Miten suhtautua mikrohematuriaan?

Näkymättömän verivirtsaisuuden, mikrohematurian, toteaminen perustuu liuskatestihavaintoon tai virtsanäytteen sedimentin mikroskopointiin. Sen syyn selvittämisestä vallitsee suuri erimielisyys: kansainvälisten suositusten kirjo ulottuu kystoskopiasta ja TT-urografiasta ohjeeseen olla tutkimatta lainkaan.

Ossi Lindell

Ole tarkkana dementiapotilaan virtsavaivojen hoidossa

Dementia ja yliaktiivinen virtsarakko virtsankarkailutaipumuksineen kulkevat monesti käsi kädessä. Antimuskariinit ovat tehokkaita yliaktiivisen rakon kurissa pitämisessä, mutta turvallisuuden ja siedettävyyden suhteen niiden välillä on reseptoriselektiivisyydestä ja veri-aivoesteen läpäisykyvystä johtuvia eroja. Retrospektiivisen tutkimuksen perusteella yli 65-vuotiaiden dementiapotilaiden kuolleisuus oli puolen vuoden epäselektiivisen antimuskariinihoidon aikana 50 % suurempi kuin selektiivistä hoitoa saaneilla.

Ossi Lindell

Biopsioiden yhdistelmä parantaa eturauhassyövän diagnosointitarkkuutta

Kohdistamalla eturauhasnäytteen otto magneettikuvauslöydöksen ja reaaliaikaisen transrektaalisen kaikututkimuksen perusteella on todettu löytyvän enemmän korkean maligniteettiasteen syöpia kuin systemaattisilla biopsioilla. Yhdistämällä menetelmät pystytään merkittävästi tarkentamaan diagnoosia ja löytämään enemmän aktiivista hoitoa vaativia syöpiä kuin kummallakaan menetelmällä yksin.

Ossi Lindell

Nivustyräleikkaus robotilla – onko järkeä?

Nykyisin aikuisen nivustyrä korjataan laittamalla nivusalueelle synteettinen verkko joko avoleikkauksessa tai laparoskooppisesti. Yhdysvalloissa robottikirurgia on otettu estoitta käyttöön tyrienkin korjaamisessa, mutta satunnaistettu tutkimus aiheesta saatiin vasta nyt. Tuloksen toivoisi jarruttavan kalliin tekniikan käyttöä hyödyttömästi.

Hannu Paajanen

Refluksikirurgian uusintaleikkaukset

Närästysvaivasta kärsii länsimaissa jopa 20–30 % väestöstä, mutta onneksi protonipumpun estäjät (PPI-lääkkeet) ovat merkittävästi vähentäneet refluksikirurgian tarvetta. Suomen sairaaloissa tehtäneen vuodessa enää noin 10–20 leikkausta 100 000 asukasta kohti. Selviä leikkausaiheita ovat vaikea regurgitaatio, korkea refluksi (esim. hampaiden kiillevauriot) tai vaikeaoireinen Barrettin ruokatorvi. Englantilaiset kirurgit analysoivat rekisteritutkimuksessa vuosilta 2000–2014 refluksikirurgian tuloksia ja uusintaleikkauksien määrää.

Hannu Paajanen

Turpoava kaula tylpän vamman jälkeen

Tylpät kaulasuonivammat ovat harvinaisia, mutta todennäköisesti alidiagnosoituja. Ne ovat yleensä suuren vammaenergian aiheuttamia. Oireet johtuvat iskeemisistä aivotapahtumista ja voivat vakavuudeltaan vaihdella huomattavasti sekavuudesta halvausoireisiin. Kaulasuonivamma ja verenvuoto voivat myös aiheuttaa painetta ympäröiviin kudoksiin ja ahtauttaa hengitysteitä. Diagnoosi tehdään kaulavaltimoiden TT-angiografialla. Hoidossa pyritään ehkäisemään verisuonen hyytyminen umpeen ja embolioiden muodostuminen. Endovaskulaarisiin tai avotoimenpiteisiin päädytään hyvin harvoin.

Christa Laivuori, Henrik Sandelin, Kaisa Virtanen, Anna Ikonen, Tuomo Pyhältö

Uusi menetelmä eturauhassyövän levinneisyystutkimuksiin

Lancetissa julkaistun australialaisen monikeskustutkimuksen mukaan prostataspesifinen membraaniantigeeni positroniemissiotomografian ja tietokonetomografian avulla osoitettuna (PSMA-PET-TT) on merkittävä edistysaskel eturauhassyövän tähänastisten ensi vaiheen levinneisyystutkimusten, vatsan ja lantion alueen TT:n ja luustokartoituksen, tarkkuuteen nähden.

Ossi Lindell

Alipaineimu ei hyödytä ihon paranemisessa ainakaan alaraajan vaikeissa murtumissa

Erilaiset haavan paranemista edistävät alipainehoidot ovat tulleet ryminällä kirurgiaan. Niitä suositellaan mm. kroonisiin painehaavoihin, diabeetikoille, vatsanpeiteinfektioiden hoitoon ja jopa elektiiviseen kirurgiaan mm. lihavan potilaan haavansulkuun (esim. sektion jälkeen). Tuoreessa JAMAssa julkaistun tutkimuksen tehneet ortopedit eivät suositelleet alipaineimua jalan vaikean murtuman haavanhoitoon.

