Geeniterapia uusi keino pinnallisen rakkosyövän hoidossa

Yhdysvaltalaisessa vaiheen III monikeskustutkimuksessa geeniterapiavalmiste nadofarageenifiradenoveekilla saatiin merkittävä teho BCG-huuhteluhoitoon reagoimattomaksi muuttuneen, huonosti erilaistuneen pinnallisen virtsarakkosyövän hoidossa. Nadofarageenifiradenoveekki koostuu ihmisen interferoni alfa-2b -geenin kopiosta, jonka replikaatiokyvytön rekombinantti adenovirusvektori siirtää virtsarakon uroteelisoluihin. Sen seurauksena solut alkavat erittää interferoni alfa-2b:tä, joka käynnistää puolustusreaktion kasvainta vastaan.

Ossi Lindell

Kastraatioresistentin eturauhassyövän lääkkeiden teho vertailussa

Kastraatioresistentin eturauhassyövän lääkkeiden teho vertailussa

Eturauhassyöpä on kastraatioresistentissä ja etäpesäkkeettömässä vaiheessa silloin, kun se lakkaa reagoimasta testosteronipitoisuutta pienentävään hoitoon, mutta sen ei ole vielä tavanomaisin kuvantamismenetelmin todettu levinneen muualle elimistöön. Etäpesäkkeiden kehittymistä viivyttävä hoito myöhentää näillä suuren riskin potilailla taudin oireita aiheuttavaa etenemistä ja tautispesifistä kuolemaa. Kansainvälinen tutkijakollegio vertasi kolmea uuden polven androgeenireseptorin salpaajaa, apalutamidia, entsalutamidia ja darolutamidia, tässä tarkoituksessa.

Ossi Lindell

Crohnin taudin kirurginen hoito vähenee

Crohnin tauti ikävine komplikaatioineen voi esiintyä ruoansulatuskanavassa suusta peräsuoleen. Perinteinen hoito – immunosuppressiiviset lääkkeet ja resektiokirurgia – on saanut rinnalleen yhä kehittyvän biologisen lääkearsenaalin. Myös diagnostiikka on nopeutunut endoskopiatekniikoiden ja kuvantamisen kehittymisen ansiosta (kapselikamera, magneettikuvaus, TT). Ruotsalaiset kirurgit selvittivät, onko tämä kehitys vähentänyt kirurgisen hoidon tarvetta.

Hannu Paajanen

Näyttö umpilisäketulehduksen antibioottihoidosta vahvistuu

Näyttö umpilisäketulehduksen antibioottihoidosta vahvistuu

Koronapandemia on muuttanut myös akuutin umpilisäketulehduksen hoitolinjaa konservatiivisemmaksi sairaaloiden kuormittuneisuuden ja tartunnan pelon vuoksi (1). Lisäksi koronapositiivisille potilaille ei ole haluttu tehdä laparoskooppista appendektomiaa, koska siinä aerosoli voi altistaa leikkaussalihenkilökunnan virukselle (2). Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan ennen pandemiaa antibioottia käytettiin ainoana hoitona vain 2–6 %:lle potilaista mutta pandemian aikana jopa 24 %:lle, ja kolmannes kirurgeista myös vaihtoi laparoskopiatekniikan avoleikkaukseksi (1).

Hannu Paajanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030