Darolutamidista uusi ase kastraatioresistenttiin eturauhassyöpään

Darolutamidista uusi ase kastraatioresistenttiin eturauhassyöpään

Hormonihoito on ensisijainen vaihtoehto eturauhassyövän uusiuduttua primaarihoidon jälkeen. Kemiallisesta tai operatiivisesta kastraatiosta huolimatta useimmilla potilailla sairaus etenee jossain vaiheessa. Ensi merkki siitä on PSA-lukeman nousu. Tauti tulkitaan kastraatioresistentiksi ja metastasoitumattomaksi, kun PSA-taso nousee mutta taudin etäpesäkkeitä ei ole tavanomaisin menetelmin, luustokartoituksella, tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella, osoitettavissa. Tärkein hoitotavoite on tällöin etäpesäkkeiden synnyn esto.

Ossi Lindell

Keskustelu on tärkeää tiedon määrän kasvaessa

Käsittelimme katsausartikkelissa (1) syöpägenetiikan merkitystä potilaan ja sukulaisten ennusteen parantamiseksi ja syöpäriskin vähentämiseksi. Suureen syöpäriskiin liittyvät geenit tunnetaan nykyään varsin hyvin, mutta keskisuuren riskin geenejä koskeva tieto muuttuu alati. HUS:n gastrokirurgien kommentti (2) koskee artikkelimme viittausta tiettyihin Lynchin oireyhtymään yhdistettyihin geeneihin (MSH6 ja PMS2) liitetystä keskisuuresta rintasyöpäriskistä (3). Ansiokkaassa kommentissa viitataan Suomessa tehtyyn pitkäaikaisseurantatutkimukseen, jossa ei ollut näyttöä lisääntyneestä rintasyöpäriskistä (4).

Minna Kankuri-Tammilehto, Pia Vihinen, Johanna Schleutker

Puukko vai lasta akillesjänteen repeämään?

Tuore meta-analyysi vertailee akillesjänteen repeämän leikkaushoitoa ja konservatiivista hoitoa. Leikkaushoidossa revenneet jänteen päät ommellaan yhteen ja nilkka immobilisoidaan 4–8 viikoksi. Konservatiivinen hoito tarkoittaa nilkan immobilisaatiota plantaarifleksioon ainakin 4 viikoksi ja sen lisäksi 2–3 viikon rajoitusta nilkan liikkeisiin, jotta repeytyneen jänteen päät arpeutuvat luonnostaan ilman kirurgin veistä. Kirjallisuushaku löysi aiheesta 10 laadukasta satunnaistettua vertailututkimusta (944 potilasta) ja 19 prospektiivista seurantatutkimusta (14 918 potilasta).

Hannu Paajanen

Vihdoinkin tehoa Peyronien taudin paikallishoitoon

Leesiokohtaan injisoitava Clostridium histolyticum -kollagenaasi hyväksyttiin Peyronien taudin arpikovettuman eli plakin paikallishoitoon vuonna 2013. Tavoitteena oli vähentää leikkausta tarvitsevien potilaiden määrää. Valmisteen turvallisuus ja teho osoitettiin kahdessa laajassa faasin III satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa. Suurin tähänastinen analyysi osoitti, että valmisteella ja siihen liitetyllä peniksen venytys- ja muovaushoidolla saadaan aikaan plakin aiheuttaman käyristymän merkittävä pieneneminen.

Ossi Lindell

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030