Mikrobilääkkeiden sivuvaikutukset 1990-1992

Lääkelaitoksen lääkkeiden sivuvaikutusrekisterin mukaan vuosina 1990-92 mikrobilääkkeiden käyttöön liittyviä sivuvaikutuksia ilmoitettiin eniten peroraalisista toisen polven kefalosporiineista. Kefuroksiimiaksetiilin sivuvaikutukset kohdistuivat maha-suolikanavaan; kaksi kolmasosaa raportoiduista pseudomembranoottisista koliiteista liittyi kefuroksiimiaksetiilihoitoon. Toiseksi eniten ilmoitettiin sivuvaikutuksia kefaklorista; yleisin sivuvaikutus oli oireyhtymä, johon kuuluvat urtikaria, artriitti ja kuume.

Pentti Huovinen, Leena Siekkeli, Timo Klaukka Erkki Palva

Seliprololi, uusi beetasalpaaja

Lääkelaitos on myöntänyt myyntiluvan seliprololille. Seliprololi on vesiliukoinen, "kardioselektiivinen" (beeta1) beetasalpaaja, jolla on sympatomimeettista vaikutusta (ISA) beeta2-reseptoreihin. Valmisteen (Selectol, Leiras) käyttöaiheet ovat verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin hoito.

Veijo Saano

Lääkemarkkinointiin uudet ohjeet

Lääketeollisuusliitto on hiljattain hyväksynyt lääkemarkkinointia koskevat uudet ohjeet, jotka aiheuttavat muutoksia sekä lääkkeiden yleisömainonnan että terveydenhuoltohenkilöstölle tarkoitetun markkinoinnin valvontaan.

Toimittaneet Timo Klaukka, Pekka Eränkö, Pirkko Paakkari

Eutanasiaa vastaan: Edmund D. Pellegrino

Tuleeko lääkärin hyväksyä aktiivinen eutanasia? Amerikkalaisen lääkärin, Edmund D. Pellegrinon vastaus on, että lääkärin osallistuminen tappamiseen vääristää vakavasti parantamissuhteen.

Toimittanut Pekka Louhiala

Epilepsian lääkehoitoon uusia mahdollisuuksia

Uusien epilepsialääkkeiden kehittelyssä pyritään paitsi kohtausten estämiseen, myös epileptisen oireiston kehittymisen ehkäisemiseen. Ensisijaislääkkeiksi vakiintuneiden karbamatsepiinin ja valproaatin rinnalle ovat pyrkimässä okskarbatsepiini ja vigabatriini, tulossa ovat lisäksi mm. lamotrigiini, gabapentiini ja felbamaatti. Uusien lääkkeiden asemaa ei vielä pystytä määrittelemään tarkasti, ja vasta aika näyttää, onko lääkesuosituksia syytä muuttaa.

Olli Waltimo

Kansaneläkelaitoksen maksamat lääkekorvaukset vuonna 1992

Vuonna 1992 lääkekorvausjärjestelmän muutokset saivat aikaan sen, että korvausmenojen kokonaiskasvu jäi pieneksi, vain 2 %:iin. Kokonaan korvattavien lääkkeiden korvauskustannukset sen sijaan kasvoivat edelleen selvästi, lähes 15 %. Uusien lääkkeiden käyttöönotto on lisännyt yleisimmistä sairauksista erityisesti verenpainetaudin, sydämen vajaatoiminnan ja psykoosien lääkehoidon kustannuksia. Niiden hoidossa pienikin kustannusten kasvu lisää lääkekorvausmenoja tuntuvasti.

Sinikka Rajaniemi

Terveydenhuollon priorisoinnit ja oikeudenmukaisuus

Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Bioetiikan keskus järjestivät terveydenhuollon priorisointia ja oikeudenmukaisuutta käsitelleen kaksipäiväisen seminaarin Turussa 7.-8.6.93. Osanottajia oli noin 40 ja he edustivat varsin monia aloja: lääketieteen eri alueita, filosofiaa, hoitotyötä, teologiaa, sosiaalityötä, terveystaloustiedettä ja oikeustiedettä.

Toimittanut Pekka Louhiala

Suomen lääkemarkkinat 1992

Vuosi 1992 oli lääkemarkkinoilla monessa suhteessa poikkeuksellinen. Pitkään jatkunut myynnin kasvu tyrehtyi ja joitakin lääkeryhmiä myytiin jopa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Silti monien suosikkilääkkeiden myynti kasvoi myös viime vuonna. Käsikauppamarkkinoilla erityisesti särkylääkkeiden markkinaosuudet muuttuivat rajun kilpailun seurauksena. Tiedot perustuvat IMS (Institute for Medical Statistics) Oy:n kokoamiin tilastoihin.

Timo Klaukka, Erkki Alanko

Rinnakkaisvalmisteiden hintaerot - tilannekatsaus

Halpojen rinnakkaisvalmisteiden markkinoilletulo ja geneerisen substituution käynnistyminen ovat lisänneet hinnan käyttöä markkinointikeinona silloin, kun erihintaisia rinnakkaisvalmisteita on saatavilla. Tällä palstalla tarkasteltiin substituution piiriin kuuluvien valmisteiden hintoja viimeksi toukokuun 1. päivänä ilmestyneessä numerossa (SLL 13/93).

Timo Klaukka, Sirpa Peura

Buspironi - uusi lääke ahdistuneisuushäiriöihin

Buspironi (Buspar(R)) on atsapironien ryhmään kuuluva uudentyyppinen anksiolyytti, joka poikkeaa kemiallisesti, farmakologisesti sekä kliinisesti bentsodiatsepiineista. Buspironin ei ole osoitettu aiheuttavan lääkeriippuvuutta, eikä se myöskään bentsodiatsepiinien tapaan aiheuta vieroitusoireita lääkityksen lopettamisen jälkeen. Tavanomaisista anksiolyyteistä poiketen buspironilla ei ole sedatiivisia ja hypnoottisia ominaisuuksia, eikä se hoitoannoksilla vaikuta psykomotorisiin tai kognitiivisiin toimintoihin. Bentsodiatsepiineistä poiketen buspironi ei potentoi alkoholin keskushermostovaikutuksia. Hoitovaste saavutetaan toisaalta vähitellen, yleensä 1-3 viikon kuluessa lääkityksen aloittamisesta.

Erkka Syvälahti