Mikä hoitolinjaksi, kun divertikuliittipotilaalla on kaasua suolen ulkopuolella?

Kirurgian päivystyksessä koolonin divertikuliitti alkaa olla yleisempi akuutin vatsan syy kuin appendisiitti. Noin 90 % divertikuliiteista on lieviä ja komplisoitumattomia, ja silloin hoitona on riittävä kipulääkitys ja tarvittaessa lyhyt antibioottihoito. Noin 15 %:lla potilaista on kuitenkin tietokonetomografiassa kaasua tulehtuneen suolenseinämän ulkopuolella.

Hannu Paajanen

Kajoavat hoidot voivat tasoittaa Parkinson-potilaan tilanvaihteluja

Kajoavilla hoidoilla tavoitellaan parempaa elämänlaatua.

Marianne Jansson

Paksusuolisyövän seulonta näyttää auttavan miehiä

Paksusuolisyövän suurtutkimuksessa oli mukana yli 300 000 suomalaista.

Minna Pihlava

Virtsan irtosolututkimuksen merkitys hematurian tutkimuksena vähäinen

Tavanomaiset verivirtsaisuuden tutkimusmenetelmät virtsarakon tai ylävirtsateiden karsinooman toteamiseksi ovat kystoskopia, ylävirtsateiden kuvantamistutkimus – tehokkaimmillaan TT-urografia – sekä virtsan irtosolututkimus. Irtosolututkimus yksin on tunnetusti kohtalaisen tarkka, mutta tuoreen englantilaisen monikeskustutkimuksen perusteella siinä jää toteamatta merkittävä määrä lihakseen infiltroivia ja pinnallisia suuren maligniteettiasteen tuumoreita.

Ossi Lindell

Vatsaleikkauspotilaan riittävä nesteytys

Lisääntynyt kudosperfuusio parantaa yleensä toipumista vaikeissa traumoissa, sepsiksessä ja myös isojen leikkauksien jälkeen. Kudosperfuusiota ja happeutumista voidaan lisätä monin anestesiologisin keinoin, mm. pitämällä potilas lämpimänä leikkauksen aikana, huolehtimalla optimaalisesta hapensaannista ja riittävästä verenkierrosta.

Hannu Paajanen

Leikkauksella parhaat pitkäaikaistulokset jalan suonikohjujen hoidossa

Suomalaiset verisuonikirurgit ovat kunnostautuneet alaraajojen suonikohjujen hoidon kehittämisessä ja tutkimisessa. Vähäaho ym. vertasivat satunnaistetussa tutkimuksessa perinteisen avoleikkauksen, vaahtokovetushoidon eli skleroterapian ja suonensisäisen laserhoidon viisivuotistuloksia jalkavarren ison iholaskimon eli isosafeenan (vena saphena magna) kohjuissa.

Hannu Paajanen

Viiden vuoden seuranta vahvistaa antibiootin tehon umpilisäketulehdukseen

Akuutti umpilisäketulehdus on edelleen yksi yleisimmistä päivystysleikkauksen syistä. Suomessa poistetaan vuosittain noin 6 000 umpilisäkettä, usein päivystysaikaan. Umpilisäketulehduksista 10–20 % on vakavia (perforaatio, peritoniitti) ja potilas pitääkin leikata ripeästi. Mutta miten lievemmät tulehdukset kannattaa hoitaa?

Hannu Paajanen

Tieto leikkauspotilaan tupakoinnista on tärkeää kirjata systemaattisesti

Tupakoimatta leikkaukseen -toimintamalli otettiin käyttöön Porvoon sairaanhoitoalueella kesällä 2016.Toimintamallin alkuvaiheessa vain kolmasosalle tupakoitsijoista kirjattiin leikkauslähetteeseen tieto tupakoinnista. Erikoissairaanhoidossakaan tietoa ei yleensä kirjattu ennen kuin esitietolomakkeeseen.

