6188 osumaa

Huntington-geeni ja tietämisen tuska

Televisiossa esitettiin joitakin kuukausia sitten tanskalainen dokumentti geenitutkimuksen saavutuksista ja ongelmista. Ohjelmassa käsiteltiin myös Huntingtonin tautia ja sen aiheuttajageenin testaamista potilaiden sukulaisilta. Nuori nainen, jonka äiti sairasti jo pitkälle edennyttä tautia, oli raskaana. Hän ei halunnut tietää omasta riskistään, mutta halusi geenitutkimuksen sikiölleen. Poikasikiöllä todettiin olematon riski ja hän syntyi aikanaan normaalisti.

Toimittanut Pekka Louhiala

Lääkekorvaustyöryhmän muistio valmistunut

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4.12.92 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja tehdä ehdotus siitä, miten sairausvakuutusta olisi kehitettävä siten, että lääkekorvausjärjestelmä turvaisi riittävästi vakuutettujen edut ja että se samalla nykyistä paremmin ohjaisi lääkkeiden määräämistä ja käyttöä asianmukaiseen ja terveydenhuollon kokonaisedun huomioonottavaan suuntaan. Työryhmä jätti yksimielisen muistionsa 23.4.93. Seuraavassa on esitetty erityisesti lääkäreiden kannalta tärkeimpiä näkökohtia ja ehdotuksia.

ECMO ja kliinisen tutkimuksen etiikka

Kontrolloidut ja satunnaistetut kliiniset kokeet ovat tämän päivän lääketieteessä itsestäänselvyys, mutta niiden historia on varsin lyhyt. Ensimmäinen koe, joka täytti nykyiset kontrolloitujen kokeiden kriteerit, oli 1940-luvun lopulla tehty tuberkuloosin hoitotutkimus (1). Suurinta osaa lääketieteen hoitokäytännöistä ei kuitenkaan ole koskaan testattu satunnaistetuissa kokeissa, eikä se monissa tapauksissa olisi eettisistä syistä enää mahdollistakaan. Erityisen ongelmallisia ovat tilanteet, joissa pyritään tuomaan radikaalisti uudenlaisia hoitoja kriittisesti sairaiden potilaiden avuksi.

Toimittanut Pekka Louhiala

Ajankohtainen puheenvuoro dopingista

Huippu-urheilijan suorituskyky koostuu monista pienistä asioista ja etenkin maastohiihto välineurheiluna on herkkä pienille muuttujille. Astmalääkekeskustelun sijasta tulisi keskittyä dopingin todellisiin ongelmiin: veridopingiin, erytropoietiiniin, kasvuhormoniin ja anabolisiin lääkkeisiin. Tämän kirjoituksen tarkoitus on valottaa dopingin valvonnassa käytettyjä menetelmiä jatkona julkisuudessa käynnistyneelle keskustelulle (1).

Jorma Penttinen

Ongelmallinen autonomia

Autonomia eli itsemääräämisoikeus on lääketieteen etiikassa hyvin keskeisessä asemassa tai itse asiassa sen ydinkäsite, kuten Engelhardt sanoo kirjassaan The Foundations of Bioethics (1). Toisessa bioetiikan peruskirjassa, Beauchampin ja Childressin teoksessa Principles of Biomedical Ethics, autonomia on yksi neljästä perusperiaatteesta, joille lääketieteen etiikka rakentuu. Muut kolme ovat oikeudenmukaisuus (justice), hyvän tekeminen (beneficence) ja pahan välttäminen (nonmaleficence). Etenkin viime aikoina on keskusteltu siitä, onko tällaisten universaalien periaatteiden varaan rakennettu etiikka ylipäänsä mahdollinen, mutta autonomia on ja pysyy joka tapauksessa keskeisenä asiana.

Toimittanut Pekka Louhiala

Ajankohtainen puheenvuoro dopingista

Huippu-urheilijan suorituskyky koostuu monista pienistä asioista ja etenkin maastohiihto välineurheiluna on herkkä pienille muuttujille. Astmalääkekeskustelun sijasta tulisi keskittyä dopingin todellisiin ongelmiin: veridopingiin, erytropoietiiniin, kasvuhormoniin ja anabolisiin lääkkeisiin. Tämän kirjoituksen tarkoitus on valottaa dopingin valvonnassa käytettyjä menetelmiä jatkona julkisuudessa käynnistyneelle keskustelulle (1).

Jorma Penttinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030