttö on ilmeisesti lisääntynyt.

Timo Klaukka, Ilari Paakkari, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkekulutus laskussa Venäjällä

Kuluvan vuoden alkupuoliskolla lääkemarkkinat supistuivat Venäjällä edellisvuoteen nähden noin 15 %. Lääketuojien markkinaosuus pieneni noin 4,5 % ja kotimaisen teollisuuden osuus noin 15 %. Syynä poikkeukselliseen kehitykseen pidetään 10 %:n liikevaihtoveroa, joka tuli lääkkeille vuoden alussa ja nosti lääkkeiden vähittäishintoja noin 20 %. Arvostelua saa myös kotimainen teollisuus, joka valmistaa edelleen vanhanaikaisia, hyödyiltään heikosti tai ei lainkaan dokumentoituja tuotteita. Valmisteita on vaikea markkinoida ja tehtaat ovat jäykkiä muuttamaan tuotantoaan nykyaikaisemmaksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä