Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistarpeiden arviointi jatkuu

Lääkekorvausjärjestelmän arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa hahmotetaan järjestelmän nykytilaa ja kehittämistarpeita, kuten sairauksien ja lääkkeiden korvausluokittelua. Toisessa vaiheessa otetaan huomioon sote-uudistuksen rakenteet, rationaalisen lääkehoidon tavoitteet sekä uudet kalliit lääkkeet. Selvityshenkilönä on professori Heikki Ruskoaho. Valmista pitäisi olla kesäkuussa 2018.

Karpalo ei estä virtsatieinfektioita

Vuoden hoidon jälkeen bakteriurian ja pyurian määrässä ei ollut eroa.

Ranskan lääke­tutkimus­onnettomuudesta lisätietoa

Haittojen syntymekanismi jäi edelleen spekulaation asteelle. EMA päivittää ohjeistoaan tutkimusta, joissa annetaan lääkettä ensimmäistä kertaa ihmiselle.

QT-ajan pidentymisen vaara paremmin huomioon lääkehoidossa

Belgiassa Leuvenin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa tutkittiin lääkkeiden aiheuttaman QT-ajan pidentymisen yleisyyttä ja keinoja tunnistaa sen riskitekijät käytännön työssä äkillisten sydänkuolemien välttämiseksi. Tutkimuksessa kehitettiin lääkärien päätöksentukijärjestelmiin integroitava riskipisteytys, joka ottaa huomion QT-ajan pitenemistä aiheuttavat lääkkeet ja muut riskitekijät. Terveydenhuoltohenkilöstön tietämys lääkkeiden aiheuttamasta QT-ajan pitenemisen riskistä todettiin heikoksi. Osana tutkimusta laadittiinkin apteekeille verkkokoulutus, jota tarjotaan jatkossa myös perusterveydenhuollon lääkäreille. Tutkimuksessa on hyödynnetty amerikkalaista CredibleMeds-tietokantaa, joka voisi olla hyödyllinen työkalu myös Suomessa (https://crediblemeds.org/). Maksuton tietokanta lajittelee QT-aikaa pidentävät lääkkeet neljään riskiluokkaan.

Lääkkeiden hyötyä levinneen syövän hoidossa yliarvioidaan

Yhdysvalloissa kiinteitä syöpiä sairastavien viiden vuoden elossaololuku on parantunut 49 %:sta 68 %:iin neljässä vuosikymmenessä. Tämä johtuu pääosin diagnostiikan ja hoidon aloittamisen varhentumisesta. Vuosina 2002–14 välillä myyntiluvan saaneiden 48 uuden syöpälääkehoidon hyöty oli keskimäärin 2,1 kuukautta pidempi elinaika kuin vertailuhoidossa. Usein myyntiluvan perusteena on muutos korvikemuuttujassa, kuten taudin etenemättömyysajassa, mikä ei välttämättä heijastu pidempään elinaikaan. Potilailla on taipumusta yliarvioida lääkehoidon teho. BMJ-lehden analyysissä pohditaan syövän lääkehoidon etiikkaa monesta näkökulmasta.

Lääkekehitysohjelma loppuu useimmiten tehon puutteeseen

Vuosina 2013–15 kaikkiaan 218 lääkekehitysohjelmaa lopetettiin vaiheessa II tai III, ja 174:stä on kerrottu lopettamisen syy. Tavallisin syy oli tehon puute, 52 %:ssa epäonnistumisista. 24 %:ssa syynä oli turvallisuuteen liittyvä tekijä ja 15 %:ssa kehittäjäyrityksen strategiaan liittyvä tekijä. Useimmiten epäonnistuttiin syöpälääkkeiden (32 % loppuneista kehitysohjelmista) ja keskushermostolääkkeiden (17 %) kehityksessä, mikä kuvastanee näiden sairauksien lääkekehityksen vilkkautta. Vaiheeseen III ja siitä myyntiluvan hakemiseen ja saamiseen edenneiden kehitysprojektien osuus oli hieman kasvanut verrattuna aiempiin vuosiin.

MRSA-epidemia yksityisessä asumispalveluyksikössä

Kolme MRSA-epidemiaa yksityisissä asumispalveluyksiköissä toi esiin hygienian ja vastuunjaon ongelmia.

Esa Rintala, Jane Marttila, Anu Harttio-Nohteri, Katja Paakkola

Unettoman naisen kohtaukselliset oireet – osa 1

Nainen oli huolissaan kuukausia vaivanneista ruokailuun liittyvistä oireista. Miten sinä hoitaisit?

Jarkko Suomela

Yhteinen puhelinneuvonta äitiyshuoltoon

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä perusterveydenhuollon ja synnytyssairaalan yhteinen puhelinneuvonta osoittautui mahdolliseksi ja järkeväksi. Neuvonnassa tarvitaan kuitenkin joustava pääsy sekä neuvolan että sairaalan potilastietojärjestelmään ja mahdollisuus varata vastaanottoaika myös neuvolaan.

Jukka Uotila, Kari Nieminen

Tuberkuloosin seulonta on tärkeää vanhuksen siirtyessä laitoshoitoon

Keuhkot tulisi kuvata kaikilta 75 vuotta täyttäneiltä laitoshoitoon siirtyviltä. Oulussa tehdyn selvityksen mukaan neljäsosa vanhuksista oli jäänyt kuvaamatta. Vanhukset ovat erityisen haavoittuvaisia sairastuessaan tuberkuloosiin.

Terttu Harju, Maria Hannula, Riitta Antikainen