Eurooppa bioetiikan konsensusta etsimässä

Euroopan oikeusministerit tekivät vuonna 1990 Euroopan neuvostolle (EN) aloitteen bioetiikkaa koskevan yleissopimuksen (convention) valmistelun aloittamisesta. Yleissopimuksen valmistelu annettiin EN:n bioetiikan asiantuntijakomitea CAHBI:lle. CAHBI ja sen seuraaja bioetiikan johtokomitea CDBI on esitelty tällä palstalla aiemmin (1). Neljän vuoden valmistelun jälkeen CDBI julkaisi luonnoksensa bioetiikkaa koskevaksi yleissopimukseksi heinäkuussa 1994.

Sakari Karjalainen, Terhi Hermanson

Etiikka lääkärien perus- ja jatkokoulutuksessa

Lääkärin ammattietiikka koostuu käsityksistä siitä, miten lääkärin ammattia harjoitetaan oikein. Ammattietiikan tulee mitä ilmeisemmin muodostua lääkärin peruskoulutuksen aikana. Tietämätöntä ja taitamatonta lääkäriä voidaan tuskin kutsua eettiseksi lääkäriksi. Lääketieteellinen sivistyneisyys on siis ammattietiikan perusta. Ammattietiikkaan kuluu myös muuta, varsinaista eettistä ainesta. Tänä opintouudistusten aikana on syytä pohtia, miten näiden yleisten eettisten valmiuksien kehittymistä voidaan tukea lääkärikoulutuksessa.

Pirkko Kortekangas

Petr Skrabanek ja inhimillisen lääketieteen kuolema

"En tupakoi enkä käytä alkoholia. En valvo myöhään enkä makaa tyttöjen kanssa. Ruokavalioni on terveellinen ja liikun säännöllisesti. Kaikki tämä tulee muuttumaan kun pääsen vankilasta."

Pekka Louhiala

Prokaiinipenisilliini taas käytössämme

Prokaiinipenisilliini on saatu uudelleen lääkevalikoimaan. Se on käyttökelpoinen mikrobilääke sairaaloiden, mutta myös avoterveydenhuollon tarpeisiin, kun tarvitaan peroraalista tehokkaampaa penisilliinihoitoa.

Pentti Huovinen

Lumehoidon etiikkaa

"Jos lääkäri ei työssään onnistu käyttämään lumevaikutusta hyväkseen, hänestä pitäisi tulla nukutuslääkäri tai patologi.... Yksinkertaisesti sanottuna: jos potilaasi ei käynnin jälkeen tunne oloaan paremmaksi, olet väärällä alalla." (1). Nämä rivit kirjoittanut kollega oli ilmeisesti kyllästynyt siihen, että lumevaikutuksen merkitystä aliarvioitiin, vaikka se itse asiassa on olennainen osa melkein kaikkea lääkärintyötä.

Pekka Louhiala

Onko ihmisellä oikeus päättää elämänsä?

John Locke on esittänyt kolme perustavaa laatua olevaa oikeutta: oikeus elämään, oikeus vapauteen ja oikeus omistukseen - myös itsensä omistamiseen. Näihin nojautuen kirjoittaja kysyy, eikö itsemurhapäätöstä tulisi pitää moraalisesti tuomittavana vain, jos se loukkaa joidenkin yksilöiden oikeuksia tai rikkoo jotakin moraalista sitoumusta.

Veikko Launis

Ihmiseen kohdistuvan geenitekniikan eettiset periaatteet

Geenitekniikkaa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa on saavutettu yksimielisyys niistä eettisistä periaatteista, joiden tulee ohjata ihmiseen kohdistuvaa geenitekniikkaa. Nämä periaatteet ovat autonomian periaate, yksityisyyden periaate, oikeudenmukaisuuden periaate, tasa-arvon periaate ja hyvän laadun periaate. Näiden ihmisoikeusnäkökohtien tulee ohjata myös suomalaista lääkärikunnan eettistä normistoa sekä mahdollista lainsäädäntöä.

Petter Portin

Suomi, Eurooppa ja bioetiikka

Viime vuoden alussa kuohutti uutinen, jonka mukaan 59-vuotias brittiläinen nainen oli ollut italialaisessa lapsettomuusklinikassa hoidossa ja synnyttänyt onnistuneen hoidon tuloksena kaksoset. Kotimaassaan nainen ei olisi enää voinut saada koeputkihedelmöitystä. Englannin terveysministeri Virginia Bottomley vaati kiukkuisena yleiseurooppalaisia sääntöjä, jotka estäisivät kansalaisia hakemasta toisesta maasta palveluita, jotka ovat heiltä omassa maassaan kiellettyjä. Ranskan terveysministeri tarttui aiheeseen ja vaati toimia in vitro -turismin pysäyttämiseksi.

Sakari Karjalainen

Sikiön ja vastasyntyneen oikeudet

Vielä syntymättömän ihmisen elämän suojelu on eettisenä ja oikeudellisena ongelmana monella tapaa ajankohtainen. Tässä puheenvuorossa keskitytään sikiön ja vastasyntyneen oikeudellisen aseman vertailuun sikiön oikeussuojan kehittämisen näkökulmasta. Artikkeli perustuu Suomen Perinatologisen seuran jatko- ja täydennyskoulutus-päivillä pidettyyn esitykseen.

Marita Liljeström

Potilaan etiikka

Lääketieteen etiikan keskeisiä asioita viime vuosikymmeninä ovat olleet kysymykset potilaan oikeuksista ja itsemääräämisestä. Lääkärien osalta on keskitytty enemmän heidän velvollisuuksiinsa, potilaan velvollisuuksista ei sen sijaan ole juuri puhuttu. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin, sillä jo hippokraattisissa teksteissä kuvataan myös potilaan velvollisuuksia: "Potilaan tulee tehdä voitavansa taistellakseen sairautta vastaan yhdessä lääkärin kanssa" (1). Seuraavan kerran potilaan oikeuksiin palattiin ilmeisesti vasta vuonna 1847, kun American Medical Association (AMA) julkaisi ensimmäisen eettisen ohjeistonsa. Se sisälsi pitkän luettelon lääkärien velvollisuuksista ja vielä pitemmän listan potilaiden velvollisuuksia (2).

Pekka Louhiala