Hanna Ventola, Anna Grönholm, Jari Jokelainen, Tero Ylisaukko-Oja, Sinikka Bots, Kimmo Halonen

HUS poisti vaikeita aivokasvaimia uudella tekniikalla

Robotisoidut eksoskoopit ovat juuri tulleet Euroopan markkinoille.

Minna Pihlava

Haiman kaikuendoskopiat yleistyvät

Endoskopian etuna on mahdollisuus näytteenottoon haiman kasvaimesta.

Marianne Jansson

Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito

Akuutin haimatulehduksen yleisin aiheuttaja Suomessa liiallinen alkoholin käyttö.

Johanna Laukkarinen, Heikki Karjula, Pauli Puolakkainen

Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito

Krooninen haimatulehdus on harvinainen, mutta todennäköisesti alidiagnosoitu sairaus. Sen yleisin syy on alkoholin liiallinen käyttö.

Leena Kylänpää, Juha Grönroos, Perttu Arkkila

Haimasyövän nykyhoito

Toteamishetkellä vain 10–20 % haimasyövistä voidaan hoitaa radikaalileikkauksella.

Saila Kauhanen, Arto Kokkola, Eija Korkeila, Arto Saarela, Pauli Puolakkainen

Osteoporoottisen nikamamurtuman sementöinnistä niukasti hyötyä

Kun ihminen vanhenee, selkä painuu kumaraan. Syynä on useimmiten nikamien ja välilevyjen kompressio. Usein hyvinkin kivulias osteoporoottinen kompressiomurtuma syntyy ilman isompaa traumaa. Hoitona käytetään kipulääkkeitä, luukatoa ehkäiseviä valmisteita ja joskus tukiliiviä. Jämerämpi hoitomuoto on perkutaaninen vertebroplastia, jossa luhistuneeseen nikamaan ruiskutetaan neulalla puudutuksen jälkeen polymetyylimetakrylaattia. Alustavat tulokset ovat olleet positiivisia; selkäkipu vähenee merkittävästi, elämänlaatu paranee ja jopa nikamien korkeus lisääntyy. Tuloksiin voi kuitenkin vaikuttaa merkittävästi toimenpiteen aikaansaama lumevaikutus.

Hannu Paajanen

Haimasta löytynyt pesäke on tutkittava huolella

Pesäkkeitä löytyy yhä useammin sattumalöydöksinä vatsan kuvauksissa.

Marianne Jansson

Akuutit haimatulehdukset ovat lisääntyneet nopeasti

Syynä lienee lisääntynyt alkoholin käyttö.

Marianne Jansson

Sappikivitauti – vatsaoireiden syy vai sattumalöydös?

Sappikiviä esiintyy 10–15 %:lla väestöstä, mutta korkeintaan viidesosalle niistä on koskaan mitään vaivaa. Oireettomia sappikiviä ei tarvitse hoitaa.

Jukka Harju

Rasitusvammat ovat yleisiä nuorilla jalkapalloilijoilla

Rasitusvammoja esiintyy runsaasti jalkapalloa harrastavilla lapsilla.

Minna Pihlava

Sappikivien poisto ei aina poista kipuoireita

Ennen leikkausta on selvitettävä, ovatko kivet oireiden syy vai sattumalöydös.

Marianne Jansson

Aortta-aneurysman seulonta naisilta ei ole kustannusvaikuttavaa

Aortta-aneurysma on salakavala: muutos on oireeton, kunnes repeytyy, ja sitten se onkin tappavan vaarallinen. Yli 65-vuotiaat tupakoivat miehet ovat riskiryhmä, näyttöä seulonnan ja ennakoivan kirurgian kustannusvaikuttavuudesta on saatu tässä ryhmässä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa on alettu seuloa aneurysmia vanhemmilta miehiltä. Aneurysman repeämään menehtyneistä kolmasosa on kuitenkin naisia.

Helena Liira