Psyykenlääkkeiden käyttö kasaantuu kaikkein vanhimmille

Psyykenlääkkeiden käyttö on iäkkäillä yleisempää kuin muulla väestöllä, ja käyttö yleistyy vanhusväestössä iän karttuessa. Lähinnä uni- ja masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt iäkkäillä 1990-luvulla. Suurin osa unilääkkeitä käyttävistä vanhuksista ottaa niitä säännöllisesti. Myös usean psyykenlääkkeen yhteiskäyttö on yleistynyt.

Tarja Linjakumpu, Sirpa Hartikainen, Timo Klaukka, Hannu Koponen, Sirkka-Liisa Kivelä, Raimo Isoaho

Depressiolääkeriippuvuudesta kohu Britanniassa

Britannian lääkevalvontaviranomainen (Medicines Control Agency, MCA) on reagoinut tiedotteella televisio-ohjelmassa käsiteltyyn lääkeriippuvuuteen ja itsemurhariskiin, jotka liittyvät nk. serotoniinin estäjä -masennuslääkkeisiin. Ohjelma liittyi erityisesti paroksetiiniin (Seroxat, GlaxoSmithKline). MCA toteaa näiden haittojen olevan mahdollisia ja kehottaa em. lääkkeiden käytön lopetuksessa pienentämään annosta asteittain. MCA toteaa, että paroksetiinista on tehty eniten lääkeriippuvuuteen liittyneitä haittavaikutusilmoituksia. Tämä johtunee siitä, että paroksetiini eliminoituu elimistöstä nopeammin kuin muut serotoniinin estäjät.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

FDA puuttuu Internetin Yellow Jackets -valmisteeseen

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) varoittaa yleisöä Internetissä laittomasti myynnissä olevasta Yellow Jackets -valmisteesta eli rohdoksesta, joka olisi vaihtoehto laittomille huumeille. Valmisteen kerrotaan sisältävän ainakin efedraa ja kolapähkinäuutetta. Mainonnan takana on Mr. Xoch Linnebank Alankomaista, jolle FDA on lähettänyt varoituskirjeen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sijaissynnytys: puolesta ja vastaan

Sijaissynnytystä esitetään laissa kiellettäväksi vedoten sijaissynnyttäjälle raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuviin terveydellisiin riskeihin. Monelle parille sijaissynnytys olisi kuitenkin ainoa mahdollisuus saada geneettisesti oma jälkeläinen, jos kohdun puuttuminen tai muu lääketieteellinen syy estävät naisen raskauden. Vaikka sijaissynnytys saataisiin lääketieteellisin keinoin mahdollisimman riskittömäksi, liittyy siihen vielä paljon psykologisia ja sosiaalisia näkökohtia, joita pohditaan kirjoituksessa.

Anne-Maria Suikkari

Raskaus ja synnytys ovat matka äitiyteen

On monia eettisesti tärkeitä perusteita, joilla voidaan puolustaa sijaissynnyttäjän käyttöä. Anne-Maria Suikkari on puheenvuorossaan esittänyt selkeässä muodossa tärkeimmät sijaissynnyttämisen hyväksymisen puolesta puhuvat argumentit. On olemassa harvinaisia ja hyvin vakavia sairauksia, jotka estävät biologisesti oman lapsen saannin, vaikka hedelmöitys voitaisiin saada aikaan parin omilla sukusoluilla. On myös olemassa esimerkkejä toteutuneista hoidoista, joissa sijaissynnytys on toiminut käytännössä ongelmitta, vaikka esimerkiksi Suomessa sille ei ole ollut mitään kestävää oikeudellista pohjaa. Voimassaolevan lain mukaan synnyttäjä on lapsen äiti. Lakia on toki mahdollista muuttaa, jos siihen ratkaisuun mennään.

