6188 osumaa

Alzheimer-lääkkeille uusi vaikutusmekanismi?

Aivojen hippokampuksen proteiinikinaasi C-epsilon (PKCe) -entsyymin matala taso näyttäisi liittyvän Alzheimerin tautiin. Meren mikro-organismista, Bugula neritinasta eristetty bryostatiini-1 moduloi PKCe:ta ja Alzheimerin taudin eläinmalleissa aine paransi huomiointikykyä, muistia ja motoriikkaa. Alzheimerin tautiin sairastuneilla potilailla aivojen matala PKCe-taso liittyy kohonneisiin beeta-amyloidipitoisuuksiin ja on yhteydessä taudin vakavuuteen. Myös potilaiden ihon soluissa on todettu pieniä PKCe-pitoisuuksia ja ne pienenevät taudin kehittyessä vakavammaksi. Havainnot perustuvat Länsi-Virginian yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusista psykoosilääkkeistä munuaishaittoja vanhuksille

Uusia psykoosilääkkeitä käyttäneillä vanhuksilla on meta-analyysin mukaan merkitsevästi kasvanut riski joutua sairaalahoitoon äkillisen munuaisten vajaatoiminnan vuoksi (suhteellinen riski 1,73, 95 %:n LV 1,55-1,92). 17 satunnaistettuun kliiniseen tutkimukseen perustuvassa meta-analyysissa oli mukana 97 700 iältään keskimäärin 80,7-vuotiasta uusia psykoosilääkkeitä (kuten ketiapiini, risperidoni ja olantsapiini) saanutta. Heidät kaltaistettiin samaan määrään muita psykoosilääkkeitä saaneita. Myös kuoleman vaara oli uusia psykoosilääkkeitä käyttäneillä 1,6-1,7 kertaa suurempi kuin muita psykoosilääkkeitä saaneilla. Lisäksi riski joutua sairaalahoitoon oli lisääntynyt verenpainetaudin (1,91, 1,6-2,28) ja äkillisen virtsaummen vuoksi (1,98, 1,63-2,40). Kokonaiskuolleisuus oli sekin suurentunut (2,39, 2,38-2,50). Uusien psykoosilääkkeiden yhteys munuaissairauksiin on tunnettu jo pitempään. Yhdysvaltojen FDA lisäsi lääkkeisiin laatikoidun varoituksen lisääntyneestä kuoleman riskistä ikääntyneillä dementiapotilailla, jos heidän oireitaan hoidettiin uusilla psykoosilääkkeillä, mikä poikkesi niiden virallisesti hyväksytyistä käyttöaiheista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Multippeliskleroosiin uusi lääkeversio

Yhdysvaltojen FDA hyväksyi poly-etyleeniglykolin kanssa konjugoidun beetainterferonin (Plegridy, Biogen Idec) MS-tautiin. Vaikuttava aine on sama kuin yrityksen Avonex-valmisteessa, mutta pegyloinnin seurauksena lääkkeen puoliintumisaika ja eliminaatio pitenevät, mikä yksinkertaistaa hoitoa. Plegridy-pistos voidaan antaa ihon alle injektiokynän avulla joka toinen viikko, kun Avonex annostellaan lihakseen kerran viikossa. Valmisteen tehoa on tutkittu 1 500 potilaalla vertaillen lumeeseen. Haittavaikutuksina on ilmennyt mm. infektioherkkyyttä, maksan toiminnan häiriöitä, masennusta, verimuutoksia ja yliherkkyysreaktioita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vauvan antibioottikuurit altistavat ylipainolle?

Useat antibioottikuurit ensimmäisenä elinvuotena näyttävät lisäävän jonkin verran poikien painoindeksiä 5-8 vuoden iässä. Varhaislapsuudessa annettavien antibioottien epäillään muuttavan suoliston kehittymässä olevien mikrobikolonisaatioiden tasapainoa, mikä lisäisi lihavuusriskiä myöhemmällä iällä. Alustavien kliinisten tutkimustulosten lisäksi teoriaa tukevat epidemiologiset tutkimukset ja kokeelliset eläintutkimukset. Tunnettua on myös, että karjankasvattajat ovat syöttäneet eläimille pieniä määriä antibiootteja niiden painon kehityksen edistämiseksi. Havaintojen mukaan tulos eläimillä on sitä parempi mitä varhaisemmalla iällä antibioottien käyttö aloitetaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tumma suklaa auttaa katkokävelyssä?

Iäkkäillä (69 ± 9 v) katkokävelypotilailla (n = 20) tehdyssä satunnaistetussa vaihtovuoroisessa tutkimuksessa 40 g:n annos tummaa suklaata (kaakaopitoisuus yli 85 %) helpotti tilannetta toisin kuin 40 g:n annos maitosuklaata (kaakaopitoisuus ≤ 35 %). Kaksi tuntia tumman suklaan nauttimisesta mitattu maksimaalinen kävelymatka lisääntyi 11 % (p < 0,001) ja kävelyaika 15 % (p < 0,001). Tehon oletetaan perustuvan tumman suklaan kyvystä säädellä valtimoiden nitriitti-/nitraattivaikutuksia, mikä johtaa veri-suonien seinämien lisääntyneeseen joustavuuteen. Tutkijat pitävät tulosta alustavana, mikä edellyttää laajempia tutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pelastaako toipilasseerumi Ebolaan sairastuneen?

WHO harkitsee Ebolasta toipuneista potilaista saatavan seerumin käyttöä pelastamaan tautiin sairastuneita. Toipilasseerumia kokeiltiin jo vuoden 1976 epidemiassa. Myös SARS-epidemiassa Kiinassa käytettiin hoitona toipilasseerumia. Vuonna 1995 Kongossa kahdeksan Ebolaan sairastunutta hoidettiin toipilasseerumilla ja heistä seitsemän parani. Seerumihoitoa testataan nyt ensimmäisillä Ebolapotilailla. Etu olisi, ettei tarvittaisi lääkkeitä, joiden kehittäminen on kesken ja vie runsaasti aikaa. Toipuneiden verestä saatava seerumi on lähellä ja helposti hyödynnettävissä. Riskejä ovat veressä mahdollisesti esiintyvät infektioiden aiheuttajat, kuten HIV tai C-hepatiitti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030