Lihavuusleikkauksen jälkeinen itsemurhariski Pohjoismaissa

On hyvin tiedossa, että bariatrinen kirurgia vähentää lihavien varhaisempaa kuolleisuutta ja useita liitännäissairauksia. Leikkauksen jälkeen potilaat toki laihtuvat, mutta heillä on suurempi itsemurhariski kuin väestössä. Nyt asiaa on tutkittu Pohjoismaissa.

Hannu Paajanen

Pään vammojen muutokset Suomessa

Traumaattiset pään vammat, erityisesti subduraalihematooma, ovat pelätty komplikaatio vanhusten kaatumisten ja antikoagulanttihoidon yhteydessä. Suomessa on hienot rekisterit, josta turkulaiset selvittivät pään vammojen ja niiden vaatiman hoidon muutoksia koko Suomessa 10 vuoden ajalta (2004–2014).

Kaisu Pitkälä

Kroonisen kiveskivun syy voi olla lonkkanivelperäinen

Kroonisella kiveskivulla tarkoitetaan ajoittaista tai jatkuvaa, yli kolme kuukautta kestänyttä toispuolista tai molemminpuolista kiveksen tai kivespussin alueen kipua. Anamneesi, kliininen status, laboratoriotutkimukset ja kivespussin kaikututkimus todennäköisesti selvittävät vaivan urogenitaaliperäisen syyn. Kiveskipu voi kuitenkin olla myös heijastumaa saman puolen lonkan alueelta. Jos kivun syy ei löydy kiveksestä tai nivuksen alueelta, täytyy tutkimuskenttää laajentaa lonkkiin. Urologisen oireen takana voikin olla ortopedinen vaiva.

Ossi Lindell

Lasten umpilisäke­tuleh­duksen hoito pelkällä anti­biootilla vaatii lisätutkimuksia

Suomalaiset gastrokirurgit ovat olleet kärjessä umpilisäketulehduksen konservatiivisen hoidon tutkimuksissa. Nyt ruotsalaiset ovat lähteneet kisaan mukaan tekemällä lasten appendisiitin hoidosta satunnaistetun sarjan.

Hannu Paajanen

Terveysteknologian eettinen valvontakunta selventää eettisiä ohjeita

Valvontakunta pitää eettisen ohjeiston ­ajanmukaisena, sanoo lääkintöneuvos Heikki Pälve.

Ulla Toikkanen

Solisluun keskiosan murtumien hoito 2020-luvulla– kohti jaettua päätöksentekoa

Operatiivista tai konservatiivista hoitoa ei ole pystytty osoittamaan yksiselitteisesti toistaan paremmaksi.

Aleksi Reito, Antti P. Launonen

Loppuanalyysi darolutamidista eturauhassyövän hoidossa

Uuden polven androgeenireseptorinsalpaaja darolutamidi on hyväksytty etäpesäkkeettömän kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon. Faasin III kaksoissokkotutkimuksessa darolutamidin lisääminen kastraatiohoitoon pidensi elinaikaa merkittävästi.

Ossi Lindell

Idiopaattinen haimatulehdus johtunee useimmiten mikrokiteisestä sappikivitaudista

Idiopaattisen pankreatiitin syyksi on ehdotettu sappinesteen mikrokiteitä tai sakkaa, ja vastikään suomalainen gastrokirurgien monikeskustutkimus osoitti, että laparoskooppinen sappirakon poisto estää usein haimatulehduksen uusimisen. Nyt tulos on varmistettu laajassa meta-analyysissä, johon hollantilaiset kirurgit keräsivät 10 tutkimuksen tulokset; ainoa satunnaistettu vertailututkimus oli Suomesta.

Hannu Paajanen

Suomalaisia tietokantoja mukana tutkimuksessa aivoaneurysmien perinnöllisyydestä

Nature Genetics -lehdessä julkaistussa meta-analyysissä löydettiin 11 uutta genomin riskikohtaa, jotka selittävät osan perinnöllisestä aneurysmariskistä.

Suvi Sariola

Sote-palvelujen järjestämisen kirjo näkyy Pohjois-Suomessa

Pohjois-Suomessa sote-palvelut järjestetään hyvin erilaisin tavoin. Tämä vaikuttaa asiakkaiden mahdollisuuksiin saada yhdenvertaisia palveluja.