Martti Lindqvist

Sijaissynnytys eettisenä ongelmana

Sijaissynnytys ei ole lisääntymistapahtuman säätelynä mikään uusi keksintö. Jo Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka Abraham ja Saara, jotka eivät voineet saada lapsia, käyttivät apuna Hagaria, joka tuli raskaaksi ja synnytti heille lapsen. Nykyinen lisääntymislääketiede mahdollistaa suuremman määrän valintoja. Sijaissynnyttäjä voi tulla raskaaksi koeputkihedelmöityksellä, jolloin lapsi saa alkunsa lasta toivovan parin omista sukusoluista. Vaihtoehtoisesti sijaissynnyttäjä voi hankkiutua raskaaksi omista ja lasta toivovan pariskunnan miesosapuolen sukusoluista (kuten Abrahamin tapauksessa kävi). Kolmanneksi sijaissynnyttäjä voi tulla raskaaksi jonkun muun tai joidenkin muiden kuin omista ja lasta toivovan pariskunnan sukusoluista. Lääkintäjuristi Lori B. Andrews kuvailee kirjassaan The Clone Age tapauksen, jossa lapseton aviopari hankki spermanluovuttajan, munasolun luovuttajan ja sijaissynnyttäjän. Hän kertoo myös tapauksesta, jossa 42-vuotias äiti hankkiutui raskaaksi ja toimi sijaissynnyttäjänä oman lapsettomuudesta kärsivän tyttärensä ja tämän aviomiehen sukusoluista (1).

Veikko Launis

Hoitajat - liian vähän käytetty voimavara infektioiden hoidossa?

Avoterveydenhuollon tärkeäksi puheenaiheeksi on noussut hoitajien ja lääkärien työnjako. MIKSTRA-ohjelmassa on seurattu infektioiden diagnostiikkaa ja hoitoa vuodesta 1998 lähtien 30 terveyskeskuksessa keräämällä vuosittain yhden viikon aikana tietoja kaikista infektiopotilaista. Vuosina 1998 ja 1999 hoidettiin yhteensä 13 689 infektiota. Näistä hoitajat hoitivat 1 917 potilasta eli 14 prosenttia, mutta osuus vaihteli terveyskeskuksittain 0,4:n ja 41 prosentin välillä. Tärkeimmät hoitajien itsenäisesti tekemät diagnoosit olivat flunssa sekä suolistoinfektio. Sekä lääkäreiden että hoitajien antamat hoidot näyttävät johtaneen hyvään tulokseen.

Mikstra-Työryhmä

Parekoksibi pois Norjasta

Norjan lääkevalvontaviranomainen (Statens legemiddelverk) tiedottaa, että Pharmacia on päättänyt pysäyttää parekoksibin (Dynastat) jakelun Norjassa. Parekoksibi on uudehko COX-2:n estäjä, jota käytetään injektioina postoperatiivisen kivun lievittämiseen sairaalaolosuhteissa. Syyksi toimenpiteeseen kerrotaan allergisten ihoreaktioiden uudelleen arviointi. Ihoreaktioita on liittynyt lähisukulaisaine valdekoksibin (Valdecoksib, Pharmacia) käyttöön. Molemmat koksibit ovat parhaillaan arvioitavana myös Euroopan lääkevalmistelautakunnassa Lontoossa haittavaikutusten vuoksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Harvinaismalarialääke hylkäykseen

Euroopan harvinaislääkkeiden lautakunta on hylännyt SmithKlineBeechamin anomuksen saada klooriproguaniilin ja dapsonin kiinteälle yhdistelmälle (Lapdap) harvinaislääkkeen asema. Anomusta perusteltiin mahdollisilla hoidollisilla eduilla sekä sairauden vakavuudella ja harvinaisuudella. Lautakunta katsoi, että malariaan on EU:ssa käytössä tyydyttäviä hoitoja, eikä anotun yhdistelmän katsottu tarjoavan olennaista uutta hyötyä. Lisäksi valmiste olisi tarkoitettu lähinnä malarian endeemisille alueille Afrikkaan, eikä se täyttänyt Euroopan harvinaislääkekriteerejä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Harvinaislääke kehitteillä ureemiseen kutinaan

Uremiaan liittyvän kutinan hoitoon on kehitteillä injektiomuotoinen morfiinin kaltainen aine (Toray Europe Limited, Britannia). Vaivaan ei ole toistaiseksi osuvaa hoitoa, sillä kutinan tavanomaisilla hoidoilla ei saada riittävää tehoa. Kutinan arvellaan liittyvän oopiumia muistuttavien aineiden epätasapainoon aivoissa. Nyt kehitteillä oleva aine aktivoi kappareseptoreja, ja tämä lievittää kutinaa. Euroopan harvinaislääkkeiden lautakunta on hyväksynyt kehitteillä olevalle aineelle harvinaislääkkeen aseman. Tämä edistänee huomattavasti aineen kehittelytutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä