– Jos tavoitteena on hyvin toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, siihen asiakasmaksujen korotukset eivät välttämättä vastaa, Mika Kortelainen sanoo.

Terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen ei pidä terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksia perusteltuina.

Hallitus päätti kehysriihessä korottaa asiakasmaksuja, ja ottaa myös käyttöön kokonaan uusia maksuja, kuten leikkaus- ja toimenpidemaksun (257,20 euroa) sekä erityistutkimusten asiakasmaksun (52,40 euroa).

– Jos tavoitteena on palveluiden saatavuuden parantaminen ja nopeampi pääsy perusterveydenhuoltoon, tämä vie juuri päinvastaiseen suuntaan. Palveluiden käyttö vähenee.

Kortelainen on tutkinut jo pitkään asiakasmaksujen vaikutuksia ja korostanut, että maksut vaativat huolellista taloustieteellistä arviointia.

– Suomalaiset, pohjoismaiset ja kansainväliset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että jos perusterveydenhuollon asiakasmaksuja nostetaan, se vähentää palveluiden käyttöä. Erityisesti käyttö vähenee käyntimäärissä mitattuna pienituloisilla, kuten työttömillä ja eläkeläisillä.

Hoito saattaa osalla ihmisistä viivästyä tai jäädä kokonaan saamatta.

Pitkällä aikavälillä säästöjä ei ehkä synny

Kortelainen sanoo ymmärtävänsä, että politiikassa pitää saada säästöjä nopeasti, ja lyhyellä aikavälillä voi näyttää, että ongelma ratkeaa.

– Jos taas tavoitteena on mahdollisimman vaikuttava ja hyvin toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, siihen asiakasmaksujen korotukset eivät välttämättä vastaa.

Kortelainen huomauttaa, että pitkällä aikavälillä säästöjä ei välttämättä synny, jos erikoissairaanhoidon käyttö kasvaa ja kustannukset voivat syödä lyhyen aikavälin säästöt.

Hoitajamaksut vähentävät myös lääkärikäyntejä

Kortelainen on tutkinut muun muassa hoitajakäyntien asiakasmaksujen vaikutuksia.

Terveyskeskuksen hoitajakäynneistä perittävät asiakasmaksut yleistyivät Suomen kunnissa vuosina 2014–2021.

Tutkimuksen mukaan hoitajakäyntien määrä laski keskimäärin 9–10 prosenttia asiakasmaksun käyttöönottoa seuranneen vuoden aikana verrattuna alueisiin, jotka eivät ottaneet maksua käyttöön tai ottivat sen käyttöön vasta myöhemmin.

– Noin 10 euron asiakasmaksu vähensi noin 10 prosenttia hoitajakäyntejä, Kortelainen lisää.

Hoitajakäyntien lisäksi vaikutuksia tarkasteltiin terveyskeskusten lääkärikäyntien määrään. Lääkärikäyntien osalta vaikutukset olivat pienehköjä, noin 2–5 prosentin luokkaa, ja osin tilastollisesti epävarmoja.

– Tulos on linjassa niiden tulosten kanssa, joita muistakin Pohjoismaista on saatu perusterveydenhuollon asiakasmaksujen nostojen vaikutuksista.

Helsingissä taas asiakasmaksujen poistaminen vuonna 2013 lisäsi perusterveydenhuollon lääkärikäyntejä, mutta vaikutuksen suuruus oli epävarma.

Käynnit vähenevät, vaikka olisi maksukatto

Kuinka paljon yksittäisillä maksuilla on väliä, kun joka tapauksessa maksukatto tulee jossain kohtaa vastaan?

– Tutkimusnäytön perusteella asiakasmaksujen korotukset voivat vähentää palveluiden käyttöä myös järjestelmissä, joissa on erilaisia maksukattoja tai maksujen perimisen rajoituksia, Mika Kortelainen sanoo.

Entä onko näyttöä siitä, että huonotuloiset priorisoisivat kustannusten takia hoitajakäyntejä, vaikka heillä olisi tarve lääkärin vastaanotolle?

– Kyllä asiakkaat haluavat ensisijaisesti lääkärille. Maksu on siinä kohtaa vähemmän tärkeä asia. Ennemmin haaste on se, että hoidontarpeen arvioinnista on vaikea päästä eteenpäin lääkärille. Voi myös käydä niin, ettei asiakasmaksujen nousun myötä oteta edes hoitajaan yhteyttä.

Lue lisää: Magneetti- ja TT-kuvauksesta peritään jatkossa erillinen maksu

Lue lisää: Asiakasmaksujen korotukset lisäävät epätasa-arvoa