Ulla Toikkanen

Anestesia-aineen valinta ei vaikuta ruoansulatus­kanavan syövän ennusteeseen

Laajassa japanilaistutkimuksessa kokonaiseloonjäämisessä ja ruoansulatuskanavan syövän uusiutumisessa ei ollut eroa sen mukaan, oliko potilaat nukutettu käyttäen syöpäleikkauksen anestesian ylläpitoon haihtuvaa anestesia-ainetta tai propofolipohjaista laskimoanestesiaa. Kuolleisuus haihtuvalla anesteetilla nukutettujen ryhmässä oli 10,4 % ja laskimoanestesialla nukutettujen ryhmässä 11,4 %. Anestesiamenetelmä voidaan valita siis muilla perusteilla.

Ritva Jokela

Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Savossa vaikeuksia vastata sote-palvelujen tarpeeseen

Myös mielenterveyden ongelmat ovat maan keskiarvoja yleisempiä, kertoo THL:n arvio.

Ulla Toikkanen

Maksu uhkaa vähentää kliinistä tutkimusta

Tutkijalähtöinen kliininen tutkimus tulisi vapauttaa tietoluvan myöntämistä ja tietoturvallisen käyttöympäristön käyttöä koskevista maksuista.

Ulla Toikkanen

Selvitä potilaasi elämänlaatu helposti tautispesifisellä mittarilla

TOS:n, serratusspareesin ja jäätyneen olkapään elämänlaatumittarit auttavat arvioimaan hoidon vaikuttavuutta.

Martti Vastamäki

Leikkaus vai kipsi olkaluun diafyysin murtumassa?

Helsingin ja Tampereen yliopistosairaalan ortopedit ovat jälleen kunnostautuneet murtumakirurgian tutkimuksessa. Nyt kohteena oli olkavarren murtuman (20 % humeruksen murtumista) hoito vuosina 2012–18. Perinteisesti tätä murtumaa on hoidettu kipsillä tai nykyisin toiminnallisella lastalla, jos asento on hyväksyttävä. Vaikea dislokaatio, pirstaleisuus tai radialishermon puristus hoidetaan leikkaussalissa stabiloimalla murtuma levyllä.

Hannu Paajanen

Lasten ja nuorten murtumaleikkaukset vähenivät keväällä kymmeniä prosentteja

Määrät nousivat ennalleen toukokuussa ennen rajoitusten purkua.

Minna Pihlava

Radionuklidistako uusi levinneen eturauhassyövän hoito?

Kastraatioresistenttiä etäpesäkkeistä eturauhassyöpää pystytään hoitamaan entistä tehokkaammin. Kaikilla on kuitenkin jossain vaiheessa edessä sama kohtalo: kasvain mutatoituu ja kehittää resistenssin hoitoa kohtaan. Siksi uudet hoitomenetelmät tulevat tarpeeseen.

Ossi Lindell

Lastentautien tutkimussäätiö palkitsi lasten murtumien hoidon kehittäjän

Sinikummun johtama tutkimusryhmä on kehittänyt muun muassa innovatiivisia leikkausmenetelmiä lasten murtumiin.

Minna Pihlava

Eturauhassyöpäpotilaan elinajan odote visuaalisesti

Elinajan odotteen luotettavan arvion pitäisi olla ensimmäinen selvitettävä asia uuden eturauhassyöpäpotilaan hoitoa suunniteltaessa. Arviointimenetelmät ovat kuitenkin harvalukuisia ja usein turhan työläitä kliiniseen käyttöön. Tuoreessa tutkimuksessa potilaiden eloonjäämisajan odote perustuu huomattavasti helpommin käsiksi päästäviin parametreihin.

Ossi Lindell

Uniapneapotilaat tarvitsevat tarkkaa valvontaa leikkauksen jälkeen

Uniapneapotilaiden kuolemat tai aivovammat 30 päivän kuluessa leikkauksesta liittyivät tutkimuksessa tilanteisiin, joissa kukaan ei ollut läsnä ja joissa potilaille ei ollut annettu lisähappea, heidän hengitystään ei ollut monitoroitu ja heille oli annettu samanaikaisesti sekä opioideja että sedatiivisia lääkkeitä.

Ritva Jokela