Hannu Paajanen

Suomalaistutkimus tuo uutta tietoa olkavarren murtumien hoitoon

Leikatut potilaat näyttävät toipuvan nopeammin ja varmemmin kuin ortoosilla hoidetut.

Minna Pihlava

Rahul Raj palkittiin aivovammapotilaan ennustetta laskevasta algoritmista

Tekoälyyn perustuvan algoritmin avulla on mahdollista seurata tajuttoman potilaan ennustetta teho-osastolla.

Hertta Vierula

Divertikuliittiin ei aina tarvita antibiootteja

Paksusuolen komplisoitumattoman divertikuliitin konservatiivisesta hoidosta on tehty kaksi laadukasta satunnaistettua tutkimusta (AVOD ja DIABOLO), joissa molemmissa raportoitiin pieni, ei merkitsevä, komplisoituneen divertikuliitin ja sigmaresektion riski, jos antibioottihoitoa ei käytetty. Tämän takia tutkijat päättivät yhdistää potilasaineistot ja laskea tulokset jälkikäteen uudelleen.

Hannu Paajanen

Hermovaurio leikkauksen yhteydessä voi syntyä muutenkin kuin kirurgin aiheuttamana

Professori Martti Vastamäki on kirjoittanut laajan katsauksen leikkauksiin liittyvistä hermovaurioista (SLL 13/2020 ) (1). Kirjoitus keskittyy yksinomaan toimenpiteen aiheuttamiin suoriin hermovaurioihin. Kaikki perioperatiiviset hermovauriot eivät kuitenkaan ole kirurgin suoraan aiheuttamia. Potilaan hoidon ja kirurgin oikeusturvan kannalta on tärkeä tunnistaa myös muut syyt.

Björn Falck

Tärkeitä täydennyksiä

Kiitän kommenteista dosentti Falckia, jota olen pitänyt jo vuosikymmeniä alallaan maamme eturivin miehenä. Olen samaa mieltä kaikista hänen esittämistään asioista. Osaa asioista en voinut esittää kirjoituksessani lehden merkkimäärärajoituksen takia, osaa en ole itse osannut esittää yhtä selkeästi kuin dosentti Falck kommentissaan.

Martti Vastamäki

Lipidiprofiili avuksi erektiohäiriön syyn selvittelyssä

Hiljattain julkaistun kiinalaistutkimuksen perusteella nuorten, näennäisesti terveiden miesten erektiohäiriön valtimoperäisen syyn selvittäminen onnistuu plasman lipoproteiinipitoisuuksien määrityksellä. Peniksen paisuvaisvaltimot ovat pienikaliiperisia, ja siksi valtimosairauden oireet ilmaantuvat siellä ennen koronaarivaltimo- ja kaulavaltimoperäisiä oireita.

Ossi Lindell

Toimenpidehenkilöstön suojaamiseen koronalta tarvitaan pikaisesti ohjeita

Akuutteja leikkauksia tuskin jätetään tekemättä epidemian vuoksi.

Joonas H. Kauppila

Kipsi vai tukilasta akillesjänteen repeämän hoidossa?

Suomessakin on viime vuosina siirrytty akillesjänteen repeämän hoidossa kirurgiasta kipsi-immobilisaatioon. Syynä tähän ovat olleet pääasiassa vaikeat haavakomplikaatiot leikkauksen jälkeen. Useimmin konservatiivinen hoito toteutetaan 3 + 3 tai 4 + 4 viikon umpikipsillä (jäykkä ekvinusasento + nilkan suora kulma). Nyt on tästäkin "oikaistu" sallimalla nilkkanivelen pieni liike ja jalan varaus funktionaalisen lastahoidon aikana.

Hannu Paajanen

Lasten suonensisäinen nestehoito: kohti näyttöön perustuvia suosituksia

Parenteraalinen nestehoito tulisi toteuttaa samalla tarkkuudella kuin lääkehoito.

Janne Kataja

Nokturiapotilaiden ryhmittely helpottaa hoitopäätöstä

Nokturia eli yövirtsaisuus on yli 50-vuotiailla tavallisin katkonaisen unen syy. Siinä virtsaamisen tarve keskeyttää unen vähintään kahdesti yön aikana. Amerikkalaistutkimuksessa linkitettiin potilaiden virtsamäärä ja nukkumisaika, ja näin potilaat pystyttiin jakamaan varhaisiin ja myöhäisiin virtsaajiin sen mukaan, ajoittuiko virtsamäärän huippu aikaan ennen ensimmäistä heräämistä vai sen jälkeen. Tutkimus perustui yli 18-vuotiaiden veteraanimiesten virtsaamispäiväkirjojen analysointiin.

Ossi Lindell

Hypotensio leikkauksen aikana lisää deliriumin riskiä

Hypotensio leikkauksen aikana ja sen jälkeen lisää leikkauksenjälkeisen deliriumin esiintyvyyttä kriittisesti sairailla potilailla. Tutkimuksessa oli mukana 1 083 leikkauspotilasta, joille oli tehty muu kuin sydänleikkaus ja jotka oli otettu kirurgiselle teho-osastolle kahdeksan tunnin kuluessa leikkauksesta.

Ritva Jokela

Ylilääkäri pelkää, että liikkumispaineet purkautuvat äkisti eristyksen jälkeen

– Me odotamme jännityksellä tulevaa toukokuuta, sanoo ylilääkäri Pentti Kallio Uudesta Lastensairaalasta.

Minna Pihlava