Kollega Esa Leinonen kirjoitti artikkelissaan Lääkärilehdessä 49/2018 (1) masennuslääkkeen aiheuttamista, mahdollisesti pysyväksi jäävistä seksuaalisen toiminnan häiriöistä. Aihe on tärkeä ja askarruttaa myös potilaita.
Neurokirurgiassa, lonkkamurtumissa ja palovammoissa korkea ikä on merkittävä muuttuja huonon ennusteen kannalta, mutta väestötasolla vanhusten vammojen pitkäaikaisennustetta on melko vähän tutkittu. Australialaiset hyödynsivät rekisteritietoja yli 65-vuotiaiden vammapotilaiden selviytymisestä.
Modernissa tyräkirurgiassa aikuisille asetetaan lähes aina synteettisiä verkkoja vahvistamaan kudosplastiaa. Verkko on useimmiten polypropyleeniä, polyesteriä tai biologista kalvoa. Tyräkirurgian ykköslehdessä analysoitiin 105 tapausta ja selvitettiin, miksi verkko jouduttiin poistamaan.
Lähtökohdat Selvitimme Pohjois-Karjalan keskussairaalassa kirurgisesti hoidettujen syvien kaulainfektioiden määrän, hammasperäisyyden ja hoitotulokset.
Tulehtunutta hammasta ei saa hoitaa pelkällä antibiootilla edes ensiapuluonteisesti.
Olkapään sijoiltaanmeno on yleisin nivelluksaatio: ilmaantuvuus on 15–56/100 000 asukasta. Yleisimmin kyseessä on urheiluvamma ja potilaat alle 40-vuotiaita. Jos lapaluun nivelkuppia ympäröivä rustoinen reunus (labrum) repeää tai murtuu, luksaatiolla on taipumus uusiutua. Suomalaiset ortopedit tekivät hyvän meta-analyysin selvittääkseen, mikä hoitomuoto vähentää parhaiten olkanivelen instabiliteettia ensimmäisen luksaation jälkeen. Nopea leikkaus päihitti konservatiivisen hoidon.
Hoitovaihtoehdot lisääntyvät – ja hoidon kustannukset vielä nopeammin – joten myös meidän käytännön lääkäreiden pitäisi osata valita tutkitun tiedon perusteella vaikuttavimmat hoidot.
Oikea vastaus: Kaikki neljä kuvausta ovat saman sepelvaltimon pallolaajennustutkimuksen tuloksia esitettynä eri tavoilla.
Kansainvälinen tutkimus kartoitti aivoverenkiertohäiriön esiintymistä maittain.
Toimenpiteen suorittavien radiologien saatavuus vaihtelee.
Rannemurtuman diagnostiikan hallitseminen auttaa tunnistamaan epästabiilit murtumat jahelpottaa päätöstä hoitolinjasta.
Umpilisäketulehdukseen sairastuu elämänsä aikana 7–8 % ihmisistä. Sekä Suomessa että Ruotsissa ilmaantuvuus näyttää pienenevän.
Koko uransa keskussairaaloissa työskennellyt urologi Pekka Salminen kertoo Lääkärilehden podcastissa, miten hän uudisti jonoista kärsineen poliklinikan toiminnan Kanta-Hämeessä.
Selkä–lantiolinjauksen mittaaminen on luotettavaa myös potilailla, joilla oman lonkkanivelen tilalla on tekonivel.
Tulevaisuudessa ympärivuorokautinen yhteispäivystys ei ole ehdoton edellytys leikkaavalle sairaalalle.
Yliaktiivisesta rakosta kärsivistä valtaosa hoidetaan edelleen suun kautta otettavin lääkkein, huolimatta viime vuosikymmenien edistysaskeleista. Käytössä olevat antikolinergiset lääkkeet eli antimuskariinit ja beeta-3-adrenergisen reseptorin agonisti mirabegroni ovat osoittautuneet suunnilleen yhtä tehokkaiksi, joten hoidon voisi aloittaa kummalla tahansa. Lääkevalinnassa on kuitenkin otettava huomioon monia asioita, kuten potilaan ikä, muut sairaudet, polyfarmasia, lääkkeen hinta ja henkilökohtaiset mieltymykset.
Ensimmäisen asteen sukulaisen sairastama umpilisäketulehdus lisää yksilön suhteellista riskiä saada sama tauti. Riskisuhde oli 1,67 (1,64–1,71) väestötasoon verrattaessa. Sukulaisuussuhteen geneettinen etäisyys vaikutti riskin suuruuteen: kaksosella riskisuhde oli 3,40 (2,66–4,35) ja sisaruksella 1,98 (1,92–2,04), mutta kun taudin oli sairastanut lapsi tai vanhempi, riskisuhde oli 1,55 (1,51–1,59) ja 1,54 (1,50–1,58). Toisen asteen sukulaisen sairastama umpilisäketulehdus oli yhteydessä maltillisempaan riskisuhteen nousuun (1,11).
On tärkeää, että muutosten luonne selviää toiselle lääkärille.
Valviran mukaan lääkäreiden pitäisi ottaa riski puheeksi sekä rintaimplantteja harkitsevien uusien että tarkastukseen tulevien implantin aiemmin saaneiden potilaiden kanssa.
Parkinsonin taudin edenneessä vaiheessa optimaalinenkaan lääkehoito ei kontrolloi riittävästi motorisia tilanvaihteluja.
Julkisen puolen laboratoriossa yksityislääkärinkin potilas pääsee huomattavasti halvemmalla.
Poissaolot ovat muissa maissa hoituneet yksinkertaisilla järjestelyillä, kirjoittavat Janne Aaltonen, Niina Koivuviita ja Jukka Mattila.
Optikkoliikkeiden silmänpohjakuvaukset aiheuttavat häiriökysyntää ja hukkaavat yhteiskunnan varoja, kirjoittaa Pekka Nykänen.
– Ensi-infektio on yleensä saatu jo lapsuudessa, ja virukset ovat jääneet pysyvästi elimistöön, kertoo Lari Pyöriä.
Kehittämällä siitä tulee hyvä renki, mutta isännäksi sitä ei saa päästää, kirjoittaa Marja Ahava.
Suurin osa tapauksista voitaisiin estää tehokkaalla suojautumisella auringolta.
