Tulotaso ja koulutus ovat yhteydessä siihen, miten masennuksesta ja ahdistuneisuudesta kärsivät pääsevät kuntoutuspsykoterapiaan, ilmenee Tampereen yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Leppänen H ym. BMC Health Services Research 1.8.2022

Kuntoutuspsykoterapiaa saaneet olivat ikäjakauman nuoremmasta päästä, korkeasti koulutettuja ja yleisimmin naisia. Opiskelijat saivat psykoterapiaa keskivertoa herkemmin, suorittavan työn tekijät keskivertoa heikommin.

Korkeammalla tulotasolla oli jonkin verran yhteyttä psykoterapiassa käyntiin. Tutkijoiden mukaan tämä voi selittyä kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuudella, joka on pienituloisille suhteessa merkittävämpi kuluerä.

Koulutuksella oli psykoterapiaan pääsylle merkittävä yhteys. Korkeakoulutettujen psykoterapiassa käynti on moninkertaista verrattuna peruskoulun käyneisiin ja psykoterapian hyödyntäminen lisääntynee melko tasaisesti koulutuksen karttuessa.

Työttömät harvemmin terapiassa

Erityisesti työttömien terapiaan pääsy oli vähäistä.

– Työttömien joukossa voi olla henkilöitä, jotka ovat olleet masennuksen tai ahdistuneisuuden – ja mahdollisesti muiden oheissairauksien – vuoksi työkyvyttömiä jo pidempään, kertoo väitöskirjatutkija, erikoislääkäri Helena Leppänen tiedotteessa .

Tutkijat pohtivat, että monimuotoisempi palveluntarjonta ja erityisesti matalamman kynnyksen palveluiden lisääminen saattaisivat vähentää eriarvoisuutta. Panostus potilasohjaukseen ja apuun palveluihin hakeutumisessa sekä psykoterapeutin etsimisessä voisivat myös olla hyödyksi eriarvoisuuden kaventamisessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 18-64-vuotiaita, vuosina 2010–2015 masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi ensimmäisen kerran työkyvyttömyyseläkkeen saaneita henkilöitä sekä heille koko väestöstä kerättyä vertailuryhmää. Tavoitteena oli tutkia sosioekonomisen aseman ja Kelan myöntämän kuntoutuspsykoterapian yhteyttä kahdessa väestöryhmässä yhdeksän vuoden tutkimusjaksolla. Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen, THL:n, Kelan ja Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja.