Suuriannoksisesta sädehoidosta apua haimasyövän hoitoon?

Haimasyövän ennuste on huono: elinajan mediaani on noin yksi vuosi, ja kahden vuoden jälkeen diagnoosista elossa on vain joka viides. Paras hoitotulos saadaan, jos syöpä voidaan poistaa leikkauksella kokonaan. Haimasyövän taipumus infiltroida läheisiin verisuoniin tekee kirurgin työstä kuitenkin vaikeaa. Kun leikkausta ei voida tehdä, sädehoidosta voi olla apua.

Sirkku Jyrkkiö
Lääke­tieteen maailma­sta 23/2021 Kommentteja

Melanooman liitännäishoito täsmentyy

Melanooman lääkehoito on uusiutunut täysin viime vuosien aikana. Interferoni ja solunsalpaajahoidot ovat jääneet historiaan, ja levinneen melanooman hoitoon käytetään ensisijaisesti immunoterapiaa tai kohdennettuja lääkehoitoja. Immunoterapian rooli suuren riskin melanooman liitännäishoitona leikkauksen jälkeen saa vahvistusta: pembrolitsumabi vähentää merkittävästi taudin uusiutumisriskiä.

Sirkku Jyrkkiö
Lääke­tieteen maailma­sta 22/2021 Kommentteja

Elinajan määrittämisen korvikkeet paikallisessa eturauhassyövässä

Paikalliseen eturauhassyöpään on lukuisia riskiluokitukseen perustuvia, satunnaistetuissa kliinisissä tutkimuksissa hioutuneita hoitovaihtoehtoja. Uusien hoitomuotojen kliiniset tutkimukset edellyttävät suuria potilasmääriä ja yli vuosikymmenen kestävää seurantaa elinajan pitenemisen osoittamiseksi. Siksi sijaismarkkerien löytämiseksi on nähty paljon vaivaa.

Ossi Lindell
Lääke­tieteen maailma­sta 22/2021 Kommentteja

Laskimotukos löytyy syöpä­potilaalta yhä useammin

Syövän ja laskimotukoksen yhteys on ollut tiedossa on 150 vuotta ja syytkin ovat selvillä. Syöpäsairaus ja joskus sen hoito sisältävät pahimmillaan jo itsessään kaikki laskimotukoksen syntyyn tarvittavat osaset eli laskimon hidastuneen virtauksen (immobilisaatio tai tukkiva tuumori), lisääntyneen tukostaipumuksen verenkierrossa (itsenäisesti ja myös lääkehoitojen seurauksena) ja verisuonivaurion (katetri, leikkaus, kasvain itsessään).

Marko Vesanen
Lääke­tieteen maailma­sta 21/2021 Kommentteja

Immunoterapiasta apua uusiutuneen Hodgkinin lymfooman hoitoon?

Hodgkinin lymfooman ensilinjan hoito on yleensä tehokasta ja suurin osa potilaista paranee. Autologinen kantasolusiirtohoito pelastaa lähes puolet potilaista, joilla todetaan uusiutuma. Kantasolusiirron jälkeen uusiutuva tauti on vaikeahoitoinen, ja elinajan mediaani näillä potilailla on vain 2,4 vuotta. Brentuksimabivedotiini on tuonut vähän lisää onkologin työkalupakkiin, ja immunoterapialla yritetään vielä parantaa hoitotulosta.

Sirkku Jyrkkiö
Lääke­tieteen maailma­sta 18/2021 Kommentteja

Kliiniseen lääketutkimukseen tarvitaan pitkäaikais­seurantaa

Satunnaistettu vaiheen III kliininen tutkimus on välttämätön osa uusien lääketieteellisten hoitojen käyttökelpoisuuden arviointia. Satunnaistetun tutkimuksen tulos julkaistaan yleensä, kun tulostapahtumia on riittävästi niin, että tulos on tilastollisesti merkitsevällä tasolla. Syöpälääketutkimuksissa tulostapahtumia ovat yleensä kuolema, taudin eteneminen ja taudin uusiutuminen. Julkaisuvaiheessa seuranta on vasta lyhyt eikä tuloksista pysty arvioimaan pitkäaikaisvaikutuksia ja haittoja. Satunnaistettujen tutkimuksien seurantatuloksia julkaistaan aivan liian harvoin.

Sirkku Jyrkkiö
Lääke­tieteen maailma­sta 16/2021 Kommentteja

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma – yksilöllistettyä hoitoa odotetaan edelleen

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma (DLBCL) voi parantua CD20-vasta-ainehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmällä, mutta valitettavasti kahden vuoden kuluessa diagnoosista 40 % potilaista kuolee tautiin. Uusia hoitoja tarvittaisiin. Yksilöllistetyltä hoidolta on odotettu uusia avauksia, mutta tähän mennessä tulokset ovat olleet vaisuja.

Sirkku Jyrkkiö
Lääke­tieteen maailma­sta 15/2021 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030